Turun Sanomissa oli 9.7. Turun vesilaitoksesta laaja artikkeli, kirjoittajina vesiliikelaitoksen johtokunnan pj. K. Hellsten ja vpj. J. Heikkilä. Suuren keinotekoisen pohjaveden projektin laitosten mainittiin olevan toiminnassa v. 2011.
Ko. projekti on ollut jo alun perin virheellinen, sillä vuonna 1999 silloiset johtajat johtivat Turun kaupunginvaltuustoa pahasti harhaan. Vettä piti tulla v. 2006 ja kustannuksien piti olla vain 76 milj. euroa. Kustannukset ovat pompsahtaneet sadalla miljoonalla eurolla eikä keinotekoista pohjavettä tule vuonna 2011, ei todennäköisesti koskaan Turkuun.
Missään vaiheessa Turun silloista äkkinäistä päätöksentekoa (27 päivässä) ei mainittu sanallakaan Huittisissa ja Virttaankankaalla syntyvistä pahoista ympäristövahingoista. KHO:n vuoden 2008 ympäristölupapäätöksen mukaan Kokemäenjoen jokivesi pitääkin kemiallisesti puhdistaa. Jäteliejumäärät, ainakin 15 tn/vrk jäävät Huittisten riesaksi. Siksi jo v. 2004 Huittisten kaupunginvaltuusto päätti, että kemiallista puhdistamoa ei saa rakentaa ja vaati asiasta TSV Oy:n kanssa sopimuksen, joka allekirjoitettiin lokakuussa 2004.
Nyt kun TSV Oy joutui suunnitteluttamaan ko. kemiallisen puhdistamon, ilmenee, että se ei edes teoreettisesti voi toimia suunnitellussa muodossa. Tarkoitus on siis ympätä kemiallinen osio jo rakennettuun Takkulan hiekkasuodatuslaitokseen. Rakennuslupaa ei myönnetä.
Vedenpuhdistuskemikaali joutuisi suurelta osin veden mukana Virttaalla imeytysaltaisiin ja myös saastuttaisi pahasti Loimijoen alajuoksun. Tällainen laitos ei voi saada ympäristölupaakaan Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta, mikä on KHO:n edellytys veden maahan laskemiseksi.
Euroopan unionin ympäristölainsäädäntö on ratkaisevasti tiukentunut viime vuosina. Ympäristövastuudirektiivi vuodelta 2004 ja pohjaveden huonontamisen kieltävä direktiivi vuodelta 2006 suorasanaisesti kieltävät tällaisen keinotekoisen pohjaveden tekohankkeen.
Mutta mikä tähän umpikujaan on ratkaisu? Koska valtavan kallista hanketta ei voitane kokonaan lopettaa, hyödynnettäköön sopivat osat. Vedenottamo Huittisten jokirannassa tarvitaan mutta Takkulan laitoksesta ei tarvita muuta kuin suuret alakerran vesipumput, joilla vesi saadaan putkea pitkin suoraan Turun Halisiin nykyiselle vedenpuhdistamolle, jossa on laitteet ja ammattitaito veden puhdistamiseksi. Pienin lisäyksin kapasiteetti riittää koko Turun alueen talousveden tuottoon. Aurajoen vesi on paljon sameampaa kuin Kokemäenjoen vesi, joten prosessi yksinkertaistuu. Turun valtuusto päättäköön hankemuutoksesta mitä pikimmin, ettei enempää rahaa pala täysin hukkaan.
Vaikka Turun vesijohtoverkostoon pumpattaisiin tislattua vettä, vesi pilaantuu vanhoissa limoittuneissa putkissa. Siksi Turun verkoston ripeä uusiminen on todella tärkeää, jotta maavuodotkin saadaan pienennetyksi. Turun valtuusto päättäköön tästäkin mitä pikimmin!
Ko. projekti on ollut jo alun perin virheellinen, sillä vuonna 1999 silloiset johtajat johtivat Turun kaupunginvaltuustoa pahasti harhaan. Vettä piti tulla v. 2006 ja kustannuksien piti olla vain 76 milj. euroa. Kustannukset ovat pompsahtaneet sadalla miljoonalla eurolla eikä keinotekoista pohjavettä tule vuonna 2011, ei todennäköisesti koskaan Turkuun.
Missään vaiheessa Turun silloista äkkinäistä päätöksentekoa (27 päivässä) ei mainittu sanallakaan Huittisissa ja Virttaankankaalla syntyvistä pahoista ympäristövahingoista. KHO:n vuoden 2008 ympäristölupapäätöksen mukaan Kokemäenjoen jokivesi pitääkin kemiallisesti puhdistaa. Jäteliejumäärät, ainakin 15 tn/vrk jäävät Huittisten riesaksi. Siksi jo v. 2004 Huittisten kaupunginvaltuusto päätti, että kemiallista puhdistamoa ei saa rakentaa ja vaati asiasta TSV Oy:n kanssa sopimuksen, joka allekirjoitettiin lokakuussa 2004.
Nyt kun TSV Oy joutui suunnitteluttamaan ko. kemiallisen puhdistamon, ilmenee, että se ei edes teoreettisesti voi toimia suunnitellussa muodossa. Tarkoitus on siis ympätä kemiallinen osio jo rakennettuun Takkulan hiekkasuodatuslaitokseen. Rakennuslupaa ei myönnetä.
Vedenpuhdistuskemikaali joutuisi suurelta osin veden mukana Virttaalla imeytysaltaisiin ja myös saastuttaisi pahasti Loimijoen alajuoksun. Tällainen laitos ei voi saada ympäristölupaakaan Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta, mikä on KHO:n edellytys veden maahan laskemiseksi.
Euroopan unionin ympäristölainsäädäntö on ratkaisevasti tiukentunut viime vuosina. Ympäristövastuudirektiivi vuodelta 2004 ja pohjaveden huonontamisen kieltävä direktiivi vuodelta 2006 suorasanaisesti kieltävät tällaisen keinotekoisen pohjaveden tekohankkeen.
Mutta mikä tähän umpikujaan on ratkaisu? Koska valtavan kallista hanketta ei voitane kokonaan lopettaa, hyödynnettäköön sopivat osat. Vedenottamo Huittisten jokirannassa tarvitaan mutta Takkulan laitoksesta ei tarvita muuta kuin suuret alakerran vesipumput, joilla vesi saadaan putkea pitkin suoraan Turun Halisiin nykyiselle vedenpuhdistamolle, jossa on laitteet ja ammattitaito veden puhdistamiseksi. Pienin lisäyksin kapasiteetti riittää koko Turun alueen talousveden tuottoon. Aurajoen vesi on paljon sameampaa kuin Kokemäenjoen vesi, joten prosessi yksinkertaistuu. Turun valtuusto päättäköön hankemuutoksesta mitä pikimmin, ettei enempää rahaa pala täysin hukkaan.
Vaikka Turun vesijohtoverkostoon pumpattaisiin tislattua vettä, vesi pilaantuu vanhoissa limoittuneissa putkissa. Siksi Turun verkoston ripeä uusiminen on todella tärkeää, jotta maavuodotkin saadaan pienennetyksi. Turun valtuusto päättäköön tästäkin mitä pikimmin!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.