Miten teidän vanhemmat on suhtautuneet kun olette kertoneet epäilyistänne ja hakeutuneet testeihin?
Diagnoosin saamiseksihan pitää varmistaa että oireet ovat esiintyneet ennen 7 ikävuotta, ja omien vanhempieni pitäisi nyt käydä kuultavina että asia etenisi.. Kummatkin sitä mieltä ettei minua mikään vaivaa.. saamaton ja laiska, itse koulunsa pilannut jne.. Ihan seinä vastassa siellä päin. Mulle tosi tärkeä asia ja aina kun puhun siitä ei tule mitään vastakaikua. Huolestuttaa jääkö diagnoosi saamatta kun menevät tuolla asenteella sinne. Eivät kyllä varmasti pahaa sanaa sano minusta paikan päällä, mutta antavat ymmärtää ettei mitään vikaa ole, huolimattomuutta vain.
Diagnoosin saamiseksihan pitää varmistaa että oireet ovat esiintyneet ennen 7 ikävuotta, ja omien vanhempieni pitäisi nyt käydä kuultavina että asia etenisi.. Kummatkin sitä mieltä ettei minua mikään vaivaa.. saamaton ja laiska, itse koulunsa pilannut jne.. Ihan seinä vastassa siellä päin. Mulle tosi tärkeä asia ja aina kun puhun siitä ei tule mitään vastakaikua. Huolestuttaa jääkö diagnoosi saamatta kun menevät tuolla asenteella sinne. Eivät kyllä varmasti pahaa sanaa sano minusta paikan päällä, mutta antavat ymmärtää ettei mitään vikaa ole, huolimattomuutta vain.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sanonut mitään epäilyistäni vanhemmilleni, koska heillä on aina ollut se asenne, että ADHD on keksitty juttu huonolle käytökselle. Tarviiko diagnoosiin ihan oikeasti kuulla läheisten juttuja? Eikö se riitä, että kertoo, mitä he ovat minusta kertoneet minulle? Minä ainakin olen varma tapaus ja on jotain "todistusaineistoa" kaseteilla =D
olen luultavasti ADDI. enkä kai mikään ilmiselvä tapaus, vaikka itselleni päivänselvää. Kotona kuullut siitä laiskuudesta jne. muusta päivittäin. psykologin testeissä näkyi masennus ja kaikki meinasi mennä sen piikkiin. En niellyt sitä koska kuinka voin olla 20 vuotta masentunut itseni huomaamatta. Innostun asioista jne.. Tämä kodin suhtautuminen tietysti nyt masentanut. Täälläpäin ainakin tuntuu olevan hyvin vaikeaa että otetaan vakavasti. Vaikka soitin psykiatriselle ja nimenomaan pyysin päästä add testeihin niin puoli vuotta ravannut psykologilla, ja nyt vasta niihin neurologisiin testeihin jonne pyydetään vanhempia kuultavaksi. En kyllä itse osannut kertoa ennen kouluikää esiintyneistä oireista. Kun ei kukaan edes kysy mitään siellä. kaikki pitäisi omasta tyhjästä päästä tempaista ja todistella. Mitä tämmöisen hiljaisen ja aran haaveilijan lapsuuden oireet ovat.. Koulussakin pärjäsin pitkään keskitasoisesti vaikka kaikki olikin tekemättä.