Moi!
Puuttumatta sen enempää asian poliittiseen kysymykseen, niin nythän on niin, että perinteiset jalkaväkimiinat aiotaan korvata rypäleammuksilla. Perusteluina on käytetty sitä, että uudet rypälepommit ovat itsetuhoutuvia ja siten ajan kanssa vaarattomia siviileille.
Kysymys: Miksi jalkaväkimiinoista ei voi tehdä itsetuhoutuvia, vaikka nyt 10 tai 20 vuodessa. Eikö se olisi edullinen ja tehokas ratkaisu tähän miinaongelman ytimeen, vaaraan siviileille?
Vai onko koko juttu sittenkin vain poliittinen temppu?
Puuttumatta sen enempää asian poliittiseen kysymykseen, niin nythän on niin, että perinteiset jalkaväkimiinat aiotaan korvata rypäleammuksilla. Perusteluina on käytetty sitä, että uudet rypälepommit ovat itsetuhoutuvia ja siten ajan kanssa vaarattomia siviileille.
Kysymys: Miksi jalkaväkimiinoista ei voi tehdä itsetuhoutuvia, vaikka nyt 10 tai 20 vuodessa. Eikö se olisi edullinen ja tehokas ratkaisu tähän miinaongelman ytimeen, vaaraan siviileille?
Vai onko koko juttu sittenkin vain poliittinen temppu?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minusta jalkaväenmiinojen merkitystä on liioiteltu.
Ne on "kerta-asennettavia" ja antavat hälytyksen heti eteneville joukoille.
Niiden merkitys ainakin II-maailmansodan kannalta oli puolustuksen "herättäminen".
Jokainen räjähtänyt jalkaväkimiina kun oli "kertalaukaus" ja uutta latausta ei voinut tehdä.
Toisaalta voihan olla, että ko. aseesta tietoiset joukot olivat varovaisempia?
Mutta oliko niillä kuitenkaan mitään merkittävää merkitystä?
Komentajat määräsivät ja joukot menivät käskynmukaan. Vaikka sitten miinakentän läpi.
Minusta jalkaväkimiinoilla on mainitsemasi herätteen lisäksi monta muuta tehtävää.
Tärkein lienee vihollisen, erityisesti maajoukkojen hidastaminen. Muiden miinotteiden ja esteiden purkaminen on huomattavasti hitaampaa, jos ympäristö on suojattu jalkaväkimiinoilla. Erityisesti Suomen kaltaisessa maassa, jossa teiden kieräminen on hankalaa, tämä korostuu.
Toinen suuri merkitys on psykologinen pelote. Erityisesti nykyaikana, jolloin rivisotilaat eivät ole enää tykinruokaa, vahva miinoitus muuttaa vihollisen kulkureittejä, tai vaatii raskasta erikoiskalustoa.
Kolmanneksi miina on halpa perusase ison maan puolustamiseen, ja oikein käytettynä ja dokumentoituna niiden purkaminen ei ole ylivoimaista.
Kannattaa muistaa, että esim. Afganistanin tai Irakin sodissa suurin osa tappioista tulee juuri miinoista (IED tai road side bomb). Siksi ihmettelen, että luopumisen sijaan tätä erinomaista ja nimenomaan puolustuksellista asetta ei kehitetä nykypäivän vaatimuksiin. Sitä olisi jonkinlainen itsetuhomekanismi estämään tulevaisuuden siviilivahingot. Jos miina deaktivoituu vaikkapa kymmenessä vuodessa, vältytään valtaosalta siviiliuhreja sodan jälkeen.