Parhaat vastaukset kosintaan

Hitto et toi oli hyvin sanottu! "Avioliitolla mies ei voita mitään, nainen kaiken". Olen useasti mietiskellyt sitä miksi nainen haluaa naimisiin niin kovasti, mutta kuitenkin sitten panetuttaa itseään muualla. Juttelin erään kaverini kanssa ja hän sanoi ihan samaa että tämän päivän maailmassa on yhdentekevää kuka on lapsien isä. Nainen voi aina pitää lapset itsellään ja hankkia aina uuden miehen elättämään uutta uusioperhettään. Lasten oikealle isälle jää vain kuukausittain maksettava elatusmaksu.

Vaikka sinulla ei olisikaan omaisuutta, josta nainen voisi
avioeron jälkeen viedä rahat kymmeneen sikailumatkaan
johonkin Afrikan valtioon, niin mieti, mitä tuo "ilmaisen"
yrittäminen vie: omanarvontuntosi.

Kun kohtaat länsimaisen naisen, on varsin todennäköistä,
että hänen ensimmäiset ajatuksensa sinusta ovat:
"Mikähän tuossakin on vialla?"

Tutustuessasi saat pönkittää hänen valtavaa egoaan
lipevällä henkisellä perseennuolemisella samalla menettäen
omanarvontuntosi.

kolmas kerta toden sanoo kirjoitti:

Hitto et toi oli hyvin sanottu! "Avioliitolla mies ei voita mitään, nainen kaiken". Olen useasti mietiskellyt sitä miksi nainen haluaa naimisiin niin kovasti, mutta kuitenkin sitten panetuttaa itseään muualla. Juttelin erään kaverini kanssa ja hän sanoi ihan samaa että tämän päivän maailmassa on yhdentekevää kuka on lapsien isä. Nainen voi aina pitää lapset itsellään ja hankkia aina uuden miehen elättämään uutta uusioperhettään. Lasten oikealle isälle jää vain kuukausittain maksettava elatusmaksu.

Lue lisää

Tuntuu kyllä joskus, että miehistä on ihan sama kuka heidän lapsensa äiti on! Kun tekevät lapsia naisten kanssa, joiden kanssa eivät ole edes valmiita menemään naimisiin ja sitoutuminen pelottaa. Kyllä mieskin voisi miettiä mihin niitä siemeniään kylvää?

Ja eiköhän lasten elatus kuulu molemmille vanhemmille, ei vain toiselle? Esim. naiselle?

Ja kaikki naiset ei suinkaan ole mitään elättejä, me jotkut käymme sentään töissäkin. Ja miehetkin voivat joskus olla niitä elättejä!

Jos sun ajatukset naisista ja avioliitosta on tuollaiset niin en kyllä avioliittoa sulle suosittelisikaan. Enkä lapsia. Ja pidä vetskari kiinni/käytä kortsua!

kannata avioituakaan kirjoitti:

Tuntuu kyllä joskus, että miehistä on ihan sama kuka heidän lapsensa äiti on! Kun tekevät lapsia naisten kanssa, joiden kanssa eivät ole edes valmiita menemään naimisiin ja sitoutuminen pelottaa. Kyllä mieskin voisi miettiä mihin niitä siemeniään kylvää?

Ja eiköhän lasten elatus kuulu molemmille vanhemmille, ei vain toiselle? Esim. naiselle?

Ja kaikki naiset ei suinkaan ole mitään elättejä, me jotkut käymme sentään töissäkin. Ja miehetkin voivat joskus olla niitä elättejä!

Jos sun ajatukset naisista ja avioliitosta on tuollaiset niin en kyllä avioliittoa sulle suosittelisikaan. Enkä lapsia. Ja pidä vetskari kiinni/käytä kortsua!

Lue lisää

Kiitos vinkistäsi! Mutta lueppas uudelleen alussa ensimmäinen viestini miksi ylipäänsä kirjoitin tänne. Siitä pitäisi selvitä kuka se haluaa antaa sormuksen ja mitä olen saanut vaustauksiksi.

Vahvistetaan nyt tässä että nimenomaan HALUAN antaa sormuksen rakkaalleni koska haluan olla ylpeä siitä että minulla on sellainen yhdessä parini kanssa. Kyse oli kihlasormuksesta, ei vihkisormuksesta. Mutta jos tollaisia vastauksia rupeaa tulemaan useamminkin että eti toinen nainen tai että työkaverini panee paremmin... Jotenkin alkaa tuntua että miksi antaisin jotain tuollaiselle naiselle.

Sormus kirjoitti:

Vahvistetaan nyt tässä että nimenomaan HALUAN antaa sormuksen rakkaalleni koska haluan olla ylpeä siitä että minulla on sellainen yhdessä parini kanssa. Kyse oli kihlasormuksesta, ei vihkisormuksesta. Mutta jos tollaisia vastauksia rupeaa tulemaan useamminkin että eti toinen nainen tai että työkaverini panee paremmin... Jotenkin alkaa tuntua että miksi antaisin jotain tuollaiselle naiselle.

Lue lisää

Voi hyvät hyssykät! Kun kosii ja pyytää vaimoksi, siinä vaiheessa annetaan kihlasormus ei vihkisormusta! (tai ei ole pakko antaa, sormukset voidaan hankkia jälkeenpäinkin tai kihlauksen merkiksi ei tarvitse hankkia sormuksia). Nyt on mennyt sulta puurot ja vellit sekaisin! Vihkisormuksia tarvitaan sitten vasta kin mennään naimisiin. Tai ei tarvita välttämättä silloinkaan, koska naimisiin voi mennä ilmankin.

Vielä selvyydeksi:
Kun kosintaan (joka tapahtuu esim. kysymällä: "Tuletko vaimokseni" tai "menetkö kanssani naimisiin") on suostuttu, sen merkiksi pujotetaan KIHLAsormukset sormiin. Myöhemmin hankitaan sitten vihkisormus naiselle (tai miksei miehellekin), joka pujotetaan sitten sormeen kun mennään vihille.

Kihlautunut kirjoitti:

Voi hyvät hyssykät! Kun kosii ja pyytää vaimoksi, siinä vaiheessa annetaan kihlasormus ei vihkisormusta! (tai ei ole pakko antaa, sormukset voidaan hankkia jälkeenpäinkin tai kihlauksen merkiksi ei tarvitse hankkia sormuksia). Nyt on mennyt sulta puurot ja vellit sekaisin! Vihkisormuksia tarvitaan sitten vasta kin mennään naimisiin. Tai ei tarvita välttämättä silloinkaan, koska naimisiin voi mennä ilmankin.

Vielä selvyydeksi:
Kun kosintaan (joka tapahtuu esim. kysymällä: "Tuletko vaimokseni" tai "menetkö kanssani naimisiin") on suostuttu, sen merkiksi pujotetaan KIHLAsormukset sormiin. Myöhemmin hankitaan sitten vihkisormus naiselle (tai miksei miehellekin), joka pujotetaan sitten sormeen kun mennään vihille.

Lue lisää

Joopa joo, Taitaa olla sulla vellit väärässä kurkussa kun et ymmärrä kirjoitettua tekstiä... :-) Kirjoittele sitten uudelleen kun ymmärrät ensimmäisen viestini sanoman.

Sormus kirjoitti:

Vahvistetaan nyt tässä että nimenomaan HALUAN antaa sormuksen rakkaalleni koska haluan olla ylpeä siitä että minulla on sellainen yhdessä parini kanssa. Kyse oli kihlasormuksesta, ei vihkisormuksesta. Mutta jos tollaisia vastauksia rupeaa tulemaan useamminkin että eti toinen nainen tai että työkaverini panee paremmin... Jotenkin alkaa tuntua että miksi antaisin jotain tuollaiselle naiselle.

Lue lisää

Siis halusitko sinä noiden tyttöystäviesi kanssa naimisiin vai et? Jos et, niin sitten on tosiaan syytä ihmetellä keskenäsi, miksi halusit antaa sormuksen eli ikäänkuin leikkiä kihlausta.

Kihlaus tarkoittaa sitä, että on sovittu naimisiinmenosta, siis on kosittu ja suostuttu, ja kihlasormus on merkki tästä sopimuksesta. Muut korujen ostelemiset ovat sitten asia erikseen.

(Amerikkalaisissa elokuvissa tosin miehet yleensä ostavat kihlasormuksen valmiiksi ja sitten vasta kosivat samalla kun ojentavat sormuksen. Käytännöllisempää on kysyä ensin ja sitten vasta mennä sormuskauppaan jos vastaus on "kyllä", niin ei jää suotta kallis sormus tyhjänpantiksi jos vastaus onkin "ei" tai "eti toinen nainen" tai tapahtuu jotain minkä vuoksi ei itse haluakaan enää kosia.)

Miksi sinä ihmettelet "miksi naiset haluavat niin kovasti naimisiin mutta..." vaikka oma ongelmasi on pikemminkin päinvastainen? Nuo molemmat rakkaasihan halusivat sinulta vain seksiä, ja jälkimmäinen sitäkin myös muilta.

Kannattaa vähän etukäteen tunnustella toisen tunteita ja tulevaisuudensuunitelmia, sanoa rakastavansa jne. ennen kuin heittää noin ison kyssärin että mennäänkö naimisiin (tai että mennäänö kihloihin, joka käytännössä on sama kysymys jos ymmärtää mitä kihlaus tarkoittaa). Jos kahden vuoden jälkeen tulee isona yllätyksenä että nainen haluaakin vain seksiä eikä vakavampaa suhdetta, tai että naisen mielestä te ette varsinaisesti seurustele vaan voitte ihan avoimesti viettää öitä muiden luona ja vielä pussailla ikkunan edessä, niin kyllä silloin pitää todeta että et sinä ole heihin yhtään tutustunut etkä heidän kanssaan keskustellut, vaan suunnitellut yhteistä tulevaisuuttanne vain yksin.

Kihlasormus kirjoitti:

Joopa joo, Taitaa olla sulla vellit väärässä kurkussa kun et ymmärrä kirjoitettua tekstiä... :-) Kirjoittele sitten uudelleen kun ymmärrät ensimmäisen viestini sanoman.

ne tytöt ei sitten olleet sun arvoisia, toivottavasti kolmannella kerralla tärppää =) .. meitä naisia on moneen junaan niin kuin miehiäkin.

Kiitos hyvästä vastauksestasi! Kyllä maku on jo mennyt, voi sanoa. Mutta jotenkin on vielä sellainen tunne kun muillakin toimii suhteet niin täytyyhän se minullakin toimia. Nyt kun olen jutellut monien naisten kanssa niin olen saanut sellaisen käsityksen että olen kai liian hyväuskoinen ja luotan aina pariini. Eikö niin sitten kuitenkaan saisi olla? Pitäisikö aina epäillä ja haistella tilannetta että mitä parini touhuaa? Ei siinäkään mitään järkeä ole että minun pitäisi luottamuksen sijasta ruvetä seuraamaan ja nuuskimaan rakkaani touhuja. Onko se typerää tyhmyyttä että uskoo toiseen? Mielestäni se juuri tulisi olla suhteen peruspilari. Mutta jos toinen osapuoli onkin niin ovela että osaa ruveta käyttamään hyväksi toisen luottamusta ja touhuaa sen varjolla kulissien takana... Nyt olen jo oppinut jonkin verran kokemuksistani että miten täysillä menen suhteeseen sisään, mutta siitä varmaan saataisiinkin jo toinen foorumin aihe, "Miksi miehet eivät ota naista tosissaan?" Olen todella avoin persoona ja tulen hyvin juttuun naisten kanssa. Sen nyt työkaverini kanssa sekoilleen naisen jälkeen olen tapaillut uusia naisia, mutta he ovat olleet asiallisia. Yhden/kahden viikon tapailujen jälkeen ovat ilmoittaneet asiallisesti että vain seksi kiinnostaa, ei muu. En suutu siitä lainkaan koska he ovat olleet rehellisiä ja ilmoittaneet mitä haluavat. Minäkin olen sanonut että etsin jotain pysyvää minkä varaan voi rakentaa ja uskoa, ja vielä sen päälle kunnon seksiäkin. Tähän olen saanut kerran vastaukseksi että kahta ei voi saada. Mene ja tiedä, mutta vaikka maku on jo aikalailla mennyt, uskon vielä että jossain on se sormi johon voin vielä ilman mitään epäilyksiä pujottaa sen kihla/vihkisormuksen, (miksi sitä nyt täällä kutsutaankin) ja olla ylpeä siitä. Vastaukseksi kysymykseesi että miksi niin kovasti haluan antaa sormuksen, minulle se on ylpeyskysymys että saan pitää sormusta sormessani josta toisen parin olen antanut rakkaalleni. Minulle se ei ole se painava kivi joka pitää jättää pois kyydistä kun lähdetään kavereiden kanssa bilettämään baariin.

Kolmas kerta toden sanoo kirjoitti:

Kiitos hyvästä vastauksestasi! Kyllä maku on jo mennyt, voi sanoa. Mutta jotenkin on vielä sellainen tunne kun muillakin toimii suhteet niin täytyyhän se minullakin toimia. Nyt kun olen jutellut monien naisten kanssa niin olen saanut sellaisen käsityksen että olen kai liian hyväuskoinen ja luotan aina pariini. Eikö niin sitten kuitenkaan saisi olla? Pitäisikö aina epäillä ja haistella tilannetta että mitä parini touhuaa? Ei siinäkään mitään järkeä ole että minun pitäisi luottamuksen sijasta ruvetä seuraamaan ja nuuskimaan rakkaani touhuja. Onko se typerää tyhmyyttä että uskoo toiseen? Mielestäni se juuri tulisi olla suhteen peruspilari. Mutta jos toinen osapuoli onkin niin ovela että osaa ruveta käyttamään hyväksi toisen luottamusta ja touhuaa sen varjolla kulissien takana... Nyt olen jo oppinut jonkin verran kokemuksistani että miten täysillä menen suhteeseen sisään, mutta siitä varmaan saataisiinkin jo toinen foorumin aihe, "Miksi miehet eivät ota naista tosissaan?" Olen todella avoin persoona ja tulen hyvin juttuun naisten kanssa. Sen nyt työkaverini kanssa sekoilleen naisen jälkeen olen tapaillut uusia naisia, mutta he ovat olleet asiallisia. Yhden/kahden viikon tapailujen jälkeen ovat ilmoittaneet asiallisesti että vain seksi kiinnostaa, ei muu. En suutu siitä lainkaan koska he ovat olleet rehellisiä ja ilmoittaneet mitä haluavat. Minäkin olen sanonut että etsin jotain pysyvää minkä varaan voi rakentaa ja uskoa, ja vielä sen päälle kunnon seksiäkin. Tähän olen saanut kerran vastaukseksi että kahta ei voi saada. Mene ja tiedä, mutta vaikka maku on jo aikalailla mennyt, uskon vielä että jossain on se sormi johon voin vielä ilman mitään epäilyksiä pujottaa sen kihla/vihkisormuksen, (miksi sitä nyt täällä kutsutaankin) ja olla ylpeä siitä. Vastaukseksi kysymykseesi että miksi niin kovasti haluan antaa sormuksen, minulle se on ylpeyskysymys että saan pitää sormusta sormessani josta toisen parin olen antanut rakkaalleni. Minulle se ei ole se painava kivi joka pitää jättää pois kyydistä kun lähdetään kavereiden kanssa bilettämään baariin.

Lue lisää

Oletpas kovia kokenut! Mutta onnittelut siitä, ettet vielä ole kovettanut itseäsi etkä ole lähtenyt näiden naisten näyttämälle tielle. Sen sijaan olet mielestäni pitänyt itsesi miehenä! Olen varma, että kyllä tästä maasta löytyy vielä nainen, joka kanssasi haluaa jakaa yhteisen tulevaisuuden, eikä ole pelkän seksin perässä.

Usein kihlattuni kanssa ihmettelemme vieressä tuttavien/kavereiden menoa parisuhteissa. Jossain suhteessa nainen määrää kaiken eikä miehellä ole mitään sanottavaa. Toisessa suhteessa mies sekoilee minkä kerkeää ja nainen antaa vain anteeksi. Yhdessä suhteessa biletetään aina erillään. Myöskään toisen sukulaisten luo ei tulla ollenkaan tai siis ei osallistuta kumppanin perheen juhliin joihin pari yhdessä kutsutaan. Yhdessä suhteessa mies pettää minkä kerkiää. Yhdessä suhteessa naisen tehtävä on siivota ja laittaa ruokaa sekä antaa seksiä, mies tekee vain töitä. Useammassa suhteessa kaikki isomman porukan bileillat päättyvät pariskuntien riitelyyn. Meitä todella ihmetyttää, sillä haluamme juhlia yhdessä, osallistua toisen elämään ja oppia tuntemaan toisen perhettä. Humalassa haluamme vain toisiamme enemmän ja pohdimme usein ääneen miten hyvä suhde meillä on ja miten siitä ei saa tulla "tuollaista" (eli känniriitelyä).

Asioista täytyy puhua! Kiitos ja anteeksi ovat hyvin tärkeitä sanoja. Mitenkään muuten ei mikään suhde voi oikeasti toimia ja kestää. Omia mielipiteitä pitää kertoa ja toisen mielipiteitä kysyä. Pitää avata suutaan ja kysyä mihin toinen tähtää niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Ja sitten kertoa omista tavoitteista ja haaveista. Sen jälkeen voi kumpikin osapuoli miettiä tahollaan, mistä on itse valmis luopumaan, jos tavoitteet ovat täysin erilaiset. Ja yhdessä pitää neuvotella ja harkita ja pohtia ja puhua. Ja jos tavoitteet ovat täysin eri eikä yhteistä säveltä löydy, on paikallaan tosissaan pohtia suhteen tulevaisuutta.

Kolmas kerta toden sanoo kirjoitti:

Kiitos hyvästä vastauksestasi! Kyllä maku on jo mennyt, voi sanoa. Mutta jotenkin on vielä sellainen tunne kun muillakin toimii suhteet niin täytyyhän se minullakin toimia. Nyt kun olen jutellut monien naisten kanssa niin olen saanut sellaisen käsityksen että olen kai liian hyväuskoinen ja luotan aina pariini. Eikö niin sitten kuitenkaan saisi olla? Pitäisikö aina epäillä ja haistella tilannetta että mitä parini touhuaa? Ei siinäkään mitään järkeä ole että minun pitäisi luottamuksen sijasta ruvetä seuraamaan ja nuuskimaan rakkaani touhuja. Onko se typerää tyhmyyttä että uskoo toiseen? Mielestäni se juuri tulisi olla suhteen peruspilari. Mutta jos toinen osapuoli onkin niin ovela että osaa ruveta käyttamään hyväksi toisen luottamusta ja touhuaa sen varjolla kulissien takana... Nyt olen jo oppinut jonkin verran kokemuksistani että miten täysillä menen suhteeseen sisään, mutta siitä varmaan saataisiinkin jo toinen foorumin aihe, "Miksi miehet eivät ota naista tosissaan?" Olen todella avoin persoona ja tulen hyvin juttuun naisten kanssa. Sen nyt työkaverini kanssa sekoilleen naisen jälkeen olen tapaillut uusia naisia, mutta he ovat olleet asiallisia. Yhden/kahden viikon tapailujen jälkeen ovat ilmoittaneet asiallisesti että vain seksi kiinnostaa, ei muu. En suutu siitä lainkaan koska he ovat olleet rehellisiä ja ilmoittaneet mitä haluavat. Minäkin olen sanonut että etsin jotain pysyvää minkä varaan voi rakentaa ja uskoa, ja vielä sen päälle kunnon seksiäkin. Tähän olen saanut kerran vastaukseksi että kahta ei voi saada. Mene ja tiedä, mutta vaikka maku on jo aikalailla mennyt, uskon vielä että jossain on se sormi johon voin vielä ilman mitään epäilyksiä pujottaa sen kihla/vihkisormuksen, (miksi sitä nyt täällä kutsutaankin) ja olla ylpeä siitä. Vastaukseksi kysymykseesi että miksi niin kovasti haluan antaa sormuksen, minulle se on ylpeyskysymys että saan pitää sormusta sormessani josta toisen parin olen antanut rakkaalleni. Minulle se ei ole se painava kivi joka pitää jättää pois kyydistä kun lähdetään kavereiden kanssa bilettämään baariin.

Lue lisää

että on myös miehiä jotka oikeasti haluavat löytää "sen oikean", vaikka tietysti hieman mietityttää tuo motiivinasi mainitsemasi "ylpeys". Epäilen kuitenkin että tarkoitat ihan samaa eli sitä oikeaa. Toisaalta tuo ylpeys(kin) on ihan ymmärrettävää, ja ilman sitä, se toinen ei ehkä merkitsisi yhtä paljon, vaikka tässä tapauksessahan sinä et ole HÄNTÄ vielä tavannut.Toivottavasti tapaat vielä, mutta ps. älä kerro hänelle kuinka montaa naista olet jo kosinut, me naiset haluamme myös olla niitä ainoita.
Onpa harmi että kohdallesi on sattunut tuollaisia naisia, voin sanoa, että luulisi heitäkin olevan harvassa kuhn naisten vuodatuksia kuuntelee.

Kolmas kerta toden sanoo kirjoitti:

Kiitos hyvästä vastauksestasi! Kyllä maku on jo mennyt, voi sanoa. Mutta jotenkin on vielä sellainen tunne kun muillakin toimii suhteet niin täytyyhän se minullakin toimia. Nyt kun olen jutellut monien naisten kanssa niin olen saanut sellaisen käsityksen että olen kai liian hyväuskoinen ja luotan aina pariini. Eikö niin sitten kuitenkaan saisi olla? Pitäisikö aina epäillä ja haistella tilannetta että mitä parini touhuaa? Ei siinäkään mitään järkeä ole että minun pitäisi luottamuksen sijasta ruvetä seuraamaan ja nuuskimaan rakkaani touhuja. Onko se typerää tyhmyyttä että uskoo toiseen? Mielestäni se juuri tulisi olla suhteen peruspilari. Mutta jos toinen osapuoli onkin niin ovela että osaa ruveta käyttamään hyväksi toisen luottamusta ja touhuaa sen varjolla kulissien takana... Nyt olen jo oppinut jonkin verran kokemuksistani että miten täysillä menen suhteeseen sisään, mutta siitä varmaan saataisiinkin jo toinen foorumin aihe, "Miksi miehet eivät ota naista tosissaan?" Olen todella avoin persoona ja tulen hyvin juttuun naisten kanssa. Sen nyt työkaverini kanssa sekoilleen naisen jälkeen olen tapaillut uusia naisia, mutta he ovat olleet asiallisia. Yhden/kahden viikon tapailujen jälkeen ovat ilmoittaneet asiallisesti että vain seksi kiinnostaa, ei muu. En suutu siitä lainkaan koska he ovat olleet rehellisiä ja ilmoittaneet mitä haluavat. Minäkin olen sanonut että etsin jotain pysyvää minkä varaan voi rakentaa ja uskoa, ja vielä sen päälle kunnon seksiäkin. Tähän olen saanut kerran vastaukseksi että kahta ei voi saada. Mene ja tiedä, mutta vaikka maku on jo aikalailla mennyt, uskon vielä että jossain on se sormi johon voin vielä ilman mitään epäilyksiä pujottaa sen kihla/vihkisormuksen, (miksi sitä nyt täällä kutsutaankin) ja olla ylpeä siitä. Vastaukseksi kysymykseesi että miksi niin kovasti haluan antaa sormuksen, minulle se on ylpeyskysymys että saan pitää sormusta sormessani josta toisen parin olen antanut rakkaalleni. Minulle se ei ole se painava kivi joka pitää jättää pois kyydistä kun lähdetään kavereiden kanssa bilettämään baariin.

Lue lisää

Sulla on kyllä ollu huono onni naisten kanssa....ja mulla miesten, jos yhtään lohduttaa.
Onhan se sormus siinä sormessa jonkunlainen ylpeyden aihe, ainakin. Mulla on laatikon pohjalla kaks vanhaa kihlasormusta, joten jospa se kolmas kerta toden sanoo. Pelkään hieman, ettei sitä kertaa tule, vaikka elänkin melko hyvässä parisuhteessa. Tässä kuulemma ei mennä kihloihin ennen kun voi päättää milloin mennään naimisiin ja naimisiin kuulemma ei mennä kun kerran elämässä ja siitä halutaan olla varmoja. Se varmaan jossain vaiheessa alkaa turruttaa, kun tajuaa, että toinen ei oo kauheen varma. Katsotaan, kuinka kauan aika vierii. Ja haluanko itse todella tätä. Olla tasavertainen taloudellisesti ja vastuussa ruoka, siisteys yms. hommista 90% yksin.. Pieniä vikojahan tollaset on, kun kuitenkin on aina asiallinen kohtelu, myös erimielisyytilanteissa ja huomaan herran ajattelevan usein munki kannalta asioita.. paitsi kotitöitä.