Lyhennelty versio Ruotuväen samannimisestä
tekstistä (21/2000)
Armeijan järjestelyt, sekä varusmiesjohtajien ja
henkilökunnan käyttäytyminen saavat aikaan sen,
että nainen armeijassa on pyhä lehmä, joko
kunnioitettu tai halveksittu erikoisuus. Suurin
syy ongelmaan on majoitusjärjestelyt paikassa,
jossa ympärivuorokautinen yhteiselo määrää
sosiaalisia suhteita. Naiset majoitetaan
palvelusyksiköstä riippumatta samoihin tupiin
tilan säästämiseksi. Varusmiehet eivät usein
rohkene lähestyä naisia. Jopa herätys on joskus
jäänyt suorittamatta, koska apupäivystäjä ei
uskaltautunut naisten tupaan.
Majoitusjärjestelyt jakavat miehet ja naiset eri
leireihin. Koulutuksen aikaan ei puhuta
vierustoverin kanssa. Enin sosiaalinen
kanssakäyminen tapahtuu tuvissa. Näin ollen
naisen voi myöhemmin olla vaikeaa murtautua jo
muodostuneeseen kaveriporukkaan. Illalla
vietettävä vapaa-aika on myös tärkeää
sosiaalisten siteiden ylläpidon kannalta.
Vieraaseen/erilliseen yksikköön sijoitettu nainen
ei voi ulkonaliikkumiskiellon takia osallistua
tähän. Kulunvalvonnan alituinen ongelma on se,
että nainen joutuu jatkuvasti juoksemaan omassa
yksikössään nappitaulua räpläämässä.
Käytännöllisempää olisi jos nainen saisi soittaa
ilmoittautumisensa. Spolli ei ilahdu, kun tapaa
naisen keskellä yötä kävelemässä yksiköiden väliä
esim. päivystykseen.
Käytännön elämässä eniten ongelmia tuottavat
muutokset palvelusaikataulussa. Usein sattuu että
varusnainen on väärässä varustuksessa väärään
aikaan väärässä paikassa. On esimiehen
velvollisuus katsoa, että nainen saa erikseen
ohjeistuksen palvelukseen eikä hänen tarvitse
itse anoa ohjeita.
Kränää miesten keskuudessa herättää se, että
naisilla on oma suihku, WC, peili, sälekaihtimet
ja pesukone, lisäksi tuvan tulee olla lukittava.
Miehet haaveilevat ahtaissa tuvissaan edes viiden
minuutin suihkusta kun yhdellä tai kahdella
naisella on yksityinen suihku! Helpottavaa
syrjintää tapahtuu koko ajan tehtävien jaossa
sekä kapiaisten, että varusmiesjohtajien
toimesta. Naisia ei esim. oteta kantamaan edes
kevyttä kantamusta. Harva ryhtyy valittamaan jos
ei ’joudu nakkiin’. Tämä puolestaan lisää
poikaporukan kateutta ”töistä luistavaa naista”
kohtaan. Ihmisen itsetuntohan saattaa vakavasti
kärsiä ilman joukkuetovereiden tukea ja
luottamusta. Tätä nainen ei saa osakseen jos
miehet painostavat pois porukasta, ”johon nainen
ei kuulu” – nainenhan ei asu heidän kanssaan eikä
voi puolustaa itseään.
Olemassa oleva valtakunnallinen ohjesääntö vaatii
naisille hankittavaksi turhia tarvikkeita ja
järjestelyjä jotka vielä herättävät miehissä
kateutta. Naiset tulisi sosiaalisista ja
käytännön syistä majoittaa mahd. lähelle
palvelustovereitaan. Entä seuraavat ongelmat:
Missä naisen asetta tulisi säilyttää? Kummasta
yksiköstä kulunvalvonta olisi järkevää seurata?
Missä naisen pitäisi jäkittää minuuttia tai
järjestäytyä, käytävällä vai jossain tuvassa?
Kenelle huudetaan naisten tuvassa huomiota?
Nyt tiedustelisinkin, että onko tämä tieto
vanhentunutta, vai vieläkö asiat ovat tällä
tolalla? Onko ihmisiä, joilla on käytännön
kokemusta edellä mainitusta? Haluaisin
kommentteja/mielipiteitä!!
tekstistä (21/2000)
Armeijan järjestelyt, sekä varusmiesjohtajien ja
henkilökunnan käyttäytyminen saavat aikaan sen,
että nainen armeijassa on pyhä lehmä, joko
kunnioitettu tai halveksittu erikoisuus. Suurin
syy ongelmaan on majoitusjärjestelyt paikassa,
jossa ympärivuorokautinen yhteiselo määrää
sosiaalisia suhteita. Naiset majoitetaan
palvelusyksiköstä riippumatta samoihin tupiin
tilan säästämiseksi. Varusmiehet eivät usein
rohkene lähestyä naisia. Jopa herätys on joskus
jäänyt suorittamatta, koska apupäivystäjä ei
uskaltautunut naisten tupaan.
Majoitusjärjestelyt jakavat miehet ja naiset eri
leireihin. Koulutuksen aikaan ei puhuta
vierustoverin kanssa. Enin sosiaalinen
kanssakäyminen tapahtuu tuvissa. Näin ollen
naisen voi myöhemmin olla vaikeaa murtautua jo
muodostuneeseen kaveriporukkaan. Illalla
vietettävä vapaa-aika on myös tärkeää
sosiaalisten siteiden ylläpidon kannalta.
Vieraaseen/erilliseen yksikköön sijoitettu nainen
ei voi ulkonaliikkumiskiellon takia osallistua
tähän. Kulunvalvonnan alituinen ongelma on se,
että nainen joutuu jatkuvasti juoksemaan omassa
yksikössään nappitaulua räpläämässä.
Käytännöllisempää olisi jos nainen saisi soittaa
ilmoittautumisensa. Spolli ei ilahdu, kun tapaa
naisen keskellä yötä kävelemässä yksiköiden väliä
esim. päivystykseen.
Käytännön elämässä eniten ongelmia tuottavat
muutokset palvelusaikataulussa. Usein sattuu että
varusnainen on väärässä varustuksessa väärään
aikaan väärässä paikassa. On esimiehen
velvollisuus katsoa, että nainen saa erikseen
ohjeistuksen palvelukseen eikä hänen tarvitse
itse anoa ohjeita.
Kränää miesten keskuudessa herättää se, että
naisilla on oma suihku, WC, peili, sälekaihtimet
ja pesukone, lisäksi tuvan tulee olla lukittava.
Miehet haaveilevat ahtaissa tuvissaan edes viiden
minuutin suihkusta kun yhdellä tai kahdella
naisella on yksityinen suihku! Helpottavaa
syrjintää tapahtuu koko ajan tehtävien jaossa
sekä kapiaisten, että varusmiesjohtajien
toimesta. Naisia ei esim. oteta kantamaan edes
kevyttä kantamusta. Harva ryhtyy valittamaan jos
ei ’joudu nakkiin’. Tämä puolestaan lisää
poikaporukan kateutta ”töistä luistavaa naista”
kohtaan. Ihmisen itsetuntohan saattaa vakavasti
kärsiä ilman joukkuetovereiden tukea ja
luottamusta. Tätä nainen ei saa osakseen jos
miehet painostavat pois porukasta, ”johon nainen
ei kuulu” – nainenhan ei asu heidän kanssaan eikä
voi puolustaa itseään.
Olemassa oleva valtakunnallinen ohjesääntö vaatii
naisille hankittavaksi turhia tarvikkeita ja
järjestelyjä jotka vielä herättävät miehissä
kateutta. Naiset tulisi sosiaalisista ja
käytännön syistä majoittaa mahd. lähelle
palvelustovereitaan. Entä seuraavat ongelmat:
Missä naisen asetta tulisi säilyttää? Kummasta
yksiköstä kulunvalvonta olisi järkevää seurata?
Missä naisen pitäisi jäkittää minuuttia tai
järjestäytyä, käytävällä vai jossain tuvassa?
Kenelle huudetaan naisten tuvassa huomiota?
Nyt tiedustelisinkin, että onko tämä tieto
vanhentunutta, vai vieläkö asiat ovat tällä
tolalla? Onko ihmisiä, joilla on käytännön
kokemusta edellä mainitusta? Haluaisin
kommentteja/mielipiteitä!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kotisivujen teko on tämän foorumin aiheena ja nyt
joku kyselee jostain aivottomien pellejen
kollektiivista. Voi jeesus sentään. Kannattaisi
tarkastaa tuo asia jostain kotisivuoppaasta:)
nyt on nolo olo.. mitenhän mä ko. kirjoituksen
tänne foorumiin sain. pyydän anteeksi =)
Jos ei huomannut tekstissä selvästi esillä
ollutta sarkasmia ja ns. piilohuumoria, niin ehkä
kannattaisi lukea uudelleen ja ajatuksella.
Teksti siis on liioiteltu ja satiirinen kuvaus
naisista intissä.Todellisuudessa naiset oli ihan
kiva "Lisä" armeijassa, ei ollu niin harmaata...
kyllä osa asioista pitää edelleen paikkansa mutta
nykyään joka yksikössä on naisille oma tupansa
joten ei tarvitse juosta kahden eri yksikön
välillä ja mitä taas tulee säle kaihtimiin ne
löytyvät kaikista lähiaikoina kunnostetuista
tuvista mutta tosi asia on että johtaja
koulutukseen naisen helpompi päästä
Toi teksti oli tarkoitettu vitsiksi "Ruotuväki"
lehdestä otettu ja irroitettu asia yhteydestä.