Olimme kesälomareissulla ja yövyimme Kilpisjärven Kilpis-hotellissa, joka on rakennettu 1950-luvulla. Heti huoneeseen saapuessani havaitsin, että siellä haisi home. Onneksi olimme suurimman osan ajasta ulkona, joten huoneessa olimme vain yön aikana. Yön siinä huoneessa nukuttuani olin tosi huonovointinen, en tahtonut päästä ylös sängystä, väsytti niin kauheasti, poskiontelot jomottivat ja päätä särki, vaikka illalla olin vain kiivennyt Saanalle.
Miehenikin sanoi, että siellä haisi home, vaikka hän ei ole homeelle herkistynyt.
Miehenikin sanoi, että siellä haisi home, vaikka hän ei ole homeelle herkistynyt.
Vastaukset 19
Vanhimmat
olet homeelle herkistynyt/ sairastunut, kiipesit saanatunturille (1000 m) ja sen jälkeen voit huonosti homeenhajuisessa hotellissa?
Kiitos, että toit tiedon palstalle että ei homesairaita kyseiseen hotelliin. Ihan nyt tunturivaellus tai vuorikiipeily eivät ole enää omaan vapaa-aikaani kuuluvia harrastuksia, mutta onhan niitä parempikuntoisiakin homesairaita...
Herrajumala, että tulin kateelliseksi... onnea sinulle kuitenkin, kaikkea sitä näköjään homesairaat vielä pystyvät tekemään.
Vai oliko tämä kuitenkin provo? "(...) vaikka illalla olin vain kiivennyt Saanalle" Työkaverinikin sai päänsärkyä ja kovan yskän, vaikka oli vain Everestin perusleirissä (5300 m) eikä sitten voinut kiivetä pidemmälle ollenkaan, mikä oli häntä jäänyt kovasti harmittamaan. Homeenhajusta hän ei kyllä maininnut, joten sikäli saattaa olla oiva lomailukohde ;-)
kun pystyin kiipeämään Saanatunturille. Olen ollut jo pari vuotta pois hometyöpaikasta, mutta edelleen reagoin homepaikoissa, muuten voin kutakuinkin hyvin.
Ajattelin vain kertoa, että Kilpis-hotelli ei ole homealtistuneille hyvä paikka.
sairastuneilla ei saisi olla elämää. Pitäisi olla vain sohvalla ja käydä apteekissa hakemassa hillitön määrä astmalääkkeitä ja kortisonia...
Oli mukava lukea, että pärjäät noinkin hyvin. Jos pääsee altistuksista ajoissa pois, kyllä se tilanne on juuri tuo mikä sinullakin on. Jos ei itse tee itseään sairaammaksi sairastamalla ilokseen vain. Harva sitä tekee, mutta palstan häiriköille se näyttää olevan ainoa ilo.
Uskoisin, että itsekin ehkä mahdollisesti saattaisin pystyä Saanalle kapuamaan. Hitaasti kiiruhtamalla kaikki käy. Taukoja olisi varmasti paljon ja puoliso tuskin antaisi lupaa kavuta. Hän pelkäisi että pitää kantaa jostakin kohtaa takaisin, kun ei raaski vierittääkään alas ;-).
Sairastuneena on hyvä kokeilla näitä rajoja. Rajat tulevat vastaan sitä nopeammin, mitä pienempänä piiriään pitää.
Jos työskentelee yhä edelleen hometiloissa, tai asuu - Saanalle kävelystä saa vain haaveilla. Mutta jos pääsee altistavista tiloista nopeasti pois, saa apua ja sairastaa aikansa, lepää ja on onnekas, tilanne on tuo mikä sinulla, jos nyt ylipäätään on koskaan kunnostaan huolehtinutkaan.
Eipä liikunta kuulu missään muotoa monelle terveellekään. Joten sohvaperunat ei pysty kuin juuri ja juuri käymään postilaatikolla, ehkä. Mutta sinnikäs sairastunut, joka on sairastumistaan ennen ollut terve, kyllä kaikki ON mahdollista.
On turha maalata kuvaa, jossa kerran sairastunut EI ENÄÄ KOSKAAN tee mitään muuta kuin vetää astmalääkkeitä ja kortisonia huiviin.
Joten - ei kun Saanalle, ne jotka ylipäätään tykkäävät liikkua ja ovat siinä vaihetta sairasteluaan, että se on edes järkevää. Tuo pari vuotta puhtaissa tiloissa, se lienee ihan hyvä arvio, vähintäänkin se, ennen kuin rasittaa itseään ihan hirveästi. Mutta ei se terveys tai terveempi olotila hissin nappia painamalla tule, eikä pysy.
hyvää kesää sulle -
tarkoittanet varmaan minua sitten, kun olen ainoa joka tähän ketjuun vastasi ja ihmetteli aloittajan fyysistä suorituskykyä homesairaana?
No huh-huh.
Jatkan ihmettelyäni -sohvalta käsin ja vedän astmalääkkeitä. Sinnikäs en ole ja tosiaan, en ollut terve ennen sairastumistanikaan(!), mitä tämä ilmaisu sitten ikinä tarkoittaakaan.
Hyvää kesää ketjun aloittajalle ja hyvää lomaa sekä monia mukavia kiipeilyreissuja. Olet oikeasti ollut todella onnekas kun ei mitään pysyvämpää toiminnanvajausta mukaan tarttunut.
suhteellisen helposti hoidettavissa oleva sairaus. Miksi siitä jäisi pysyviä toiminnan vajauksia? Monilla urheilijoillakin on astma, huippu-urheilijoilla.
Ei kaikkea tarvitse miettiä provona, aina. Eikä aina tarvitse vetää mattoa alta, jos toinen ei ole yhtä sairas kuin itse on.
Miksi ihmeessä homeistasairastuneilla voisi olla vain yksi mahdollinen tapa sairastaa, sairastua - pitäisi olla noin sairas kuin sinä olet. On varmasti paljon eri tasoista sairastamista, miksi ihmetellä ja vielä tavalla, joka aliarvioi toisen sairautta?
Ikäänkuin ei voisi olla sairastunut, jos tilanne ei ole yhtä paha kuin sinulla!
Katsele ympärillesi, kaikissa muissakin sairauksissa on eri tasoja, miksei sitten homeista sairastuneille niitä olisi?
Miksi vain ne olisivat sairaita, jotka eivät enää voi tehdä juurikaan mitään?
Jokainen on varmasti pahoillaan tilanteesta jossa sinä olet. Kukaan ei halua väheksyä tai aliarvioida vaikeasti sairastuneita, älä sinäkään niitä, joiden tilanne ei ole yhtä hirveä kuin itselläsi.
.
tahatonta tai tahallista sen enempää aloittajan, jossa kiivettiin vain saanalle, kuin minunkaan viestissäni, jossa työkaveri kiipesi vain himalajan base camppiin.
Monilla homesairailla on vaikea astma, joka ei ole helposti hoidettavissa oleva sairaus. Monilla on jokin muukin keuhkosairaus tai vaikka nivelreuma ym. Tämä on kuitenkin sairausaiheinen palsta ja nyt ihmetellään, kun kaikki palstakirjoittajat eivät ole vuorikiipeilykuntoisia. Ihanko tosissaan olet?
"ja nyt ihmetellään, kun kaikki palstakirjoittajat eivät ole vuorikiipeilykuntoisia. Ihanko tosissaan olet?"
Laitatko minulle selvennyksen, missä tuo mainitsemasi ihmettely on kirjoitettu? Vai luetko sen rivien välistä? Asenteesi on tökerö.
Kyllä, luin rivien välistä ja vähän niiden päältäkin viestistä johon vastasin, että miten niin astma aiheuttaisi toiminnanvajausta ja huippu-urheilijoillakin on astma jne.
Edellisessä (saman?) kirjoittajan viestissä kehotettiin kaikkia lähtemään Saanalle!
Toistaiseksi olen ollut ainoa tässä ketjussa, joka on myöntänyt ettei tule kiipeämään yli 1000 m vuorille näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Haluan kuitenkin onnitella ihan vilpittömästi aloittajaa hyvästä liikuntasuorituksesta, joka lienee kova juttu terveellekin.
Tökerö asenne, lyö toisellekin poskelle. Pahimmaltahan se tuntuu, kun ns. ystävät lyövät. He kun tietävät aina miten osua siihen arimpaan paikkaan.
http://www.youtube.com/watch?v=P71Nc3bFlxA
.
astmaa sairastava on kiivennyt Everestille, yritti jopa ilman lisähappea, siinä tosin onnistumatta, käsimurtuneen sinne on kiivetty, moni on kuollut matkalla... tästä on kyse, joillekin asiat on mahdollisia ja vasta yrittämisen jälkeen mahdottomia
siis niin päin!
täällä oli taannoin ketju, jossa homesairauden oireiden arveltiin muistuttavan vuoristotautia.
Minäkin kirjoittelin siihen ketjuun ja esitin, etteivät vuoristotaudin oireet ja homesairauden oireet muistuta toisiaan ihan yks yhteen, erojakin on.
Siinä ketjussa ei kirjoitellut muita kuin minä, joilla olisi ollut mitään kokemusta kiipeilystä tai korkeasta ilmanalasta.
Mutta mukava että täällä on muitakin harrastajia näköjään nyt! Itse en ole enää lähdössä, kun sohvalta lähikauppaan lähteminenkin on liian kova juttu, onneksi on sentään kortisonia kotona varastossa. Tunnen omat rajani, hyvä että tuli niitä kokemuksia kartutettua silloin kun se oli vielä mahdollista.
Lämpimästi suosittelen etteivät muutkaan homesairaat suinpäin ryntäisi everestin retkikuntaan vaikka ylimääräistä rahaa olisi kuinka, siellä vaarantuu muidenkin henget jos on yksi perässävedettävä mukana. Työkaverini on nuori, erittäin hyväkuntoinen kilpaurheilija, mutta sai niin vaikeat vuoristotaudin oireet ettei pärjännyt siellä perusleirissäkään vaan joutui lähtemään alemmaksi.
"Työkaverini on nuori, erittäin hyväkuntoinen kilpaurheilija, mutta sai niin vaikeat vuoristotaudin oireet ettei pärjännyt siellä perusleirissäkään vaan joutui lähtemään alemmaksi."
on tullakseen. Ei se johtu homeista. Ei vuoristotaudin pelko pitäisi olla este käydä Saanalla. Everest nyt on todella kallis reissu, joten heh heh he he siitähän ei ollut kysekään, vaan siitä että tekee ja yrittää tehdä muutakin kuin vain olla.
Jos tilanne on noin paha, kuin sinulla on astmasi kanssa, eipä lepäämisen lisäksi taida vaihtoehtoja edes olla. No, tsemppiä siihen, että jaksat sairastaa, se vasta rankkaa onkin. Onkohan sulla nyt pelkästään vain astmaa... ei tuo siltä kyllä kuulosta. Joten ME jäänee sulta nyt ohi, samoin Saana ja se postilaatikkokin taitaa olla liian kaukana jo. Suosittelisin käyntiä kunnon lääkärissä.
älä ota niin kirjaimellisesti, jos itsekin luet rivien välistä :-). tarkoitus ei ole loukata sinua, sanavalinta oli heikkoa... myönnetään... aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta
kesää
Mutta lääkäri kai kuitenkin, kun osaat netissä kertoa minulle, ettei ollutkaan pelkkää astmaa (mitä?) ja en pääse postilaatikollekaan enää.
Vuoristotaudista olet lukenut vain netistä. Pettymys. Olisi ollut niin mielenkiintoista lukea näistä homesairaiden vuorikiipeilyreissuista enemmänkin, elämähän on mahdollisuuksia täynnä, eikös se niin mennyt? Miten olisi yhteisreissu jonnekin sopivan korkeaan kohteeseen? Väliäkö Saanasta, kyllä nyt ainakin kuuden kilometrin huiputus pitäisi saada tehtyä.
Laittakaa sitten kuvia ja matkakertomus tänne nettiin, jooko? Minä en pääse mukaan, mutta olisi kiva maata sohvalla ja katsella kuvianne, sikäli kuin postilaatikkoa ei siirretä yhtään lähemmäksi.
"Itse en ole enää lähdössä, kun sohvalta lähikauppaan lähteminenkin on liian kova juttu, onneksi on sentään kortisonia kotona varastossa. Tunnen omat rajani, hyvä että tuli niitä kokemuksia kartutettua silloin kun se oli vielä mahdollista.
"
podet? Jos et sairastakaan muuta kuin astmaa, on ihme että lähikauppaankaan et sohvaltasi pääse?
Oletko sairas, vai valitteletko vain muiden aiheiden loputtua? Kyllä astman kanssa voi elää ihan normaalia elämää. Ei se nyt lähikauppaan lähtöä estä.
Käy lääkärissä.
ei voi täällä potea kukaan, tosin aiheita on ilmeisesti yksi ainoa, mistä täällä saa kirjoittaa, eli tämä astma tai sen puuttuminen.
En tiedä mistä tämä astma nyt taas tähän ketjuun hyppäsi. Aloittaja halusi varoittaa Kilpisjärven hotellista, jossa oli ilmeisesti paha hometilanne. Minä jatkoin vuorikiipeilystä, joka on minua kiinnostava aihe kun lajia nuorempana pääsin kokeilemaan, vaikka fysiikka ei riittänyt siihen tarpeeksi hyvin silloinkaan.
Olet todella harvinainen homesairas, kun sinulle on tullut pelkkä astma ja vielä noin helppohoitoinenkin, joka ei rajoita normaalia elämää ollenkaan. Asunet myös kaupungissa tai taajamassa lähikauppoinesi, se kun on vähän suhteellinen käsite mikä on "lähi" missäkin.
Minä jatkan eloa sohvalta käsin, onneksi aurinkoisempina päivinä olen jaksanut liikkua terassin sohvalle asti ;-)
nyt, toivottavasti aika on jo erikoislääkärille varattunakin.
Ei noin sairaana saa jäädä vain sohvalle. Onhan sulla todellakin apua jo?
olin vasta viime viikolla lääkärissä ja nähtävästi joudun menemään lähiaikoina uudelleen. Kuinka usein lääkärissä oikein pitäisi käydä? Minkä alan erikoislääkäriä pitäisi kokeilla? Minulla on useita sairauksia, mutta ilmeisesti sinulla on tiedossa semmoinen spesialisti, että oksat pois ja ylös sohvalta, vai?
Kuinka sinulla hoituivat kaikki muut homesairaudet pois ja jäljelle jäi vain noin helppohoitoinen astma? Miksi se astma kuitenkin jäi, jos löysit tuon ihmeparantamiseen kykenevän spesialistin, eikö se olisi sitten voinut taikoa astmankin pois samalla, ihmettelen vaan.
Sohva kutsuu taas... auts.
"Saanan huipulle johtaa neljän kilometrin mittainen polku, joka lähtee Kilpisjärven retkeilykeskukselta.
Aluksi polku kulkee tunturikoivikossa Saanan loivempana alkavaa luoteispäätä kohti. Koivikon jälkeen alkaa polun jyrkempi osuus, varsinainen tunturille nousu, jota helpottamaan on rakennettu parikilometriset vankkatekoiset lankkuportaat levähdystasanteineen.
Tunturin tasaisemmaksi kääntyneellä laella ei portaita enää ole, vaikka nousua yhä jatkuu, nyt vain loivempana. "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saana_(tunturi)
EI EHKÄ ihan Everest?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_kohdista
Everestiin vain poron kusema