Poimitko puheeni tulvasta
sen oikean asian?
Tunnetko sillä kohtaa
totuuden värähtelyn sydämelläsi?
Huomaatko, kuinka sanojeni pulputus
peittää suuren huolen ja hämmingin?
Epävarma on rakkaus.
Sinä päivänä, kun olen ihan hiljaa,
sinulla on suurin huoli.
Silloin en ajattele sinua vaan itseäni.
Ja se, se se vasta on paha.
sen oikean asian?
Tunnetko sillä kohtaa
totuuden värähtelyn sydämelläsi?
Huomaatko, kuinka sanojeni pulputus
peittää suuren huolen ja hämmingin?
Epävarma on rakkaus.
Sinä päivänä, kun olen ihan hiljaa,
sinulla on suurin huoli.
Silloin en ajattele sinua vaan itseäni.
Ja se, se se vasta on paha.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Unohditko sanani jokaisen,
koskettiko niistä yksikään.
Siitäkö kaikki syntyi että koin
sinun pyytävän minua lähtemään.
Oli silloin niin lämmin kesä ja
meillä oli kaikki kädessä, lähellä.
Päivät soitti meille, meidän omaa
sävelmää, pilveta asui päidemme yllä.
Et kuitenkaan koskaan tajunnut
kuinka tulevaa minä pelkäsin.
Et tiennyt kuinja ajattelin,
jos sinä poistuisit, minne lähtisin.
Nyt istun meidän rannalla ja
katson uusian, valkoisia pilviä.
Veden pinta särkyy, enkä näe
kasvojani, ne on minun kyyneliä.
Silti toivon: elä Rakas elämääsi.
http://www.youtube.com/watch?v=fFJ0Ju7SX1Q&feature=related
Kiitos Runostasi.
Kun Rakastaa, siinä on kaikki. Sekin mikä
liittyy totuuteen.
Uskoo että se on oikeaa Rakkautta
ja on oikein Rakastaa.
Koska Rakkaudessa ja Rakastamisessa
on ihmisenä olemisen ydin.
Tai sitten olet jäinen, sydämetön
Lady.
Tuoreen makuista, väkevälle
ja tuimalle maistuvaa
Rakkausrunoa Sinulta.
Olit saanut tekstiisi tummaa
tunnetta ja tunnelmaa.
Säkeet osuivat ja tuntuivat, niin
kuin Runossa pitääkin.
Elävä ja hieno Runosi.
Voimia päivään Sinulle.
... kumarran, ihastuttava vastausrunosi! Kiitos paljon myös kommenteista joista päättelin sinun lukeneen ns. runoni, ajatuksella.
kuuluu kai osana ihmissuhteeseen. Rakkaimman luottamus ansaitaan. Hiljaisuuskaan ei ole pahasta, jokainenhan tarvitsee hetkiä itselleen.
Ihmissuhde koostuu pienistä asiosta, joilla voi ottaa läheinen huomioon. Ilmoitus; en jaksa keskustella tänään, tai soitan sinulle huomenna. Pieniä asioita, mutta merkityksellisiä, jotta hän tietää, ettei tarvitse huolestua.
Huolta ja hämminkiä riittää ihmisen elämässä, surujakin, monenlaisia, eritasoisia, taloudellisia, läheisiin liittyviä, lista on loputon... Olla läsnä ja kuunnella, tukena, vaikka hiljaisuudessakin, tai vaihtaa ajatuksia siitä, mikä tuntuu pahalta. Luottaa, vaikka pelottaa, avata ajatuksiaan vähitellen, ja itsekin olla luottamuksen arvoinen. Uskoa, että toinen ei lähde tiehensä heti, kun vaikeuksia ilmaantuu. Taitaa sopia niin ystävyys, kun rakkaussuhteeseenkin.
Runosi herätti sanojen tulvan, jonka tähän kirjasin. Toimii siis hyvin ajatustenherättelijänä. Oikein onnistunut kirjoittamasi, vaikka olen aistivinani jonkinmoista kiukkuakin tuossa viimeisessä kappaleessa. Tasapuolisuuteen ja vastavuoroisuuteen pyrkiminen ihmissuhteessa, ja toisesta välittäminen ovat kait päällimmäisiksi jääneet ajatukset tästä runostasi.:)
ajatuksistasi ja kommenteistasi. Luin ne moneen kertaan hämmästellen, kuinka lähelle pääsit sitä, mitä mielessäni liikkui ns. lyhykäistä runoa tehdessäni. Uskomattoman lähelle. Nöyrästi kiitän.
Noista mainitsemistasi ilmoituksista mietin, miten tärkeitä ne voivatkaan olla. On hyvä kertoa toiselle, että ei ole syytä huolestua. Jos on kasvanut perheessä, jossa läpitunkeva hiljaisuus oli aina merkki ukkosesta, riipivästä katastrofista, ei toisen hiljaisuuteen voi suhtautua painotta.
voi joskus olla tarpeen, kun miettii mitä toiselle kommentoi, ettei sanoisi liikaa, mutta kuitenkin riittävästi, että oma identiteetti säilyy. Opeteltu vuosien saatossa tämäkin, kun kotona asiat puhuttiin ja varsin vuolaasti, ja puolensapitäminen taas on muuten elämässä opittua. Mielestäni voidaan käydä tulikivenkatkuisia keskusteluja, ja olla senkin jälkeen sovussa. Päätöksestähän se vaan on kiinni.:)