http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jtervala/Uotila1.pdf
Katsokaapa sivu 21.
Suomi on hintavertailussa ihan käyrästön alaosassa, vaikka lähtöpiste on Suomen synkintä lamaa 1995.
Jos lähtöpiste olisi nousun ajalta, vaikka vuodessa 2000, niin Suomi olisi kaikkein vähiten hinan nousua saavuttanu maa (jos jätetään ikilamaan ajautut Saksa pois laskuista).
Katsokaapa sivu 21.
Suomi on hintavertailussa ihan käyrästön alaosassa, vaikka lähtöpiste on Suomen synkintä lamaa 1995.
Jos lähtöpiste olisi nousun ajalta, vaikka vuodessa 2000, niin Suomi olisi kaikkein vähiten hinan nousua saavuttanu maa (jos jätetään ikilamaan ajautut Saksa pois laskuista).
Vastaukset 4
Vanhimmat
Saksa on tuossa mielenkiintoinen: halvimmat asunnot, eikä edes mitään nousua vaan tasaista menoa, vaikka ajat on olleet hyvät, maa vauras ja korot on siellä koko ajan olleet matalat. Mitenköhän ne on sen tehneet?
Kuplaa tai ei sillä ei tässä tilanteessa ole enään väliä, kun bkt tippuu 9% tippuvat myös kaikkien assetien hinnat,kuten asuntojen. Ja kun pankkien lainaehdot kiristyvät (mm marginaalit, omarahoitusosuus) tämä on selainen yhtälö ettei hintojen pudotusta estä mikään.
Nuo väitteet ettei ole kuplaa on kyllä aika mielenkiintoisia, kun tiedetään että suomessa on euroopan huonoin ostovoima ja kalleimmat asunnot niin, minkä hintaisia ne asunnot pitäisi olla että olisi kupla. Pitäisikö laina-aika olla 100 vuotta että saisi maksettua lainan pois.
Tuo vetoaminen että muualla kupla on suurempi, niin mites se balttian kävi, konkurssin partaalla koko alue, sama myös espanjassa, ja irlannissa.
Kyllä se on niin että taas järkevät hintatietoiset saksalaiset näyttävät mikä on oikeaa asuntopolitiikkaa, tasaiset hinnat tasaavat talouden heilahtelua. Kupla talouksissa hinnat korjaantuvat väkivaltaisesti ,konkurssien ja pakkomyyntien kautta oikealle tasolle.
Ei 9% pudotus tule siitä että hinnat olisivat laskeneet 9%, vaan siitä että kauppaa on käyty 9% vähemmän.
Jos BKT laskee 9%, niin ei se takoita että hinnat automaattisesti laskisi yhtään. Käytännössä laskee vähän, koska supistuvilla markkinoilla kilpailu tuppaa kovenemaan, mutta vaikutus voi olla vaikka 1%.
Jos myynti vähenisi ensin 9% ja se aiheuttaisi hintojen laskua 9%, niin sehän olisi yhteensä 17,2%.
Mutta koska BKT on laskenut 9% ja jos oletetaan että siitä on hintojen laskua 4%, niin myynti onkin vähnyt 5%.
Ostajalle ei taas ole mitään merkitystä sillä että paljoko tavaraa menee kaupaksi, vaan se että mitä hinta on.