Mustasukkainen rakastamastaan ihmisestä tietysti saa ja pitää olla, mutta jossainhan se raja sairaan ja tavallisen mustasukkaisuuden välillä on. Olin suhteessa 8v miehen kanssa joka pikkuhiljaa sai minut jättämään kaikki ystävyys suhteeni eli en pitänyt heihin minkään laista yhteyttä, loppu aikoina hän kielsi ulkomaailmaan yhteyden pitämisen kokonaan. suhteestamme syntyi 2 lasta ennestään minulla oli 2 lasta, lasten hyvinvointiin vedoten hän kielsi kinua käymästä viihteellä itse hän kumminkin kävi jopa viikonlopun kestäviä reissuja, ja tälläisten reissujen jälkeen hän aina oli varma , että minä olin pettänyt häntä kun hän ei ollut kotona . Kaupassa en saanut käydä ilman lapsia , eihän sitä ikinä tiennyt vaikka kauppa reissulla naisin jonkun kanssa,jos ilman hänen lupaansa kävin tai soitin jollekkin harvoista ystävistäni tuli nyrkistä tai ainakin riita jonka varjolla hän lähti oluelle.Suhteemme aikana hän sai itsetuntoni ja kaiken toisiin ihmisiin kohdistuvan luottamuksen hakattua nollille. Arvaatte varmasti millainen sou nousi kun ilmoitin hänelle toisen lapsemme äitiysloman loputtua lähteväni työhön, ei semmoinen ei olisi käynyt, kerrankin itsepäisyydestäni oli hyötyä enkä antanut periksi vaan lähdin työelämään.Nyttemin kun olemme eronneet olen joutunut hommaamaan lähestymis kiellon joka on määrätty suojaamaan minua ja kaikkia lapsiani ,jota hän ei noudata kun yhä edelleen se olen minä joka ei ymmärrä omaa parastaan ja ota häntä takaisin hän kun niin rakastaa minua, asiahan kumminkin on niin etten takaisin siihen helvetiin lähde eivätkä halua lapsetkaan.Te jotka petätte puolisoitanne ja sitten marisette toisen osapuolen mustasukkaisuudesta ette tiedä mustasukkaisuudesta mitään sanon minä joka vuosikausia asuin pelon aihettamassa ahdistuksessa vaikka erostani on jo 2v asiat palautuvat mieleen ja ahdistavat. uutta suhdetta en uskalla edes ajatella, onneksi minulla on 4 lasta ja sen kun innokkaille miehille ravintolassa kerron pääsen 100% varmasti innokkaista iskiöistä eroon.
mustasukkaisuus on sairasta
eronnut
61008
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sua piti 8 vuotta siinä suhteessa? Minua nainen rääkkäsi samalla systeemillä 1½ vuotta ja se riitti. Miehillä on ilmeisesti hennommat hermot. omani menivät aivan säpäleiksi. Neljä lasta ei ole este mikäli ihastuminen on todellista.
Mulla oli ihan sama juttu paitsi että minulla on kaksi lasta ja mieheni oli vain itse sosiaalisesti erakko, joka sekin alkoi pikkuhiljaa ja oli tosi pahana noin kolme viimeistä vuotta. Hän sai slaagin kun menin töihin toisen lapsen jälkeen. Olen tosi sosiaalinen ihminen ja sairastuin kotona masennukseen.Vieläkään en meinaa pystyä olemaan poissa töistä esim. lomalla, mutta siihen kyllä auttaa kaksi menevää lasta ja heidän keksintönsä nyt kun he ovat isompia..
..ja mikä on pahinta, olin jo ennen naimisiinmenoa erittäin miesvaltaisella alalla, joten hänen olisi pitänyt näyttää se mustasukkaisuutensa jo alkuvuosina ! Mutta ei mitään, asia tuli selville vasta tietysti sen jälkeen kun lapset olivat maailmassa. En olisi halunnut lasten kokevan eroa, mutta kun viisivuotiaani alkoi kyselemään kysymyksiä tyyliin: "rakastatko sä äiti oikeasti isää?" ja "mä en halua nukkua ja asua tällaisessa kodissa missä aina tapellaan.."
Nykyään olen samassa mievaltaisessa työpaikassa ja naureskelen välillä kuuskymppisiä lokäpöksytyökavereitani...heistä kannattaakin olla mustasukkaisia ! Vaikka tietysti, eihän rakkaus ikää ja kokoa katso.
Mieheni sai mm kirjastani kauhean kohtauksen; hän löysi rivin, jossa päähenkilö "vain käveli eräänä aamuna pois perheensä luota.." siinä vaiheessa ajattelin, että tämä ei voi jatkua..puoliso penkoo jo kirjaston kirjatkin, vaikka ei itse lue..
Erostani on puolitoista vuotta ja ihmiset näyttävät olevan huolissaan sinkkuus-vanhapiikuudestani, mutta en pysty ajattelemaankaan suhdetta, kun luottamus on niin pahasti mennyt. Ei miehiin, vaan minun kanssani suhteessa mahdollisesti olevaan. Tuntuu, että suhde näyttää pahimmat puolet ja tuo kaikkea järkyttävää esiin. En pidä siitä, että ajattelen näin, mutta ei kannata enää riskeerata...
Mieheni on lisäksi esittänyt nyt osituksessa vaateen, jota maksaessani menisi kymmenisen vuotta...näitä juttuja ei ihan joka tuhannes ehdokas haluaisi edes kuulla, joten onko semmoinen nimitys kuin uusiovanhapiika ?
Pahinta on, että olen ihan vetävän näköinen ja elinvuosia jäljellä. Kaikesta huolimatta haluan rakastaa, mutta hinta on liian korkea !!!
Minulla vähän samalainen tilanne . Pidin perheestä huolta 16v vaimo kotona viimeiset seitsemän vuotta, ongelmat alkoi kolmanen lapsen syntymän jälkeen . Vaimoa ei kiinostanut enää tehdä perheen eteen oikeasti mitään , makasi ja kuunteli hengelisiä kasetteja. Minulle oltiin vihaisia siitä että kävin töissä. En saanut pitää yhteyttä ystäviiini ja sukulaisiini. Lähdin viime keväänä otin mukaan vain yhden sohvan ja pöydän.
En tiedä , tuli hommatua omakotitalo, mökki pari autoa. Mitä jäi käteen ei yhtään mitään. No onneksi jäi sentään henkiin. Jotenkin tuntuu siltä että minulle ei ainakaan ole ollut elämässä siitä että on kunnioitanut toista, enkä ole lyönyt,haukunut, pettänyt niin siitä ei ole ollut
mitään hyötyä päin vastoin. Mutta minkäs luonteeleen voi.
Nimenomaan "äiti opetti", ettei saa valehdella jne...mutta enpä velkaantumatta päässyt (no, onneksi sitä ei ole vielä ratkaistu) kun kuitenkin avioliitossa on kaksi ja toinen sattuu valehtelemaan niin ei auta yksin olla rehellinen !
Ja vielä mustasukkaisuudesta; onkohan niin, että kun on niin YLTIÖREHELLINEN kuin minä, ei kukaan usko ! Siis oma aviopuoliso ! "Olin Anttilassa" varmaan voisi tarkoittaa, että on silläaikaa hipsinyt vieraisiin miehiin. Pikkuisen tulee vainoharhainen olo kun tietää että kotona luullaan, että on pettämssä. Tosi myöhään hoksasin, miksi puoliso aina soittelee kauppaan mulle kännykkään parikin kertaa ja ehdottaa että aina toinen lapsi edes tulee mukaan.
Tosi järkyttävää huomata, ettei omasta rehellisuudestä ollut mitään hyötyä -kokoajan on ilmeisesti epäilty pettämisestä ilman syytä.
Oikeastaan rehellisyydestä näyttää monesti olevan paljonkin haittaa - pitäisi ilmeisesti osata enemmänkin "small talkia" ja kierrellä vastausta. Eron jälkeen on tullut mietittyä näitä asioita.
Niinhän sen on, että just kun oppii että "lautanen pitää aina syödä tyhjäksi", naistenlehdissä neuvotaan ettei lautasta tarvitse aina syödä tyhjäksi, jos haluaa pysyä hoikkana...
MUN ELÄMÄSSÄNI MUSTASUKKAISUUSHUHUJA OLISI MONTA VUOTTA. JOSKUS SAISIMME JOPA ROSKAPOSTIA. JOSKUS SIITÄ KÄRSISIN MINÄKIN NIIN KOVASTI ETTÄ MÄ SAISIN SAIRAITA TEKSTIVIESTEJÄ. PARI KERTAA SAISIN FORSSASTA. TAMPEREELTA. TURUSTA JA HÄMEENLINNASTA, LAHDESTA. MIKKELISTÄ. VAASASTA POSTIA JA JOPA KOUVOLASTA. SEKÄ PORISTA MUSTASUKKAISUUSKIRJEITÄ. KAKSI KIRJETTÄ TULISI JOPA LAPPEENRANNASTA. YKSI TULISI JOPA YHDEN TUTTUNI KAUTTA MULLE. 9 KIRJETTÄ TULISI KOTKASTA SAAKKA. 13 KIRJETTÄ ANJALANKOSKELTA.11 KIRJETTÄ KUUSANKOSKELTA. NIITTEN MUSTASUKKAISUUSHUHUJEN KOHTEENA OLISI JOPA MONIA TUTTUJANI. 6 KIRJETTÄ RAUMALTA. 18 KIRJETTÄ HIRVENSALMELTA. JA SIINÄ OLISI MUN NIMENI. POLIISIT SAISIVAT NIITTEN LÄHETTÄJISTÄ KIINNI KOLME. TURUSSA KAKSI JA MUAALLA SUOMESSA 170 HENKILÖÄ. SITTEN KUN OLISIN KAUPASSA < PERHEELLISENÄ MIEHENÄ MÄ SAISIN USEITA MUSTASUKKAISUUSHUHU KIRJEITÄ. KAKSI KIRJETTÄ TULISI VANHEMPIENI KAUTTA. YHDEN KIRJEEN SAISIN JOPA ESPOOSTA SAAKKA,
ERÄS SKITSOFREENININEN NAISHENKILÖ MINULLE TUNTEMATON VAINOAISI MUA. MUN PERHETTÄ JA VANHEMPIA LIKI 20 20 - 40 VUOTTA. JOSKUS NIITÄ HUHUJA TULISI MONEN NS KOULUKAVERIN KAUTTA. MÄ HERMOSTUISIN MONEEN IHMISEEN JA