miten te rv 36-37 :)

Heips!

Täällä viikkoja 37 1 ja esikoista ootellaan. Ultrassa on lupailtu tyttöä nyt jo moneen kertaan eli eiköhän se tyttö synny.
Kaikki tarvikkeet on jo hommattu/saatu ja oikeestaan tässä puuttuu nyt vaan enään itse ydin eli tyttö.
Vatsan jomottelua ollut jo monta viikkoa ja se vaivoista kaikista inhottavin, supistellut ei (kai) ole tai sitten en vaan tiedä onko ollut supistelua vai vaan jotain muuta. Paljon on kuitenki kaikenlaisii tuntemuksii mahassa . Ajoittaista yläselkäsärkyäkin esiintyy, mutta ei onneksi vaivaa kokoajan. Muuten tässä ihan kaikki mukavasti, toivoisin vaan että jo syntyisi :) Ei jaksa odotella enää..

kävin eilen "painoarvio" ultrassa. painaa nyt 3.1 kg ja lääkäri lupaili että juniori painaisi 3.8kg pehmeät paikat, sormelle auki ja tökki sormella päälakea. kuulema normaali tila. kolmas tulossa. 99% varmuudella tyttö. 2 poikaa ennestään. tänään sänky ja hoitopöytä paikalleen. vaatteita löytyy, vaikkakin poikien, mutta ei tyttö varmaan vielä osaa valittaa asiasta :) selkä on ollut kipeä jo useamman kuukauden, koko ajan pahenee. sängyssä kääntyminen on yhtä tuskaa ja ylösnouseminen samaten. se vaatii aikaa, on otettava sauvat avuksi, ennenkuin saa ruodon suoraksi ja uskaltaa ottaa 1. askeleen. pojat synty n. viikon etuajassa.

Esikoista venttaillaan. Sukupuoli tuntematon, joskin toivottava ; ). Torstaina olisi neuvolalääkärin vastaanotto. Mielenkiinnolla odotan, mikä on kohdunkaulan tilanne.

Supistelee herkästi, mutta onneksi vielä kivuttomasti. Levätä on pitänyt paljon. Yöllä pitää varovasti kääntyä, ettei rupea supistamaan tai muuten tuntumaan pahalta. Selällään ei voi olla oikeastaan yhtään, joten kyljet on ihan puuduksissa monta kertaa yössä, kun on tasan ne kaksi asentoa, joissa nukkua. Tyynyjä on pitänyt viritellä sinne ja tänne. Alaselkä vähän on väsyneen tuntuinen. Muuten ei mitään ihmeempiä vaivoja. Vähän riipii ja vihloskelee milloin mistäkin, henkeä ahdistaa välillä, niin ja ummettaa.

Muutto olisi edessä mahdollisesti ensi viikolla, eli mitään ei ole vielä paikoillaan. Olen nyt äitiyslomalla kerinnyt hankkimaan turvakaukalon, parit vaunut, ammeen, hoitoalustan, vähän vaatteita, rasvoja, rintapumpun, liivinsuojia, korvatulppia ym. mahdollisesti tarpeellista :). Sairaalakassin olen lähes pakannut. Kauhistuttaa, kuinka viime tippaan tuo muutto jää. Kaikki on ihan levällään, kun emme edes asu tällä hetkellä omassa kodissa vaan väliaikaismajoituksessa, voisinko sanoa, toisten nurkissa. No, kunhan nyt kaikki tärkeimmät (pesukoneen ja sohvan ynnä mattojen jne. hankinta, pinnasängyn viritys, vauvan vaatteiden pesu,...) saataisiin kuntoon ennen vauvan saapumista. Toisaalta onhan siinä miehellä aikaa laittaa koti kuntoon minun ollessa vielä sairaalassa, jos lapsukainen päättää tulla ennen elokuuta.