Taidan olla ensimmäionen palstalle kirjoittaja. Uusi palsta taitanee olla aika haluttu/kysytty. Narsismi on vaikea käsite sairauden monimuotoisuuden ja yleisen diagnoosin puutteen vuoksi (narsismi kieltää olevansa sairas).
Toivotaan että pastalla saadaan aikaan hyvää, toisia kunnioittavaa keskustelua kuitenkin niin, että siitä olisi hyötyä keskustelijoille.
Todennäköisimmin tämän palstan täyttävät huonokäytöksisten ihmisten läheisyydessä eläneet ihmiset tuskailuillaan ja pohdinnoillaan ihmisyyden perimmäisistä kysymyksistä (toivottavasti!).
Käyttäköön kukin sanaa narsisti kuten parhaakseen näkee, kuitenkin oletetaan ettei N tarkoita diagnosoitua tilaa välttämättä, mutta se ei itsessään poista sitä tosiseikkaa, että jotkin ihmistyypit ovat läheisillee hyvin tuhoisia, ja näistä toipuminen on vaikeaa ja työlästä.
Toivotan rohkeutta kaikille kirjoittajille, mutta myös varovaisuutta identieteettisuojan vuoksi.
Toivotaan että pastalla saadaan aikaan hyvää, toisia kunnioittavaa keskustelua kuitenkin niin, että siitä olisi hyötyä keskustelijoille.
Todennäköisimmin tämän palstan täyttävät huonokäytöksisten ihmisten läheisyydessä eläneet ihmiset tuskailuillaan ja pohdinnoillaan ihmisyyden perimmäisistä kysymyksistä (toivottavasti!).
Käyttäköön kukin sanaa narsisti kuten parhaakseen näkee, kuitenkin oletetaan ettei N tarkoita diagnosoitua tilaa välttämättä, mutta se ei itsessään poista sitä tosiseikkaa, että jotkin ihmistyypit ovat läheisillee hyvin tuhoisia, ja näistä toipuminen on vaikeaa ja työlästä.
Toivotan rohkeutta kaikille kirjoittajille, mutta myös varovaisuutta identieteettisuojan vuoksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
täällä yksi tosi pettynyt uhri.18-vuoden helvetti on ohi ,avioero vähän yli vuosi sitten .tästä sitä on pitänyt yrittää nousta omille jaloille.tuntuu ettei voi enää ikinä uskoa enää toisiin ihmisiin.on petetty käytetty hyväksi sekä rahallisesti että seksuaalisesti ei vain itseä vaan myös lapsia.(lasten tilit tyhjennetty).tätä ei moni usko .ei se mitään uusi saalis on kourasssa.toivottavasti vielä joskus löydän rehellisen rakastavan (aidosti)kummppanin,ja saan vielä elää hyvää elämää.tosi hyvä keskustelu aihe .ois pitäny tietää asiasta aiemmin. aurinkoista kesää kaikille
täällä yksi tosi pettynyt uhri.18-vuoden helvetti on ohi ,avioero vähän yli vuosi sitten .tästä sitä on pitänyt yrittää nousta omille jaloille.tuntuu ettei voi enää ikinä uskoa enää toisiin ihmisiin.on petetty käytetty hyväksi sekä rahallisesti että seksuaalisesti ei vain itseä vaan myös lapsia.(lasten tilit tyhjennetty).tätä ei moni usko .ei se mitään uusi saalis on kourasssa.toivottavasti vielä joskus löydän rehellisen rakastavan (aidosti)kummppanin,ja saan vielä elää hyvää elämää.tosi hyvä keskustelu aihe .ois pitäny tietää asiasta aiemmin. aurinkoista kesää kaikille
Itselläni puolentoista vuoden seurustelusuhde, joka ei toiminut alkuunkaan. En tiennyt mistä on kyse, mutta aika pian ajauduin narsistien tuki ry:n sivuille, ja siellä muiden kokemuksia lukien itse tukea saaden selvisi, että narsisti on kyseessä. Kaikki on ollut yhtä vuoristorataa, kaaosta, valehtelua, härnäämistä muilla naisilla, minun käyttämistä muiden naisten kiusaamiseen ym. Kun kaikki oli hyvin, tuli jäätävä hiljaisuus hänen puoleltaan. Ja kun itse vetäydyin suhteesta, alkoi koukutus. Hän nautti valtavasti kun suutuin tai yleensä reagoin jotenkin, aivan sama, oliko negatiivista vai positiivista. On vaikea irrottautua, kun on muka aina jotain kesken selvitettävänä. Ja näiden kanssa ei mikään koskaan selviä. Ainoa oikea tapa on ottaa jalat alleen, kun on varma siitä, että parannusta ei tule. Kaikki muuttuu vain pahemmaksi. Kaikki väärinkohtelun merkit täyttyivät julkista nöyryytystä myöten, vain fyysinen väkivalta puuttui..
nimim. monesti kalvennut
joo oli kyllä tosi vaikea irrottautua aina ootti vain parempia päiviä.tämä heletti kesti 18 vuotta.
Koittakaa jaksaa eteenpäin ja olla vahvoja. On uskomaton tunne kun lopulta pääsee vähitellen eroon kaikesta turhasta syyllisyydestä, alkaa tuntea itsensä vahvemmaksi ja saa vapaasti olla sellainen kuin itse haluaa. Pitkä tie.
mukaan meni minullakin, kaikki täsmää niin että ihmetyttää. Puolitoista vuotta sitten pääsin myös lopullisesti eroon niljakkeesta kun älysin vihdoin mistä on kysymys.
Itselläni irrottautuminen oli vaikeaa, koska en halunnut myöntää itselleni sitä, että minua on käytetty, halveksittu, hylätty, koukutettu ym kauheaa. On vaikea pala nieltäväksi se, että On antanut kaiken tapahtua ja vieläpä roikkunut masokistin lailla kiusaajassa kiinni..
Miten voi antaa itselleen anteeksi ja miten voi unohtaa kaiken pahan -ei mitenkään!
Miten voi saada energiat takaisin, jotka menneet turhan suhteen pohtimiseen? On käyty terapiassa ja kaikki on itselleni ihan selvää JÄRJELLÄ, mutta tunne ei anna periksi..
Kauniit saatesanat Savilintu! =)
Minulle tästä ainakin on ollut ja on hyötyä.