Hei vanhempi suunnittelija - kehuit tätä tuotetta.
Miten se soveltuisi 150-160m2 11/2krs talon lämmittämiseen ja millaisilla käyttökuluilla verrattuna kuivaan sähkölattiaan?
Miten se soveltuisi 150-160m2 11/2krs talon lämmittämiseen ja millaisilla käyttökuluilla verrattuna kuivaan sähkölattiaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siinä on 13 kW lämmitysteho ja päällä vesivaraaja itsenäisellä tekniikalla. Tehovahti sallii kokeilla 25 A pääsulakkeella pärjäämistä kun talo ei ole isompi eikä ole lisärakennuksia. Kellolla voi pudottaa hiukan lämpöä kalliin sähkön aikana.
Muutenhan käyttökulut ovat kuten kuivalla lattialla. Minusta tuo on sähköttiloista paras ainakin paperilla tällä hetkellä. Ja koska Kaukora ei pidä meteliä sen kanssa niin kai se sitten on oikeasti hyvä.
Miten tuollaisessa ohjataan lämmitystehoa? Siis jos on lattialämmitys huonekohtaisilla termostaateilla jotka kuristavat virtausta jakotukilta niin kuinka lämmönkehityssysteemi ottaa tämän huomioon?
Vai paahtaako se vaan täpöillä koko ajan (mitä käytännössä tarkoittaa "ulkolämpötilaohjaus", eikö siinä ole termostaattia sisällä ollenkaan?)
Jos vaikka uunit hehkuu punaisena niin eikö tuo osaa panna lämpöä pienemmälle sen mukaan?
Jäspin sähkökattila on normaali lämmöntuottaja siinä kuin vaikka vesivaraaja lämmön tuotossa, mutta ei varaa mitään. Jakosysteemi ja säädöt ovat kuten muissakin vesikiertoisissa. Koska vesivehkeissä lämmön säädön tulisi ensi sijassa perustua ulkolämpötilaan ja vasta toissijaisesti rajoitintermotaatteihin, on ulkolämpötilasta riippuva lämpö hieman säädettävissä. Yöllä isompi lämpö jakotukeille ja päivällä vähän pienempi siihen nähden mitä säätökäyrä sanoo. Pari astetta riittää eroksi.
Kiitos selvityksestä!
Mutta edelleen vaivaa että kuinka tuollainen sähkökattilasysteemi ottaa huomioon toissijaiset lämmönlähteet, säätyykö ne vastukset myös sen kiertoveden lämpötilan mukaan???
En tiedä vesipuolen kattiloiden sielunelämää kunnolla. Mutta luulisin patruunoitten pitävän pienehkössä vesitilassaan vakiolämpöä esimerkiksi 40-90 astetta. Shunttauksella viedään jakotukeille säätökäyrän mukainen lämpö.
Huonetermostaatit rajoittava ylilämmön, jota voi tulla vaikka tulisijasta. Ja tuo rajoitushan on hidas. Sähkökaapelilämmitykseen on ennakointiin oppiva termostaatti Devireg 550. Sitä voi käyttää rajoitintermostaattina, jolloin se oppii myös vesikiertoisessa jotain ja säätää mitä säätää. Tuskin niin hyvin kuin sähkösysteemissä. Paitsi jos jättää shunttauksen vallan pois ja ajaa aina maksimilämpöä putkiin (40-50 astetta). Silloin putki käyttäytyy lähes kuin sähkökaapeli ja systeemistä löytyy ennakointiin termostaatin tarvitsema dynamiikka, joka ei vaihtele ulkolämmön mukaan. En ole kuullut moisesta sovelluksesta, mutta tuskin on estettä ajaa vesikaapeliin 40-50-asteista vettä jatkuvasti, kun sinne jotain ajetaan.
160 m2 tarvitsee alle 10 kW, eli teho kyllä riittää. Eikä ylitehosta tule ongelmaa sen tehovahdin johdosta.