Mun mieheni on vajaan kuukauden puhunut, että muutettaisiin Portugaliin. Oli puhetta siitä joskus ennenkin että ehkä joskus tulevaisuudessa. Ettei se ajatus ihan uusi ole. Mutta ei sitä silloin ihan osannut kunnolla ajatella kun tuntui olevan liikaa sidoksia tänne. Mutta työt työpaikassa missä olin monta vuotta loppuivatkin ja läheinen ystävä kuoli yllättäen. En haluaisi edes ajatella koko asiaa. Mieheni sai sieltä työtarjouksen ja on hyvin innokas lähtömme suhteen. Pelkään vaan kaikkea. Miten pärjään kun en osaa portugalia? Eikä hän yhtään ota kuuleviin korviinsakaan että minua vaivaa sellaiset asiat. Sanoo vaan, että hän puhuu meidän puolesta ja neuvoo jos on ongelmia. Pelkään etten opikaan kieltä ja olen aina riippuvainen hänestä. Olen käynyt kerran Portugalissa enkä silloin pitänyt siitä yhtään, en tiedä pitäisinkö. Hän on näyttänyt minulle kuvia ja ne näyttävät kyllä hyviltä. Asuntomme näyttää kivalta. Hänen innostuksensa tuntuu tarttuvan, haluaa näyttää minulle kaikkia paikkoja ja koko ajan puhuu mihin tahtoo viedä minut. Joskus pelkään että oma innostukseni on vain tarttunut hänestä enkä itse haluaisikaan muuttaa. En tiedä. Kun ajattelen elämää täällä, tunnen kyllä haluavani pois. Mutta en ole varma haluanko elämään Portugaliinkaan. Tiesin kyllä alunalkaenkin, että mieheni haaveena olisi asua pysyvästi siellä eikä täällä. Se tulisi eteen kuitenkin joskus. Kun olen yksin, istun ikuisuuksia sängynlaidalla ja yritän miettiä, mutta yhtään ajatusta ei tule enkä oikein tunne mitään. Joskus joku sanoi, että sellainen päätös on hyvä, joka ei herätä tunteita suuntaan tai toiseen.
Asumme Kainuussa, jossa olen koko ikäni asunut, olisi ehkä helpompaa jos olisi tottunut asumaan ison lentokentän lähellä ja luulisi että ei etäisyydet ole mitään.
Asumme Kainuussa, jossa olen koko ikäni asunut, olisi ehkä helpompaa jos olisi tottunut asumaan ison lentokentän lähellä ja luulisi että ei etäisyydet ole mitään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei tämä Suomi täältä mihinkään katoa, vaikka muuttaisit minne. Eli tännehän pääsee aina takaisin, jos tosi paha paikka tulee. Ymmärrän kyllä pelkosi ja jännityksen, mutta ehkä maisemanvaihdos tekisi hyvää? Eikai mikään pakota katkaisemaan kaikkia yhteyksiä Suomeen, kirjoituksesi kuulostaa niin lopulliselta. Toivottavasti et kuitenkaan harkitse muuttoa vain sen takia, että pelkäät miehesi menevän jokatapauksessa, menet sinä mukaan tai et. Puhu miehesi kanssa niin että hänkin ottaa mietteesi vakavasti, ehkä olosi on sitten varmempi?
Onnea matkaan!:)