Mieheni veli ja hänen puolisonsa ovat meidän lapsen kummeja. Kun aikoinamme mietimme, ketä ottaisimme, pidimme heille "puhuttelun" siitä, että haluamme, että kummit osallistuvat lapsen elämään, muulloinkin kuin synttäreillä. He lupasivat.
Asia oli hyvä noin puoli vuotta, taas käynnit ovat jääneet (ja heille ei saa ikinä mennä).
Nyt heille on syntynyt lapsi ja meitä on pyydetty kummiksi.
Me otamme kummiuden tosissaan, ja haluamme olla osa kummilapsen elämää. Kuten sanoin, että emme saa kyläillä heillä (pitää siivota, he on lähdössä -aina on jotain tekosyitä, miksi ei voi mennä) -ja tiedän, että meistä tulisi pakosta sellaisia kummeja, jotka näkevät kummilapsen juuri niillä pakollisilla synttäreillä...
Mitä mieltä olette, voisimmeko kieltäytyä kummiudesta, kun kertoa syymme. Tiedämme että kyläily-tilanne ei tule ikinä parantumaan, koska olemme keskustelleet asiasta niin monta kertaa (ja aina he lupaavat parantaa tapansa).
Emme halua pelkäksi lahjojen ostajiksi!!!
Asia oli hyvä noin puoli vuotta, taas käynnit ovat jääneet (ja heille ei saa ikinä mennä).
Nyt heille on syntynyt lapsi ja meitä on pyydetty kummiksi.
Me otamme kummiuden tosissaan, ja haluamme olla osa kummilapsen elämää. Kuten sanoin, että emme saa kyläillä heillä (pitää siivota, he on lähdössä -aina on jotain tekosyitä, miksi ei voi mennä) -ja tiedän, että meistä tulisi pakosta sellaisia kummeja, jotka näkevät kummilapsen juuri niillä pakollisilla synttäreillä...
Mitä mieltä olette, voisimmeko kieltäytyä kummiudesta, kun kertoa syymme. Tiedämme että kyläily-tilanne ei tule ikinä parantumaan, koska olemme keskustelleet asiasta niin monta kertaa (ja aina he lupaavat parantaa tapansa).
Emme halua pelkäksi lahjojen ostajiksi!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä kummiudesta voi ja pitääkin kieltäytyä jos ei tunnu ajatuksenakaan hyvältä.
Ystäväni odottaa myös rv 26 hänellä ja kieltäydyin kummiudesta hänen lapselleen. Vähäksi aikaa suuttui ennenkuin kysyi perusteluja ja sen jälkeen ei ole tarvinnut asiasta keskustella.
Tietenkin kummiudesta pitää kieltäytyä, jos ei siihen halua ryhtyä, oli syy sitten mikä tahansa. Minä ainakin olisin vain iloinen, jos kummi kohteliaasti kieltäytyisi kuin että vastentahtoisesti ryhtyisi hommaan.
minäkin kieltäydyin kummiudesta, serkkuni kysyi jota tapaan n. kerran vuodessa (asumme n. 300km päässä toisistamme) ja rehellisesti sanoin etten halua olla sellainen kummitäti joka ei tunne omaa kummilastaan! Hetkeksi aikaa suuttui ja lopulta leppyi, mutta minä en ole päivääkään katunut, päinvastoin!!
Kyllä saa ja pitääkin kieltäytyä,kummius on henkilökohtainen asia ja syyt suostumiseen ja kieltäytymiseen hyvin kirjavat. On toki ihmisiä jotka ottavat mahd. monta kummia jotta olisi sitten niitä lahjojen ostajia. Törkeää!
Itse yhden kummijupakan selvittäneenä tiedän hieman mistä puhun; lupauduin kummiksi, mutta en päässyt paikalle ristiäisiin , tarjouduin silti olemaan kummi ja lopulta sanoin, että ymmärrän jos haluavat pyytää jotain toista. He päättivät pyytää jotain toista. NIIN tästä minulle suututtiin!? Itse ainakin lapselleni kummia pyytäessäni otan huomioon sen että kaikista ei ole/ eivät halua kummiksi, kaikki eivät ymmärrä sen merkitystä, joillakin käsitys on juuri tällainen roinan ostajakummius, jnejne. Itsellänikin on nyt 2 kummilasta ja toisen muistamisen olen lopettanut kokonaan koska muistaminen ollut yksipuolista emmekä koskaan näe toisiamme ja alunperinkin syy on ollut tällainen "ostajakummius" olin vaan silloin niin nuori etten sitä tajunnut.
Kun kieltäydyt, kannattaa aina muistaa se, että lapsi on pyytäjän elämän tärkein asia ja hän ei välttämättä voi ymmärtää miten se ei muillekin ole niin tärkeä, ja siksi voi tulla näitä suuttumisia...!