Tämän aamun hesari sen kertoo, minkä me insinööri-opiskelijat olemme tieneet jo kauan. Insinöörejä koulutetaan järjettömiä määriä ja kaikille ei riitä koulutusta vastaavaa työtä!
insinöörejä liika - mediakin heräsi!
freni
81855
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
olen täälläkin yrittänyt jankuttaa. Sillä senhän hoksasi jokainen ajatteleva, ettei 1990-luvun lopun kasvuvauhti ja sen vaatima insinööritarve voi kestää ikuisuuteen. Kertatarve ratkaistiin kuitenkin pysyvällä koulutusmäärien nostolla ja sen kanssa meidän on eläminen ainakin siihen saakka, kunnes joku uusi buumi iskee koulutusmääristä päättävien tajuntaan.
asialla voi ollakin merkitystä työllistymisen kannalta mutta osaaville tekijöille riittää aina töitä.
Aikoinaan insinöörikoulutukseen hakeuduttiin lähinnä siitä syystä, että joku tekniikan ala kiinnosti ihmistä eikä sen takia, että ei muutakaan keksinyt.
Ymmärtääkseni yliopistot ovat enemmänkin niitä henkilöitä varten joilla ei varsinaista kiinnostusta ole mihinkään (ts. eivät tiedä mitä isona haluavat tehdä) mutta lukupäätä löytyy (ei siis tarkoita kaikkia).
Perinteisten insinöörialojen todellinen osaaminen edellyttää kyllä muutakin kuin pelkkää lukupäätä. Mielestästäni insinöörikoulutukseen hakemiseen pitäisi liittää psykologinen testi jolla mitattaisiin henkilön kiinnostusta alaa kohtaan.
Itse varsinaiseen asiaan niin, tottahan on että insinöörejä koulutetaan liikaa tai ainakin valmistuneiden keskimääräisessä osaamistasossa olisi parantamisen varaa. Jotkut kun tosiaan luulevat olevansa asiantuntijoita vain sen takia, että ovat jostain opinahjosta inssin paperit saaneet. Ihmisten ei pitäisi hakea koulutukseen minkään buumin/trendin perusteella.
Osaamistason aleneminen koulutusmäärien kasvaessa on täysin ymmärrettävä ilmiö, koska suomalaisten lahjakkuusjakauma ei varmasti poikkea muiden maiden vastaavasta. Jos koulutukseen otettavien määrä kasvaa, niin heidän tasonsa vääjäämättä laskee ja keskiarvoinsinöörin osaaminen on näin aiempaa heikompi. Vielä pahempi, jos mukaan joutuu väkeä, jotka eivät ole itse asiassa halunnetkaan koulutukseen mukaan mutta jonka pelkkä pakkohakusysteemi on tuonut alalle.
Ainoastaan koulutusta tehostamalla esimerkiksi siihen käytettäviä resursseja kasvattamalla voisi pitää osaamistason ennallaan. Mutta tällaista ei ole tapahtunut, vaan pikemminkin opiskelijakohtainen opetuksen resurssimäärä on ollut koko ajan vähenemässä.
Lisäksi teknikkokoulutuksen lopettaminen koulutusmäärien kasvattamisen yhteydessä vie tilanteen siihen, että osa amk:n suorittaneista joutuu suoritustason tehtäviin, osa päätyy entisen teknikkokoulutuksen tehtäviin ja vain osa - ja toivottavasti myös paras osa - päätyy perinteisiin insinööritehtäviin.
Olette ottaneet esille tärkeän asian.
Syynä koulutuspaikkojen rönsyilemiseen on monta. Teknikkokoulutksen loppuminen ja paikkojen suorasiirto insinöörikoulutukseen ja maakuntajohtajien lapsellinen visio omasta ammattikorkeakoulusta tuomassa hyvinvointia omaan maakuntaan ovat listan kärkisijoilla.
Mitä seuraa: Maakuntien entiset työteknikkokoulut vaihtuivat yhdessä yössä ammattikorkeakouluiksi minkä perässä yliopistot saivat aivan oikean aiheen mollata AMK-tutkintoja. Laajalle hajautetut koulutusresurssit vähentävät kykyä toimia tehokkaasti.
En ymmärrä miksi yksikään yritys olisi kiinnostunut investoimaan keskinkertaiseen maakuntaan joka on täynnä keskinkertaisia insinöörejä.
IT-hypen aikaan piti jokaisen ammattikorkean saada informaatiotekniikan koulutusohjelma josta piti tulla rahasampo koko maahan, vaikka koko maakunnassa ei ole ikinä edes kuultukaan mikä on informaatioala.
Ehdotan seuraavaa: Maakuntien kakkostekut lopetetaan ja opettajat siirretään ykköstekuun projektitehtäviin tai saavat pysyä projektitehtävissä kakkostekuissa. Palkanmaksuun pitää elinkeinokeskusten osallistua. Esim. hämeen AMKssa on neljässä kaupungissa teknillistä koulutusta. Ykköstekujen sisäänottomäärä pidetään ennallaan tai vähennetään sisäänottopaikkoja.
Lopetetaan sosialinen pakkohaku ja koulutuspaikan pakkolunastaminen. Näin ei saada kuin motivoimatonta keskenkasvuista porukkaa luennoille maleksimaan ja häiritsemään opetusta.
Uskon näillä eväillä t&k toiminnan kehittyvän kymmenen vuoden kuluessa ja suomen pysyvän muun maailman mukana teknologisessa kehityksessä.
Virallisten tavoitteiden mukaan vuonna 2006 yli puolet ikäluokasta suorittaa ammattikorkeakoulu- tai korkeamman tutkinnon. Kun ajatellaan yhteiskunnan rakennetta on vääjäämättömänä kohtalona se, että osa insinööreistä työskentelee hommissa joihin riittäisi ammattikoulututkinto.
Mutta positiivista on se, että valtio pääsee elvistelemään ulkomailla suomalaisten korkealla koulutuksella... vaikkei siinä mitään järkeä olisikaan.
tuo puolet ikäluokasta korkeakouluun. n.10% ikäluokasta on suoraan menetettyä (esim.kehitysvammaiset, kuolleet, halvaantuneet), toinen samankokoinen on rikollisia ja istuu vankiloissa. n.30% on alle 20000 josta pitää löytää palvelualojen tekijät, rakentajat, putkimiehet, hitsarit, ym.
Ei toimi idea opetusministeri!
Taidat olla oikea tilastotieteiden tutkija ? Höh olikos tuo nyt mielestäsi tyhjentävä vastaus Höh höh? Totta on että ylikoulutetut (tässä tapauksessa insinöörit) henkilöt ovat juuri tälläkin hetkellä asentajan töissä, joten jotain on pielessä pienessä takapajuisessa maassamme. Sijaintimme on syrjässä sekä työmarkkinamme ovat todella pienet kattamaan nykyisen tarjonnan. Täytyy kuitenkin muistaa että ei oppi ojaan kaada ja onhan monelle ns.insinöörille tarpeen saada oppia todellisesta käytännönkin työstä. Yrityksessämme on tällä hetkelläkin toimihenkilöitä jotka eivät tiedä miten projektia hoidetaan eikä tekninen puolikaan ole sen kummemmin hallussa.
Paras tilanne on ollut Lähi-Idän asiakkaan tapaaminen jossa nuori vastavalmistunut DI olisi jopa luvannut oman äitinsä asiakkaan käyttöön jos tämä vain hyväksyisi toimituksen ilman reklamaatioita. Suurin asiakkaamme otti ja ilmoitti että ei keskustele alta 40-vuotiaiden kokenemattomien pilvilinnojen rakentajien kanssa. Tästäkös nuori DI:mme kimpaantui ja ilmoitti suuttumuksensa asiakkaalle nyrkkiä puiden.
Huh huh taitaapa koulusta valmistua liian oman arvonsa tuntevia insinöörejä
Kuka kumma laittaa vastavalmistuneen DIn myymään arabille mitään? Ainakin saudeissa vaikuttaa beduiinikulttuuri jossa vanhemmalla miehellä on arvovaltaa. Joko ko.yritys halusi tehdä jäynän DIlle tai sitten hän osasi filmata/puhua Oscarin arvoisesti haastattelussa.
Tilastotieteilijä en ole vaan olen insinööri. Kuulun Insinööriliiton aktiivisiin jäseniin. Siis: 10000inssin aloituspaikkaa on liikaa, puolet pois, kuten edellä ehdotin.
Käyttöön sovelluskokeet, jotka kehitetään yhdessä paikallisen teollisuuden kanssa. Tavoite olisi saada mahdollisimman moni pysymään asuinsijoillaan.
Ammattikoulun käynyt AMK-inssi on hyvä työväline haalarihommissa. On se sitten raksa/metalli/sähköäsennusta. Hän tietää työntekemisen ja ymmärtää taloudelliset puolet ja vielä, miksi tehdään. Lisäksi hän on rikkaus työyhteisössä sivistyneenä jäsenenä. Mutta voidaanko neljä vuotta opiskellut laittaa samoihin töihin mistä hän lähti opiskelemaan?
EI ja siksi aloituspaikkoja pitää vähentää. Mutta kiitos aluepolitiikan, se ei toteudu!