Siskoni lapsi

Eli, ensimmäinen lapsi kääntyi ensimmäisen kerran sairaalassa vajaan viikon ikäisenä kyljen kautta ympäri, kai aikalailla vahingossa. Hän lähti liikkumaan nopeasti, ja juoksi noin kymmenkuisena paikasta toiseen, ja kolhuja tuli. Itsesuojeluvaisto ei tuntunut olevan lainkaan kehittyvä piirre. Samaan aikaan myös kielen kehitys oli nopeaa. Sanojen ja puheen määrää ihmettelivät neuvolassakin, eivät uskoneet ennen kuin näkivät. Vihdoin viisivuotiaana tehtiin adhd-diagnoosi, ja on vaikeuksien vuoksi ollut pienluokassa koulussa, ja jo eskarin kävi ns. erityisryhmässä. Fiksu kuin mikä, mutta keskittymiskyky on olematon, joka johtaa vaikeuksiin monilla elämänalueilla. Oli ns. reilusti yliaikainen syntyessään.

Toinen lapsi myös reilusti yliaikainen, ja kärsi vaikeasta hapenpuutteesta (pisteet 1/1/6). Monenlaisia ongelmia oli alkuun, ja vieläkin on motoriikassa puutteita, ´mm. tasapainossa ja liikkeiden koordinaatiossa. Nielemisvaikeuksia on ja puhe epäselvää. Nämä kaikki olivat jo vauvaiässä näkyvissä mm. jäykkyytenä. Mutta kävelemään hän lähti noin 1 v 2kk:n iässä, ja oppii kaiken, mitä on päättänyt oppia. Ei mitään alyllisen puolen ongelmaa.

Kolmas sitten sektioitiin jo rv 37. Ihan suunnitellusti, jotta ei käy kuin toisessa raskaudessa. Lapsi oli aina onnellinen ja tyytyväinen, jonka vuoksi mm. epäilivät hänen olevan kuuro. Ei ollut eikä ole. Oli jatkuvassa syynissä ja seurannassa, koska oli ns. laiskanlainen lapsi. noin yhdeksän kuukauden iässä hän pikku hiljaa alkoi liikkumaan, ensin pyörien, ja sitten laiskanlaisesti ryömimään ja konttailemaan. Jaloilleen nousi varmaankin eka kertoja noin 1 vuoden ja 3 kk:n iässä. Ja siitä pikku hiljaa kävelemään. Oli järkevä liikkeissään, ja harkitsi tarkkaan riskejä, eikä tarvinnut juuri muksahtelujen vuoksi puhallella. Tänä päivänä, kun hän on vajaan neljän, niin on kaikkiaan todella loistavasti kehittynytmenee kuin orava paikasta toiseen, pyöräilee kuin vanha tekijä jo toista kesää jne. Eli keskimääräistä paremmat ovat motoriset valmiudet. Samoin muutoinkin, puhuu selkeästi ja paljon, ja on erittäin laaja sanavarasto. Myöskin keskittymiskyky on loistava.

Lääkäri ja neuvolan terkka olivat huolissaan hitaasta kehityksestä, itse en, koska jotenkin vaistosin kaiken olevan kunnossa. Ja olin ihan oikeassa. Lapsi vaan sattui olemaan temperamentiltaan sellainen rauhallisempi ja laiskempi tapaus.

Eli teille molemmille. Jos ei ole mitään erityistä syytä huoleen, niin antakaa lastenne kehittyä rauhassa. Taidot voivat tulla sitten hyvin nopeasti, ja on paljon lapsia, jotka lähtevät kävelemään vasta lähes puolitoistavuotiaana. On eroja myös siinä, onko ollut ns. kävelytuoleissa ja hyppykiikuissa, mutta niillä ei ole merkitystä. Päinvastoin on parempi lapselle, että hän harjoittelee kaikki vaiheet kunnolla, ettei tarvitse sitten kouluiässä terapeutilla harjoitella konttaamista.

eli jos jokin asia painaa ja mietityttää niin aikaa varaamaan pediatrille. Miksi miettiä asioita, miksi ei ottaisi selvää.
Pediatri sitten ohjaa esim. lasten neurologille jos on aihetta.

Pediatreja löytyy jokaiselta yksityiseltä lääkäriasemalta.

Neuvola nyt on mikä on, punnituspaikka....