voin antaa anteeksi. Olen hyväksynyt asian, oppinutkin paljon.
Voimme olla ehkä vielä ystäviä joskus, jonkinlaisia kavereita ainakin. Luottamustani et enää sillä tavoin saa kuitenkaan ennen, enkä pysty sinua arvostamaan ihmissuhteissasi enkä asioissasi niin, että kykenisin koskaan kaveriutta enempään. Enkä luottaisi koskaan siihen, mitä sinä minusta ajattelet, siksi en aseta enää itseäni sille satuttamiselle alttiiksi ja olen ymmärtänyt, että tiesin kestäväni senkin, mitä tapahtui, koska tiesin, ettei minun elämäni ole siitä kiinni lopulta. En ole niin täydellinen kuitenkaan, että unohtaisin ja pystyisin olemaan joskus niinkuin minua ei koskaan olisi loukattu. Ei minun tarvitsekaan. Enempään minusta ei ole, kuin siihen. En kokisi koskaan olevani ihmisenä hyväksytty ja vaikka itsetuntoni on hyvä, se ei ole sellainen, että sitä tahallaan antaisin murentaa kenenkään. Tiedän asioita, mitä et minussa hyväksy, yksi on esimerkiksi ulkonäköni. Olen hyväksynyt sen, että olet monissa asioissa pinnallinen ihminen ja toimit kuten toimit ja sinulla on siihen oikeus, en odota edes muuta.
Olen mennyt eteenpäin ja hyväksynyt asiat. Olkoon sitten niin. Uskon, että ne olisivat menneet toisin, jos jotain aitoa välittämistä olis koskaan ollutkaan. Nyt olen tyytyväinen, että mitään ei tapahtunut. Olen ottanut asioista sen, mitä tarvitsinkin. Ehkä minä kiinnostun ihmisistä, joista en tunnista aitoa välittämistä toisiin. Tai sitten olen ajatellut ehkä jostain syystä kiinnostuvani ihmisistä, joista ei voi tulla koskaan mitään.
Helpottavaa on ollut tajuta, etten todella tarvitse sinulta mitään. En ole mitenkään riippuvainen sinusta, voin tulla kaikin puolin kanssasi toimeen, jos niikseen tulee, mutta mitään ei ole pakko, enkä mitään ole vailla. Ei minusta välittämiseni ollut sinusta kiinni, eikä tule olemaankaan. Et kuitenkaan ole maailman viimeinen ihminen, en minäkään, muitakin on. Siksi voin ymmärtää ja hyväksyä asiat.
Elämässä asiat ja valinnat perustuvat arvoille. Tiedän omani ja tiedän mikä minulle sopii ja mikä on hyväksi. En olisi voinut tehdä vastoin itseäni. Loukkaannuin, mutta on suurempiakin asioita, mitkä ovat minulle tärkeitä. En ole jäänyt siihen kiinni.
Olen oppinut itsestäni lisää.
Voimme olla ehkä vielä ystäviä joskus, jonkinlaisia kavereita ainakin. Luottamustani et enää sillä tavoin saa kuitenkaan ennen, enkä pysty sinua arvostamaan ihmissuhteissasi enkä asioissasi niin, että kykenisin koskaan kaveriutta enempään. Enkä luottaisi koskaan siihen, mitä sinä minusta ajattelet, siksi en aseta enää itseäni sille satuttamiselle alttiiksi ja olen ymmärtänyt, että tiesin kestäväni senkin, mitä tapahtui, koska tiesin, ettei minun elämäni ole siitä kiinni lopulta. En ole niin täydellinen kuitenkaan, että unohtaisin ja pystyisin olemaan joskus niinkuin minua ei koskaan olisi loukattu. Ei minun tarvitsekaan. Enempään minusta ei ole, kuin siihen. En kokisi koskaan olevani ihmisenä hyväksytty ja vaikka itsetuntoni on hyvä, se ei ole sellainen, että sitä tahallaan antaisin murentaa kenenkään. Tiedän asioita, mitä et minussa hyväksy, yksi on esimerkiksi ulkonäköni. Olen hyväksynyt sen, että olet monissa asioissa pinnallinen ihminen ja toimit kuten toimit ja sinulla on siihen oikeus, en odota edes muuta.
Olen mennyt eteenpäin ja hyväksynyt asiat. Olkoon sitten niin. Uskon, että ne olisivat menneet toisin, jos jotain aitoa välittämistä olis koskaan ollutkaan. Nyt olen tyytyväinen, että mitään ei tapahtunut. Olen ottanut asioista sen, mitä tarvitsinkin. Ehkä minä kiinnostun ihmisistä, joista en tunnista aitoa välittämistä toisiin. Tai sitten olen ajatellut ehkä jostain syystä kiinnostuvani ihmisistä, joista ei voi tulla koskaan mitään.
Helpottavaa on ollut tajuta, etten todella tarvitse sinulta mitään. En ole mitenkään riippuvainen sinusta, voin tulla kaikin puolin kanssasi toimeen, jos niikseen tulee, mutta mitään ei ole pakko, enkä mitään ole vailla. Ei minusta välittämiseni ollut sinusta kiinni, eikä tule olemaankaan. Et kuitenkaan ole maailman viimeinen ihminen, en minäkään, muitakin on. Siksi voin ymmärtää ja hyväksyä asiat.
Elämässä asiat ja valinnat perustuvat arvoille. Tiedän omani ja tiedän mikä minulle sopii ja mikä on hyväksi. En olisi voinut tehdä vastoin itseäni. Loukkaannuin, mutta on suurempiakin asioita, mitkä ovat minulle tärkeitä. En ole jäänyt siihen kiinni.
Olen oppinut itsestäni lisää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sellaisen henkilön kanssa, joka ei hyväksy ulkonäköäsi?
Anteeksi antaminen kuulostaa hyvältä.
voin olla, en kirjoittanut, että haluan, minun ei myöskään tarvitse, enkä tarvitse mitään ja hyvä niin. Mutta tiedän pystyväni. Se riittää minulle tunteena, että tiedän, että pystyn. Sillä ei ole tekemistä sen kanssa, onko koskaan kaveri vai ei, mutta tiedän että pystyn ja se tekee mulle paljon.
Ei anteeksiantaminen hänelle edes ole olennaista millään tavalla. Mutta mulle on siinä mielessä, että joskus elämässä töppää ja tajuan myös mennä eteenpäin, enkä jumittaa turhassa. Ja se että ei tämä elämä niin vakavaa ole, ei aina mene kuin joskus ajattelee, mutta monesti paljon paremmin lopulta.
Kuka tahansa tekee virheitä elämässään. On hyvä kyetä antamaan itselleen, ja toisille anteeksi.
Siinä vaiheessa kun voi kohdata toisen neutraalisti, ilman tunteita, laimeana kaverina, tietää että tunteet ovat ohi.
kenelle tämä oli osoitettu?
jonka kanssa se leikkii ja asuu täällä:) Nyt ne leikkii, että ne niille on tullut loparit.
Mielestäni se, että pystyy antamaan anteeksi ja olemaan tekemisissä laimealla kaveritasolla on hyvä lähtökohta.
Edelleen olen sitä mieltä, että jos ulkonäkö ei kelpaa niin sitten ei pitäisi olla paljon tekemisissä. Sellainen syö kenen tahansa itsetuntoa. Siis onko se toinen sanonut ettei ulkonäkö kelpaa vai onko vain tulkittu asia siten. Siinä on ero.
Ulknäöän arvostelemista ei pidä sietää, se on henkistä väkivaltaa.