Olen kuusikymppinen ja ihan passé. Issias iski niin rajusti,
että kävelemään ei pääse. Onko muita kohtalotovereita.
että kävelemään ei pääse. Onko muita kohtalotovereita.
Kuusikymppinen ja passé
ukko mies
19360
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei ole!
ja, tautisikin lienee iskias?
Sillointällöin, tuo vaivaa.
Käyn hoidattamassa, ja taas elämä hymyilee.
Mulla on ukko ja mies.
Ukko niminen mies! Älä hermostu suotta!
joopajoo, silloin olisi Ukko, mies.
Pilkulla pitäisi erottaa, jos noin olisi ;)
Eiköhän jokainen tiedä Ukko nimen kuuluvan miehelle?
Pitääköhän eräs tässä peräti kahta miestä, kun on ukko, ja sitten vielä mies, oikein erikseen.
Ai, jai, toisille ei riitä yhtäkään, ja joku sitten tuplaa miehensä.
pistänyt kaikki rutisemaan asiasta kuin asiasta. miksi ne 60 plussat ei kohtaa missään niinkuin livenä, no siksi ettei ole paikkoja mihin mennä on joko liian vanhoja tai liian nuoria, meille ei mitään.
Ollaan siinä välimaastossa, jos sitä ukkoa tai akkaa ei jostain syystä ole olemassa. Mieli tekis mutta järki pistää hanttiin.
Odotellaaan siis vahuutta ja raihnautta, mikäli ei satuta kuolemaan sitä ennen.
Ukko ja Mies ovat miehen nimiä allakassa.
akupunktiolla, kokeileppa.
On sitä nuoremmillakin selkävaivoja. Ja kamalia ovatkin. Nämä vastaukset sinulle taas... Voi ihme tätä älyn mittelöä! Toisaalla valitetaan aiheista, joista voi ja ei voi keskustella, ja sitten vastaukset ovat tätä debiiliyden mittelöä... Onnea ikäluokalle vaan
ole minkäänaista miestä, mutta esim. Ukko Urho Mies voisi ollakin.
Elämäni ensimmäinen selkäkipu iski keväällä.
Istumasta pystyyn ei päässyt kuin käsin polvista tukien.
Kävellessä hiljalleen helpotti.
Toipuminen vei parisen viikkoa .
En halunnut käyttää mitään tulehduskipulääkkeitä.
Kotiin tultuamme kävin hieronnassa jossa ilmeni ettei selkäni ollut kipeä vaan pakaralihasten yläpäät olivat krampnneet ja ilmeisesti tulehtuneet.
Todennäköinen syy olivat pitkät, rauhalliset kävelylenkit joihin uhrauduin viihdyttääkseni elämäni sulostuttajaa.
Kotona pisin päivittäinen kävelymatka on 2 x 300m, salille ja takaisin, 5krt/vko.
Siis tottumattomuutta!
Tämä on sinuun verrattuna pelkkää leikkiä mutta antaa jonkinlaista esimakua siitä mitä kipeä, liikkumista rajoittava selkä voi olla.
Tuskin tästä nyt lohtua on?
Mulla,pitkät,rauhalliset kävelylenkit ovat auttaneet kipeään selkään,niin että se on nyt täysin timmissä. Aloitin hissukseen koko ajan tahtia koventaen,nyt ei mitään ongelmia. Uskon kuitenkin,että sinulla asiat on toisin.Olen aikoinaan kävellyt 90 asteen kulmassa viikkotolkulla,mutta nyt pari vuotta kuntoilleena ei mitään vikaa selässä. Toivottavasti saat selkäsi parempaan kuntoon,sitä toivon.
Mulla auttoi lääkärin suosittelema painovoimainen liikunta,uinnin heitin romukoppaan.
On selkäni ollut tuota väliepisodia lukuun ottamatta.
Kunnossa on ollut sen jälkeenkin.
Maanantaisin vedän kunnollisen jumpan etukyykkyä.
Perjantaisin maastavetoa. Nykyään en hae maksimia vaan tyydyn lyhyissä, 3:n sarjoissa 160-kiloon.
Välipäivinä, arkisin, jähyän salilla muuta.
Selkäni ei ole koskaan aikaisemmin oireillut ja nytkin tuo toukokuinen häslinki pakarassa johtui oudosta kuormitustilanteesta.
Painojen kanssa liikkuminen palautti sisäelimeni normaaleille raiteilleen.
Mave ja etukyykky eivät valmenna hitaaseen, pitkäkestoiseen hiipimiseen.
eräs hiipijä täällä kihertelee.
Itselläni ei vain kovin pitkäkestoista ;D
Hiilarit, eli hiilihydraatit vähennä minimiin lukuunottamatta kasvisten, takuulla tehoo. Tehosi mun ukolla niin hyvin että sai jalat alleen ja häippäs
Sitä tässä nyt vollotan kun tienstit putos puoleen.
T untuu siltä,että kohta on menoa ja meininkiä.Saako muija minusta mitää ylimääräistä. Molemmat oomme 60-vuotiaita. Ja "häviääks se jos ottaa eron ja mie satun pian kuukahtamaan. Eli kertokaa tästä ekonomisesta puolesta mulle.
asiallista tietoa, ole hyvä.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/180701151604EH?openDocument
ottaa eron, niin eihän sen jälkeen kai jäljelle jäänyt puolisom itään "peri", erossa kyllä talot ja tavarat pistetään puoliksi, velatkin...edellyttäen ettei puolisoilla ole toisen pois omaisuudestaan rajaavaa avioehtoa.
Pitää vaan yrittää elää se eroon vaadittava harkinta-aika ainakin..puoli vuotta.
sillähän voi tosiaan olla tuollaisiakin sivuvaikutuksia.