työpaikalle taidettiin "asentaa salassa"pienet kamerat=microkameratko nyt nimeltään?henkilökunta ei tiedä näistä kuvaamisista"ollaanko lain mukasissa puuhissa?eikö kuvaamisesta pidä ilmoittaa?kenelle tämä tälläinen "filmi edes menee?
kuvaaminen!
kyseenalaistusta!
11812
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
totta kai pitää ilmottaa.ei muuta kuin kysely johtajalle hän joutuu kirjallisesti vastaamaan missä kamerat on ja mitä varten.laki määrittelee rajat mitä saa kuvata ja mikä on yksityisyyden suojaamaa.
työntekijät huopatossutehtaalle töihin. Asensin
firmaani kamerat, kenellekään mitään ilmoittamatta, jos ei käy työntekijöille, lähteköön mutta varastelu loppu nyt.
tilat joissa kuvataan pidä olla ilmoitus asiasta
henkilökunnan kuvaaminen heidän tietämättään on sallittua?
Kuvaaminen tietyissä paikoissa on kieletty. Kuvaaminen kiinteistönomistajan luvalla on sallittua. Kuvattavalta ei tarvita lupaa.
Henkilötietolaki rajoittaa henkilötietojen keräämistä. Kameravalvonnassa tiedot tallentuvat jollekin medialle, joten kyse on kyseisen lain rajoittamasta henkilötietojen keräämisestä.
Yksityisyyden suojasta työelämässä on säädetty laki, joka rajoittaa työntekijöiden teknistä valvontaa edellyttämällä että kerättävät tiedot ovat tarpeellisia. Saman lain mukaan työnantajan on selvitettävä työntekijöille kameravalvonnan menetelmät sekä tarkoitus. Kameravalvonta on ainoastaan siinä tapauksessa sallittua, että kummankin lain pykäliä noudatetaan. Jos kuvan lisäksi tallennetaan ääntä, mennään jo rikoslain määrittämän salakuuntelun puolelle.
Rikoslaissa on määritelty lainvastaiseksi salakatselu. Vaikka edellä mainitut perusteet kuvaamiselle ovat olemassa, siitä on ilmoitettava varoituskyltillä (tällä alueella kuvataan), siitä on ilmoitettava tietosuojavaltuutetun toimistoon ja työntekijöille sekä pidettävä tietosuojalain mukaista rekisteriselostetta aina saatavilla. Työnantaja vastaa tiloissaan tapahtuvan kuvaamisen laillisuudesta, vaikka valvonta olisi ulkoistettu jollekin toiselle yritykselle.
Pukuhuoneita, WC-tiloja ja muita vastaavia tiloja ei saa kuvata.
Kuvattavalta ei tarvita lupaa, mutta ei ole mitenkään ilmoitusasia että työnantaja voi kuvata työntekijöitään, sillä edellä kuvattujen laillisten edellytysten on oltava voimassa.
Kuvaaminen salaa on varmasti lainvastaista.
tuli tuossa mieleen että mitähän ne "sun" rasvanäppis siellä varastelee? jotain parin euron hiirimattojako...
Meinaan vaan että jos työntekijä jää kiinni varastelusta hän saa sakot, mutta jos sinä jäät kiinni hänen kuvaamisestaan niin sinä voit hyvällä tuurilla saada vankeutta :)
eli kuvata saa?kuvaaminen olisi ilmoitettava esim:tarroilla?entä jos ilmoitusta ei ole?Kyllähän työntekijöillä luulisi olevan oikeus tietää kuka esimerkiksi katsoo kyseisiä kuvia-nauhaa ynm?
Kyseinen työnantajan menettely kuuluu YT-lain piiriin ja tallentavasta kuvaamisesta on ilmoitettava henkilöstölle vähintään 30 päivää ennen laitteiston asennuksen aloittamista.
Tässä eräitä otteita ja ohjeita:
Salakatselu ja –kuuntelu on rangaistavaa
Ennen henkilötietojen kamerajärjestelmän avulla tapahtuvaan käsittelyyn ryhtymistä, on aina syytä selvittää salakatselu- ja –kuuntelusäännösten soveltuvuus. Rikoslain mukaan salakatselu ja –kuuntelu ovat rangaistavia tekoja (Rikoslaki 24 luku). Vaikka kameravalvonta ei olisikaan salakatselua, on sen joka tapauksessa täytettävä myös henkilötietolain tai muun lainsäädännön vaatimukset.
Salakatselulta suojataan paitsi kotirauhan piiriin kuuluvia alueita, myös esimerkiksi käymälöitä, pukeutumistiloja ja muita vastaavia paikkoja. Suoja koskee myös virastoja, toimistoja ja liikkeiden sellaisia osia, joihin yleisöllä ei ole vapaata pääsyä.
Salakatseluun voi syyllistyä, jos oikeudettomasti kuvaa kotirauhan piirissä oleskelevaa henkilöä. Kuvaaminen ei ole oikeudetonta, jos kuvattava siihen nimenomaisesti tai hiljaisesti suostuu. Säännös suojaa salakatselulta muun muassa yksityisten yhdistysten tilaisuuksissa tai sairaalassa oleskelevia. Tavanomainen valokuvaaminen, johon osanottajat osaavat varautua, on kuitenkin edelleen myös yleisöltä suljetuissa kokouksissa sallittua.
Rikoslain 24 luku
Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta
5 § Salakuuntelu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan, on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
6 § Salakatselu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
7 § Salakuuntelun ja salakatselun valmistelu
Joka sijoittaa 5 tai 6 §:ssä tarkoitetun laitteen salakuuntelussa tai -katselussa käytettäväksi, on tuomittava salakuuntelun valmistelusta tai salakatselun valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Ihmisten oikeudeton kuvaaminen julkisrauhan suojaamassa paikassa voi olla salakatselua. Kotirauhan suojaan verrattuna rangaistavuudelle on kuitenkin asetettu lisäedellytyksiä. Kuvauspaikan on oltava yleisöltä suljettu ja kuvaamisen on tapahduttava henkilön yksityisyyttä loukaten.
Julkisrauhan piirissä olevissa huoneistoissa ja rakennuksissa voi kuvata ihmisiä, jos yleisöllä on niihin pääsy. Tavaratalot, marketit, yleisölle avoimet ravintolat, yleiset kokoukset, urheiluhallit ja stadionit ovat esimerkkejä tiloista, joissa kuvaaminen ei ole rangaistavaa eikä siihen tarvitse pyytää lupaa. Tämä selventää aiempaa tilannetta, jossa on ollut epävarmuutta esimerkiksi kuvaamisoikeudesta kauppaliikkeissä.
Tässä vielä ote tietosuojavaltuuten toimiston ohjeistuksesta:
6. Tiedottaminen
Tallentavien kameravalvontajärjestelmien käytöstä on tiedotettava avoimesti. Jokaisella on oikeus tietää, miksi tietoja kerätään, kuka niitä kerää ja mihin niitä on tarkoitus käyttää.
• Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste aina saatavilla.
• Laita näkyvälle paikalle, esimerkiksi sisäänkäyntien yhteyteen kameravalvonnasta kertova tiedote. Siitä tulisi käydä ilmi, että järjestelmä on tallentava. Samoin siinä tulisi olla informaatiota järjestelmän ylläpitäjästä riittävine yhteystietoineen.
• Myös kuvattavilla henkilöillä on oikeus eräin poikkeuksin tutustua heitä itseään koskevaan kuvamateriaaliin; huolehdi, että he voivat tietonsa tarkastaa.
7. Selkeät vastuut ja valvonta
Rekisterinpitäjänä toimiva yritys, yhteisö tai henkilö vastaa aina henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta. Toimintaa valvoo tietosuojavaltuutettu.
• myös palveluntarjoajan (esimerkiksi turva-alan yritys) on tehtävä henkilötietolain tarkoittama toimintailmoitus tietosuojavaltuutetun toimistoon.
• Huolehdi henkilöstön koulutuksesta ja valvo järjestelmän käyttöä.
Kyseinen työnantajan menettely kuuluu YT-lain piiriin ja tallentavasta kuvaamisesta on ilmoitettava henkilöstölle vähintään 30 päivää ennen laitteiston asennuksen aloittamista.
Tässä eräitä otteita ja ohjeita:
Salakatselu ja –kuuntelu on rangaistavaa
Ennen henkilötietojen kamerajärjestelmän avulla tapahtuvaan käsittelyyn ryhtymistä, on aina syytä selvittää salakatselu- ja –kuuntelusäännösten soveltuvuus. Rikoslain mukaan salakatselu ja –kuuntelu ovat rangaistavia tekoja (Rikoslaki 24 luku). Vaikka kameravalvonta ei olisikaan salakatselua, on sen joka tapauksessa täytettävä myös henkilötietolain tai muun lainsäädännön vaatimukset.
Salakatselulta suojataan paitsi kotirauhan piiriin kuuluvia alueita, myös esimerkiksi käymälöitä, pukeutumistiloja ja muita vastaavia paikkoja. Suoja koskee myös virastoja, toimistoja ja liikkeiden sellaisia osia, joihin yleisöllä ei ole vapaata pääsyä.
Salakatseluun voi syyllistyä, jos oikeudettomasti kuvaa kotirauhan piirissä oleskelevaa henkilöä. Kuvaaminen ei ole oikeudetonta, jos kuvattava siihen nimenomaisesti tai hiljaisesti suostuu. Säännös suojaa salakatselulta muun muassa yksityisten yhdistysten tilaisuuksissa tai sairaalassa oleskelevia. Tavanomainen valokuvaaminen, johon osanottajat osaavat varautua, on kuitenkin edelleen myös yleisöltä suljetuissa kokouksissa sallittua.
Rikoslain 24 luku
Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta
5 § Salakuuntelu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan, on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
6 § Salakatselu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
7 § Salakuuntelun ja salakatselun valmistelu
Joka sijoittaa 5 tai 6 §:ssä tarkoitetun laitteen salakuuntelussa tai -katselussa käytettäväksi, on tuomittava salakuuntelun valmistelusta tai salakatselun valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Ihmisten oikeudeton kuvaaminen julkisrauhan suojaamassa paikassa voi olla salakatselua. Kotirauhan suojaan verrattuna rangaistavuudelle on kuitenkin asetettu lisäedellytyksiä. Kuvauspaikan on oltava yleisöltä suljettu ja kuvaamisen on tapahduttava henkilön yksityisyyttä loukaten.
Julkisrauhan piirissä olevissa huoneistoissa ja rakennuksissa voi kuvata ihmisiä, jos yleisöllä on niihin pääsy. Tavaratalot, marketit, yleisölle avoimet ravintolat, yleiset kokoukset, urheiluhallit ja stadionit ovat esimerkkejä tiloista, joissa kuvaaminen ei ole rangaistavaa eikä siihen tarvitse pyytää lupaa. Tämä selventää aiempaa tilannetta, jossa on ollut epävarmuutta esimerkiksi kuvaamisoikeudesta kauppaliikkeissä.
Tässä vielä ote tietosuojavaltuuten toimiston ohjeistuksesta:
6. Tiedottaminen
Tallentavien kameravalvontajärjestelmien käytöstä on tiedotettava avoimesti. Jokaisella on oikeus tietää, miksi tietoja kerätään, kuka niitä kerää ja mihin niitä on tarkoitus käyttää.
• Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste aina saatavilla.
• Laita näkyvälle paikalle, esimerkiksi sisäänkäyntien yhteyteen kameravalvonnasta kertova tiedote. Siitä tulisi käydä ilmi, että järjestelmä on tallentava. Samoin siinä tulisi olla informaatiota järjestelmän ylläpitäjästä riittävine yhteystietoineen.
• Myös kuvattavilla henkilöillä on oikeus eräin poikkeuksin tutustua heitä itseään koskevaan kuvamateriaaliin; huolehdi, että he voivat tietonsa tarkastaa.
7. Selkeät vastuut ja valvonta
Rekisterinpitäjänä toimiva yritys, yhteisö tai henkilö vastaa aina henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta. Toimintaa valvoo tietosuojavaltuutettu.
• myös palveluntarjoajan (esimerkiksi turva-alan yritys) on tehtävä henkilötietolain tarkoittama toimintailmoitus tietosuojavaltuutetun toimistoon.
• Huolehdi henkilöstön koulutuksesta ja valvo järjestelmän käyttöä
selvensi!kiitos paljon.