Meillä on -73 valmistunut tiiliverhottu omakotitalo. Sisä ilma haisee märältä likaiselta tiskirätiltä ja ummehtuneelta sekä mädältä omenalta. Varsinkin huone joka on varaston vieressä. Huone on myös kosteamman oloinen ja kylmä, jos vertaa muihin. Syksy ja vesisade ovat karmeinta aikaa. Vaatteissa tuntuu myös tuo tunkkainen kosteuden haju, kun niitä haistaa muualla. Remonttia tehdessä on lattiaakin ollut auki ja kuivaa on ollut. Voisiko tuo kosteus olla vain osassa talon pohjaratkaisua. Varastossa ja autotallissa haju on niin vahva, että se löyhkää uloskin inhottavana. Mitähän helkkaria tässä nyt pitää tehdä, muuta kun vaihtaa seinäromppeet varaston ja huoneen välille? Saako tätä hajua ikinä pois? Salaojia ei ole, koska talomme alla on hiekkamaastoa. Talo on MUKA huolella ja laadulla tehty.....Eihän tätä pysty myymäänkään ilman tuota 5v. riskiaikaa.
Haisee, haisee ja haisee!!!
Löyhkä
112365
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ette selviä ilman PÄTEVÄÄ ammattiapua. Googlaa esim. mikrObiTutkimus, hometutkimus, homemittaus yms. Tarkista, että kyseessä on hyvämaineinen yritys ja yrittäjä (ei esim. niin, että kokemusta on kymmeniä vuosia pihatöistä ja asfaltoinnista). Varmista, että raprotissa on selkeät ohjeet ongelman poistamiseksi - pysyvästi, mitään pelkkiä laboratoriotuloksia.
Eli ei mitää sisäilmaittauksia tai koiruuksia. Näistä ei ole mitään hyötyä ongelman poistamisessa ja sitä kai juuri haluatte.
silloin on hometta jossakin, ei sitä mittailut muuta miksikään. OK asukkaalla pitää olla kyky päätellä ja tehdä asiolle itsekin jotain ns. ammattilaiset osaa ainakin laskuttamisen taidon.
Onko kosteus alapohjassa? Kattovuoto on todennäköisempi ja voi olla hyvinkin pienellä alueella, yhden neliömetrin homehtunut eristevilla haisee jo koko talossa, jos ilmanvaihto vetää ilmaa sisään rakenteiden läpi. Mars vintille tutkimaan katon alapuolisia rakenteita.
Selvittäkää vesiputkien reitit rakenteissa, alapohjan rakenne, toimiiko rännien vesien juoksutus pois rakennuksen seiniltä, nuuhkikaa sisällä ja avatkaa varovasti epäilyttävä kohta. Omaa nenää saa myös käyttää, se on yllättävän tarkka!
Talo on loppujenlopuksi yksinkertainen, eikä mitään salatiedettä.
Annoit tosi hyviä neuvoja, mutta silti en ymmärrä, mistä aloittaa. Alanko vaan purkamaan paikkoja ja kurkistelemaan, mitä siellä näkyy ? Voiko joku muukin vasta, että tämä on järkevä tapa toimia siis ilman ammattiapua. Rahathan tässä toki säästyvät vai säästyvätkö kuitenkaan.
Jotenkin tuntuisi ihan järkevältä sekin, että otettaisiin ensin näytteet epäilyttävistä kohdista ja tutkittaisiin muutenkin kun vain availemalla paikkoja, katselemalla ja haistelemalla. Mikrobitutkimus ei kuulemma edellytä edes rakenteiden varsinaista avaamista ja rikkomista.
Voi myös olla, että ongelma on joko seinissä tai katossa.
Mistä päin Suomea olette - voisitte ehkä saada vihjeitä ammattitaitoisista kuntotarkastajista, jos kertoisitte tarkemmin missä päin talonne on.
Joka tapauksessa talonne kannattaisi tutkia sen selvittämiseksi, onko ongelma suuri vai pieni.
Jos nyt myytte talonne tietoisina mahdollisista ongelmista, riskeeraatte petossyytteen ellette tutkita taloanne kunnolla.
Tarvitaanko nyt rakennusalan ammattialinen - kuntotarkastaja vai joku joka tuntee rakennusten homeongelmia. Jotenkin tuntuu vieraalta ajatus, että homevaurioita tutkisi rakennusalan koulutuksen saanut asiantuntija. Sen kyllä ymmärrän, että rakennusalan kuntotarkastajat ymmärtävät rakentamisen ja rakenteiden päälle, mutta että syvällisesti mikrobeista.
Eikös homeita pitäisi tutkia jonkun muun ja päästää rakennusalan ihmiset irti vasta kun jotakin on löydetty ja tarvitaan rakennesuunnittelua.
Ken taitaa kertokoon !
Nyt tarvitaan juuri rakennusalan ihmistä, joka ymmärtää kosteuden käyttäytymisen rakenteissa, hienommin sanottuna rakennusfysiikan. Tällainen rakennusalan ihminen osaa sanoa, missä kohti mikrobeja voisi olla jos olemaan. Asiantuntija, rakennusalankin, osaa ottaa mikrobinäytteet oikeista paikoista ja toimittaa tutkittavaksi.
Se onkin sitten tuhannen taalan kysymys, mistä tuollaisen rakennusalan asiantuntijan löytää. Me luotimme yhteen sellaiseen, ja meiltä meni koko omaisuus.
Kunnan tai kaupungin terveystarkastaja tutkii ja ottaa mikrobi näytteitä.Soita vaan rohkeasti heille.
Yksi hauskimmista selityksistä, ettei salaojia ole tarvinnut tehdä. Ei hiekka kelpaa talon alle. Se on kapillaarista ja homehduttaa alapohjan rakenteet. Soraharjuilla voi jättää salaojat tekemättä, ei juuri muualla.
Täältä voit lukea lisää 70-luvun tiilitalojen tyyppiongelmista:
https://www.op.fi/op?cid=150592339
talon alle? Luuletko että soramaassa saat vettä kulkemaan salaojaputkessa? Taitaa kuitenkin imeytyä muutenki maaperään.
Äkkiä myyntiin! 70-luvun talo ja vielä haisee.
Ei tartte kertoa mitään oikeudessa nykyään, kehut vaan samaa, mitä se edellinenkin myyjä. Lue vaikka Helsingin hovioikeuden päätöksiä. Vaikka omaisit kosteusmittausraportin, jossa koko talo märkä ja homeita, voit sanoa vaan, että ei mitää vikaa näy. Itse ainakin teen pian näin, kun on oikein nyt virallinen tieto, että ei tarvitse kertoa raporteista, kosteuksista tai korjaamatta jättämisistä. Voi ihan oikeuden luvalla valehdella. - Systeemiä vastaan on ihan turha taistella. Mukaan vaan kuvioihin.
Talon alla tulee olla karkearakeista soraa. ei hiekkaa, ei multaa ei savea. En ymmärrä, miksei soramaassa vesi kulkisi salaojaputkessa. Asiahan on päinvastoin. Hiekka, savi ja multa ovat niin hienorakeisia, että ne tukkivat salaojareiät. Soraa käytetään siis alustäytössä sen karkearakeisuuden takia. Samasta syystä soratäytössä ei myöskään ole kapillaarista veden nousua rakenteisiin.
Salaojituksen tarkoituksena on siis estää pohjaveden nousu rakenteisiin. Salaojien poisjättäminen edellyttää, että on ensin tutkittu, kuinka korkealle pohjavesi voi pahimmillaan nousta.
Rakentamismääräyksissä siitä todetaan:
"Rakennuspohja on salaojitettava veden kapillaarivirtauksen katkaisemiseksi
ja pohjavedenpinnan pitämiseksi riittävällä etäisyydellä
lattiasta tai ryömintätilan maanpinnasta sekä maahan imeytyvien
pintavesien johtamiseksi pois perustusten vierestä ja rakennuksen
alta. Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä
tai katoilta valuvia vesiä. Rakennuspohja voidaan jättää salaojittamatta,
mikäli erikseen selvitettynä perusmaan vedenläpäisykyky
todetaan riittävän hyväksi eikä korkein pohjaveden korkeus
ole haitallinen"
Periaatteessa sama asia oli myös 70-luvun RIL-kortissa ja vanhassa 70-luvun C2:ssakin.