yksin niin yksin

yksin. Synnytykseni voi käynnistyä milloin vain ja melkein joka päivä kärsin kivuliaista supistuksista. Olen yrittänyt olla niin reipas ja rohkea, etten tarvitse sinne ketään kun olen jo yhden yksin synnyttänyt.
Ystäväni on lupautunut mukaan, mutta ei tunnu oikein oikealta, hän olisi lähdössä mukaan kai sillä fiiliksellä kun ei ole itse koskaan nähnyt synnytystä enkä halua olla mikään näyttely esine.
Koska odotan tätä lasta yksin toivon, että olemme ensi hetkestä asti yhdessä vai me kaksi, eikä kukaan saa tulla väliimme.
Mieli on kieltämättä hieman suruisa...kaipais niin hellyyttä vrsinkin nyt kun on kipuja ja väsynyt ja masentunut...
2234
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Puhu ystäväsi kanssa, voittehan vaikka sopia, että hän poistuu kun ponnistusvaihe alkaa. Jos siis et halua olla näyttelyesine. Ystävä olisi sinun seurana avautumisvaiheen ja jos mieli muuttuu jäisi tsemppaamaan synnytykseen.

Ja puhu muutenkin kivuistasi ja säryistäsi, ei aina tarvitse olla reipas ja rohkea. Etenkään jos on yksin. Joskus on tärkeää käydä hieman itkemässä ystävän olkapäätä vasten. Vaikka sitten nurin mennyttä sukkaa. Itsellä oli hankala raskausaika ja yritin pärjätä ja kestää valittamatta, kunnes pää oli räjähtää pahaa oloa. Sitten aloin puhumaan tutuille ja ystäville ja koin sen helpottavana.

Voimia, kohta sinulla on ihana pieni ihminen sylissä ja tarvitset voimia myös hänen hoitamiseen. Soita neuvolaan ja puhu neuvolantädille jos olo käy raskaaksi! Sinulla on tärkeä tehtävä yksin hoidettavana!

Äänestä

Yksinäisyys koettelee aina tavalla tai toisella, enemmän tai vähemmän. Tämän suhteen elämällä varmasti on ennemmin tai myöhemmin paljon tarjottavaa myös sinulle. Ja kallisarvoisia ystäviähän sinulta jo löytyy. Se on iso onni.

Itselläni tilanne on päinvastoin. Hyvä kumppani löytyy. Hän on "elintärkeä", sillä nuo ystävät ovat täällä kadoksissa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


odotan lastani kirjoitti:

yksin. Synnytykseni voi käynnistyä milloin vain ja melkein joka päivä kärsin kivuliaista supistuksista. Olen yrittänyt olla niin reipas ja rohkea, etten tarvitse sinne ketään kun olen jo yhden yksin synnyttänyt.
Ystäväni on lupautunut mukaan, mutta ei tunnu oikein oikealta, hän olisi lähdössä mukaan kai sillä fiiliksellä kun ei ole itse koskaan nähnyt synnytystä enkä halua olla mikään näyttely esine.
Koska odotan tätä lasta yksin toivon, että olemme ensi hetkestä asti yhdessä vai me kaksi, eikä kukaan saa tulla väliimme.
Mieli on kieltämättä hieman suruisa...kaipais niin hellyyttä vrsinkin nyt kun on kipuja ja väsynyt ja masentunut...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu