Tiedätkö nää sairaudet on joskus ihan saatanan helvettiä kantaa. Haluatko sä kuulla tuskasta ja kärsimyksestä ja botoxista maailman vaarallisimmasta hermomyrkystä ja miltä tuntuu kun säännöllisin väliajoin pää on pumpattu täyteen sitä, jos sä haluat kuulla miltä se tuntuu ja millasta se on niin voin mä sulle kertoa! Ymmärrätkö mua nyt? Ei, sä et voi ymmärtää sitä. Taidat olla joku idiootti.
Olis ihan kiva... välillä vaan rakastaa ja unohtaa noi pikkuasiat.
Olis ihan kiva... välillä vaan rakastaa ja unohtaa noi pikkuasiat.
Vastaukset 15
Vanhimmat
miltä tuntui säännöllisesti kaks viikkoa olla jossain saatanan koomazombietilassa niin, että joutuu keskittymään vaan siihen, että kykenee hengittämään ja kävelemään. HÄH! Älä perkele tuu kysymään multa siitä, täältä lähtee sellanen palopuhe helvetin liekeistä et sun psyyke ei sitä kestä, ratkeat kun vellihousu.
Nyt risoo muuten sitten isosti.
Mä haluan vaan rakastaa ja olla onnellinen siitä, että mulla on nyt hyvä olla. En mä oikeastaan halua keskustella vaan elää tätä onnea toisen vahvan, viisaan ja ihanan ihmisen kanssa. Mitä sitten jos se ei teitä miellytä tai jos siinä on teidän mielestä jotain noloa tai mun kirjotuksissani. Ihan sama mulle. Tiedättekö, se on yks linnunkakka mun elämässäni mitä te siitä ajattelette. Teillä kun ei raukat ole tuskasta pienintäkään käsitystä. Hajotkaa siihen ettette edes voi ymmärtää, ettekä varmaan edes halua. Jos jollain on siitä jotain ruikuttamista niin antaa tulla vaan.
Tai voin mä sen yhden kauniin kanssa rakkaudesta jutella:) kivaahan se olis. Mut vielä kivampi jos sais pussata ja rutistella :P
http://www.youtube.com/watch?v=LdnAbtIF3YM
metsään huutamaan nyt.
niiden kanssa on pakko totutella elämään. Toiset ovat onnekkaampia elämässä, kun toiset, eihän me syntyessämme olla päästy sitä valitsemaan. Kaikkeen ei elämässä itse pysty edes vaikuttamaankaan, vaikka riittävästi yrittämällä moneen asiaan löytyy ratkaisujakin.
Tuskin se toinen idiootti on kuitenkaan, ymmärtää varmaan sinua, kun kerran rakastaakin. :)
tie taivaaseen voi olla surullista joskus. Olen vihanen tälle maailmalle nyt.
Mä olen jo totutellut ja elän kokoajan ja osaan elää niiden kanssa. Itseasiassa kaikki on nyt periaatteessa paremmin kun öö.. koko elämäni aikana. :) En näköjään halua surra niin kovasti kun asiat on nyt näin hyvin. Tosin ei ihmistä yksin ole luotu olemaan. Se ei ole hyväksi.
Sehän menee menojaan meidän vihastuksista huolimatta. Itseasiassa on aikatavalla vähän, mihin pystymme vaikuttamaan, ellemme ole päättävässä asemassa ja itsevaltiaita.:)
Jotenkin tuli sellainen kuva kirjoittamastasi, että et edes olisi yksin.
purkaus. Kai se helpottaa sitten riehua täälä jollain omituisella tavalla kun ei oikeassa maailmassa halua olla vihainen.
rakkautta.
riehumasta täältä. Kyllä se helpottaa tästä. Tähän on muita syitä. Ihminen olen siinä missä kaikki muutkin ja kyllä ne näkee mun hankalien hetkieni ylitse. Toivon niin.
Saahan sitä pahaa oloa purkaa täällä, onhan se aika tavalla harmitontakin. :)
Jos tulet vielä tähän ketjuun takaisin niin usko siihen että jos se yhtään auttaa niin hengessä ollaan ainakin täällä mukana. Varmaan tuollaista pahanolon purkausta ei ulkopuolinen voi mitenkään ymmärtää ainakaan täysin varsinkaan jos ei ole niitä just tämän hetken oikeita tilanteita tai taustoja tiedossa.
Paha olosi kuuluu ja näkyy, mutta ei peitä alleen kaikkea hyvää onneksi kuitenkaan, tai ainakin sellaisen kuvan sain tuosta kirjoituksesta (niinkuin joku muukin tuossa ylempänä taisi jo sanoa myös).
Tuntemattomienkin ihmisten pahaolo on rankkaa katsottavaa (ja luettavaa niinkuin täällä tällä tavalla), mutta kaikkein vaikeinta lukijalle tällaisen purkauksen lukeminen on silloin kun sisimmissään on joku tai jotain johon kirjoituksen voi samaistuttaa eikä siinä epätietoisuuden verkossa johon sillä hetkellä itse pyörähtää ei osaa eikä tiedä mitä sanoa ettei sano jotain millä toisen pahaaoloa saattaisi pahentaa vielä entisestään tahattomasti vaikka kuinka haluaisi toisen pahaaoloa helpottaa.
Jokaisella tekemisellä ja tekemättä jättämisellä sekä yleensäkin jokaisella hetkellä elämässä, voi olla syy ja seuraussuhde niin moneen niin hyvään kuin pahaan, ja vaikka tässä viestiketjussa puhuttavat asiat liikkuukin jollakin ihan toisella tasolla kuin yleensä näillä sivuilla keskusteltaessa ihmissuhteista ja niiden kimuranttisuudesta, niin kyllä näilläkin asioilla on yhteys ihmissuhteisiin olemassa.
Jos jotain tästä tekstistä jäi käteen nyt niin kysymys ainakin itselleni olenko sittenkään elämässäni toiminut oikein toista ihmistä kohtaan. Voiko tuollaista pahaaoloa oikeasti toinen ihminen olemassaolollaan auttaa muuta kuin olemalla siinä jos toinen tarvitsee. Toivottavasti olosi helpottuu niin henkisesti kuin fyysistikin mistä se sitten johtuukin.
ja onneksi en oikein tiedä vaikka arvaan jotenkin, siis ymmärrän hiukan. Tosin ehkä tää ei ollut mulle kuitenkaan, mutta jos vaikka oli. On se varmaan kamalaa.
Kyllä mäkin varmaan rakastan sua, mut taidan olla silleen idiootti, että mun pitää tuntea se. Olla silleen läsnä toisen kanssa, mut nyt me ollaan kyllä aika kaukana.
botoxia niskaa.
Vittu sun henkes ei lopuu johonkin botoxiin, mut sydänsairaus vie mehut aivan totaalisesti. Mee nynny hirtee jos et jaksa meille syd.sairaille se kuoleman venailu on jokapäiväistä. Hyi stana ilettääkin tollaset ruikuttajat. hyi!
botoxia käytetään vakavien sairauksien hoitamiseen? Ei pelkästään niissä kaikille tutuissa kauneusjutuissa.
Joillekin botox on ainoa apu.
Onko oma kärsimyksesi oikeutetumpi ja arvokkaampi asia kuin jonkun toisen?
kaikille kun riehuin täälä.