Kun katselen elämäni rantoja
sekä muistojen helminauhaa,
nään sammaloituneita kantoja
ja syvää tunteiden rauhaa.
Nuo vuodet kuin virtoja elämän
ne helminä kädellä kiiltää,
tunnen menneiden aikojen ikävän
mikä kaipuuna rintaani viiltää.
En silti mä suruinen olla voi
niin paljon elämä antaa,
kun rakkauden sävel hiljaa soi
on helpompi taakatkin kantaa.
Nää leikit lasten ja nuorien
luo uskoa tulevaisuuteen,
rinnassa vaarien, muorien
tuo toivoa päivään uuteen.
On nuorissa toivo tämän maan
sen vanhakin vielä muistaa,
pappa polvelleen pienen saa istumaan
kyllä juttu se meiltä luistaa.
Niin rientää vuodet ja aatokset
nyt hopea kulmilla hohtaa,
on kultaa nuo vuodet mennehet
kun rakkaus tietä johtaa.
sekä muistojen helminauhaa,
nään sammaloituneita kantoja
ja syvää tunteiden rauhaa.
Nuo vuodet kuin virtoja elämän
ne helminä kädellä kiiltää,
tunnen menneiden aikojen ikävän
mikä kaipuuna rintaani viiltää.
En silti mä suruinen olla voi
niin paljon elämä antaa,
kun rakkauden sävel hiljaa soi
on helpompi taakatkin kantaa.
Nää leikit lasten ja nuorien
luo uskoa tulevaisuuteen,
rinnassa vaarien, muorien
tuo toivoa päivään uuteen.
On nuorissa toivo tämän maan
sen vanhakin vielä muistaa,
pappa polvelleen pienen saa istumaan
kyllä juttu se meiltä luistaa.
Niin rientää vuodet ja aatokset
nyt hopea kulmilla hohtaa,
on kultaa nuo vuodet mennehet
kun rakkaus tietä johtaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
minä nöyrryn
Sinun kanssasi koen ja elän
kaikki parhaimmat, kultaiset vuoteni
kokonaisen ihmiselämän
hopea on kuin kruunu
Luojan kiitos vuosistamme
mutta sen kanssa kuihdumme lopulta pois
muutumme tähdiksi
Runosi elämän rannat, elämän virrat ja rakkauden sävelet
kuljettaa ja pitää lukijaa otteessaan. Nuorissa on todellakin
toivo, vanhuutemme valo ja liekki.
Kiitos jälleen lukunautinnosta.
keriytyy auki hiljalleen
jättäen jälkeensä muistot,
jotka lämmittävät läpi elämän.
Nuorethan jatkaa
kun päätämme matkaa,
tään pyöreän pallon
mis jalkoja tallon.
Ain rakkaus voittaa
vaik vierestä soittaa,
jää muistot myös meistä
elonvirrassa eksyneistä.
KIITOS linda Sinulle. J
Elämän pitkistä rannoista
muodostuen muistojen helminauha
jota muistellessa saa aikaan ikävän
jossa kuitenkin soinnut rakkauden kitaran
lapsen, lastenlapset, ah miten ihanaa
ja rakkaus kaikkeen mitä vuodet ovat tuoneet mukanaan.
Näin se menee, sinun kaunista ja tunteikasta runoasi myötäillen. :)
En voinut olla vastaamatta, kun tunsin monet ajatuksistasi kuin omikseni?!
Hiljainen hymy huulillani luin hyvin virtaavaa runoasi, todella pehmeän
taitavasti kirjoitettua :))
Rakkautta on monenlaista, yksi niistä on lämmin rakkaus omiin lapsenlapsiin.
Mikä sen ihanampaa, kun pienen lapsenlapsen kädet kiertyvät kaulaan ja kuuluu
pienen pojan lause: Mummu, minä lakattan tinua ikuitetti. Mietin miten hän voi ikuisuuden tietää :))
Kiitos kauniista runostasi, se sai hyvälle mielelle.