En ole varma miten asian oikein saisi ilmaistua selkokielellä, mutta yritetään.
Äitini kuoli pari vuotta sitten, eikä mitään testamenttia ollut. Perillisiä oli isä ja kolme lasta.
Äidin tilillä olleet rahat jaettiin (kulujen jälkeen 8000-10000, minulle ei koskaan ilmoitettu tarkkaa summaa) miten sattui, puolet piti mennä isälle ja puolet meille lapsille. Itse sain 800€ ja sekin oli kuulemma liikaa, kun on kuitenkin menoja kesämökistäkin ja minunkin pitäisi niihin osallistua. Isosiskoni sai varmuudella PALJON enemmän.
Jäljelle jäi lomaosake ja kesämökki, jotka olivat isän ja äidin yhteisessä omistuksessa.
Perinnön jakoa tehtäessä asiaa hoitivat lakimiehen lisäksi vain isäni ja isosiskoni (koska siskoni on isälle tärkein, eikä hän halua edes hoitaa mitään asioita muitten kanssa).
Perunkirjoja minulle vilautettiin nopeasti, jossa ilmeni, että kesämökistä, että lomaosakkeesta menisi puolet isälle ja toinen puoli jaetaan tasan lasten kesken.
Omia papereita en perunkirjoista saanut, isä selitti vain, että sekin kappale olisi vielä pitänyt erikseen maksaa ja eipä niille omille kappaleille perunkirjoista ole tarvetta.
Isosiskollani on niin paljon velkaa ulosotossa, ettei hän voinut ottaa osuutta perinnöstä, joten hän "luovutti" osuutensa isälle, joka maksoi hänelle sen sitten pimeänä ja ymmärtääkseni täydellä hinnalla, mikä hänelle kuuluikin.
Minun osuuteni isä olisi halunnut ostaa omituisin ehdoin. Lapseni olivat isosiskolla hoidossa päivisin ja maksoin siitä pientä palkkaa. Nyt isä olisi kuulemma maksanut hoitopalkat loppuajalta isosiskolleni (n. 600€ mikä ei ole lähelläkään todellista myyntiarvoa) ja oltaisiin sujut. Kun kieltäydyin ja ilmoitin haluavani osuuteni kyllä ihan suoraan rahana ja itse kyllä maksan palkat siskolleni isäni suuttui täysin, kyräilivät vähän aikaa isosiskoni kanssa ja sitten ilmoitettiinkin, ettei hän halua mitään ostaa, kun eihän minulla näytä tuota rahan tarvetta olevankaan. Enhän minä silloin olisi muutenkaan saanut mitään.
Nyt veroilmoitusta katsellessani tajusin vasta, ettei siellä ole mitään mainintaa lomaosakkeesta tai kesämökistä. soittokierros vahvisti, ettei minulle ole merkitty mitään osuuksia ja minun olisi pitänyt saada joku valtakirja tai jotain perunkirjoitusten yhteydessä, jolla olisi käräjäoikeudessa pitänyt tehdä lainhuudatus ja tuo kaikki on minulle täyttä hepreaa.
Aikaisemminkin olin yrittänyt tiedustella isältä, että tuleeko minulle omat laskut kiinteistöverosta ja muista kuluista. Siihen sain vastaukseksi, että hänelle tulee kaikki laskut, äläkä sinä puutu tähän, ettet ala sotkemaan mitään.
Isältä en asiaa voi tiedustella ja minua neuvottiin vain käymään käräjäoikeudessa, josta ainakin selviäisi keitten omistukseen kesämökki on mennyt perinnön jaossa.
Mutta entä siitä eteenpäin? Minulla ei ole mitään papereita, millä voisin tehdä lainhuudon itselleni, enkä edes tiedä kuka se lakimies oli, joka asian hoiti.
Kesämökki oli aikanaan äidille todella tärkeä piilopaikka ja itsekin vietin aina kaikki mahdolliset hetket siellä. Siellä tunsin eniten äidin läsnäolon ja kaikki ihanat muistot tulivat elävinä takaisin, joten kesämökistä en todellakaan ole valmis luopumaan noin vain ilman tappelua!!!
Nykyisin isä ja hänen uusi heitukka remppaavat sitä kiireellä, Suurin osa äidin itse ompelemista päiväpeitoista liinoista yms. jopa minun tuomat peitot on heitetty roskiin ja loput arvokkaammat tavarat on annettu isosiskolleni. uusi akka on tuonut omat vermeensä sinne ja minulle soitellaan valituspuheluita, kuinka häpeällisesti minun perhe on käyttänyt heidän petivehkeitään luvatta. En viitsisi enää uusiakaan sinne ostaa, kun itse heittivät minunkin tavarat roskiin!
Epäilystä herätti myös kesämökiltä löytämäni lappu jossa oli kirjoitettu sen henkilön nimi, joka kerää yksityisteiden omistajilta mm. rahat kunnossapitoon ja hoitaa kaikki tieasiat, sitten oli kesämökin osoite, iso- ja pikkusiskoni nimi, isä ja neljän muun ihmisen tiedot, joita en tunne. Sillä uudella akalla on kyllä lapsia, mutta voisiko olla esim. mahdollista, että kesämökki olisikin jaettu esim. isäni, siskojeni ja sen uuden akan lasten kesken?
Itse en ole mistään asioista yhtään perillä, enkä ole niistä voinut kenellekään jutella tai asiasta kysyä, koska isä ja siskoni pitävät lujasti yhtä ja riittä yleensä, että naamani näytän, niin tulee paskaa silmille.
Älkääkä kysykö miksi näin on, sitä en tiedä itsekään. Isä on aina rakastanut siskojani yli kaiken ja jo ala-aste ikäisenä pentuna sain kuulla, että olisi ollut parempi, kun en olisi koskaan syntynyt. Äiti luovutti hänen suhteensa heti alussa, sanoi vain, että koeta sietää on se sinunkin tyttäresi.
Minä taas olin äidille rakkain ja hän yrittikin aina pitää minunkin puoliani. Isosiskoni vain haukkuu äidin joka käänteessä vieläkin, eikä pikkusiskollakaan omien sanojensa mukaan kauheasti lämpimiä tunteita äitiä kohtaan ollut.
Täällä varmasti liikkuu paljon fiksumpaa väkeä, kuin minä joka osaa neuvoa minua!!
Äitini kuoli pari vuotta sitten, eikä mitään testamenttia ollut. Perillisiä oli isä ja kolme lasta.
Äidin tilillä olleet rahat jaettiin (kulujen jälkeen 8000-10000, minulle ei koskaan ilmoitettu tarkkaa summaa) miten sattui, puolet piti mennä isälle ja puolet meille lapsille. Itse sain 800€ ja sekin oli kuulemma liikaa, kun on kuitenkin menoja kesämökistäkin ja minunkin pitäisi niihin osallistua. Isosiskoni sai varmuudella PALJON enemmän.
Jäljelle jäi lomaosake ja kesämökki, jotka olivat isän ja äidin yhteisessä omistuksessa.
Perinnön jakoa tehtäessä asiaa hoitivat lakimiehen lisäksi vain isäni ja isosiskoni (koska siskoni on isälle tärkein, eikä hän halua edes hoitaa mitään asioita muitten kanssa).
Perunkirjoja minulle vilautettiin nopeasti, jossa ilmeni, että kesämökistä, että lomaosakkeesta menisi puolet isälle ja toinen puoli jaetaan tasan lasten kesken.
Omia papereita en perunkirjoista saanut, isä selitti vain, että sekin kappale olisi vielä pitänyt erikseen maksaa ja eipä niille omille kappaleille perunkirjoista ole tarvetta.
Isosiskollani on niin paljon velkaa ulosotossa, ettei hän voinut ottaa osuutta perinnöstä, joten hän "luovutti" osuutensa isälle, joka maksoi hänelle sen sitten pimeänä ja ymmärtääkseni täydellä hinnalla, mikä hänelle kuuluikin.
Minun osuuteni isä olisi halunnut ostaa omituisin ehdoin. Lapseni olivat isosiskolla hoidossa päivisin ja maksoin siitä pientä palkkaa. Nyt isä olisi kuulemma maksanut hoitopalkat loppuajalta isosiskolleni (n. 600€ mikä ei ole lähelläkään todellista myyntiarvoa) ja oltaisiin sujut. Kun kieltäydyin ja ilmoitin haluavani osuuteni kyllä ihan suoraan rahana ja itse kyllä maksan palkat siskolleni isäni suuttui täysin, kyräilivät vähän aikaa isosiskoni kanssa ja sitten ilmoitettiinkin, ettei hän halua mitään ostaa, kun eihän minulla näytä tuota rahan tarvetta olevankaan. Enhän minä silloin olisi muutenkaan saanut mitään.
Nyt veroilmoitusta katsellessani tajusin vasta, ettei siellä ole mitään mainintaa lomaosakkeesta tai kesämökistä. soittokierros vahvisti, ettei minulle ole merkitty mitään osuuksia ja minun olisi pitänyt saada joku valtakirja tai jotain perunkirjoitusten yhteydessä, jolla olisi käräjäoikeudessa pitänyt tehdä lainhuudatus ja tuo kaikki on minulle täyttä hepreaa.
Aikaisemminkin olin yrittänyt tiedustella isältä, että tuleeko minulle omat laskut kiinteistöverosta ja muista kuluista. Siihen sain vastaukseksi, että hänelle tulee kaikki laskut, äläkä sinä puutu tähän, ettet ala sotkemaan mitään.
Isältä en asiaa voi tiedustella ja minua neuvottiin vain käymään käräjäoikeudessa, josta ainakin selviäisi keitten omistukseen kesämökki on mennyt perinnön jaossa.
Mutta entä siitä eteenpäin? Minulla ei ole mitään papereita, millä voisin tehdä lainhuudon itselleni, enkä edes tiedä kuka se lakimies oli, joka asian hoiti.
Kesämökki oli aikanaan äidille todella tärkeä piilopaikka ja itsekin vietin aina kaikki mahdolliset hetket siellä. Siellä tunsin eniten äidin läsnäolon ja kaikki ihanat muistot tulivat elävinä takaisin, joten kesämökistä en todellakaan ole valmis luopumaan noin vain ilman tappelua!!!
Nykyisin isä ja hänen uusi heitukka remppaavat sitä kiireellä, Suurin osa äidin itse ompelemista päiväpeitoista liinoista yms. jopa minun tuomat peitot on heitetty roskiin ja loput arvokkaammat tavarat on annettu isosiskolleni. uusi akka on tuonut omat vermeensä sinne ja minulle soitellaan valituspuheluita, kuinka häpeällisesti minun perhe on käyttänyt heidän petivehkeitään luvatta. En viitsisi enää uusiakaan sinne ostaa, kun itse heittivät minunkin tavarat roskiin!
Epäilystä herätti myös kesämökiltä löytämäni lappu jossa oli kirjoitettu sen henkilön nimi, joka kerää yksityisteiden omistajilta mm. rahat kunnossapitoon ja hoitaa kaikki tieasiat, sitten oli kesämökin osoite, iso- ja pikkusiskoni nimi, isä ja neljän muun ihmisen tiedot, joita en tunne. Sillä uudella akalla on kyllä lapsia, mutta voisiko olla esim. mahdollista, että kesämökki olisikin jaettu esim. isäni, siskojeni ja sen uuden akan lasten kesken?
Itse en ole mistään asioista yhtään perillä, enkä ole niistä voinut kenellekään jutella tai asiasta kysyä, koska isä ja siskoni pitävät lujasti yhtä ja riittä yleensä, että naamani näytän, niin tulee paskaa silmille.
Älkääkä kysykö miksi näin on, sitä en tiedä itsekään. Isä on aina rakastanut siskojani yli kaiken ja jo ala-aste ikäisenä pentuna sain kuulla, että olisi ollut parempi, kun en olisi koskaan syntynyt. Äiti luovutti hänen suhteensa heti alussa, sanoi vain, että koeta sietää on se sinunkin tyttäresi.
Minä taas olin äidille rakkain ja hän yrittikin aina pitää minunkin puoliani. Isosiskoni vain haukkuu äidin joka käänteessä vieläkin, eikä pikkusiskollakaan omien sanojensa mukaan kauheasti lämpimiä tunteita äitiä kohtaan ollut.
Täällä varmasti liikkuu paljon fiksumpaa väkeä, kuin minä joka osaa neuvoa minua!!
Vastaukset 13
Vanhimmat
on aivan selvästi väärin käytöksiä.
Kaikille kuuluu oma kappale perunkirjoituksesta ja perukirjasta menee tieto myös verottajalle joka napsauttaa perintöveron ennen kuin olet saanut yhtään mitään.
Varsinaisessa pesänselvityksesä voidaan sitten korjata perunkirjoituksen virhearviointeja ja oikaista verottajalle.
Täytyy sanoa että sinua on ns "kusetettu", ota yhteys tosiaan oikeusaputoimistoon he osaavat neuvoa sinua asiassa eteenpäin.
Mökit yms ovat perikunnan omaisuutta ja niiden myyntiin tarvitaan kaikkien perikunnan jäsenten allekirjoitus. Onko joku mahdollisesti kirjoittanut sinun nimesi johonkin kirjoihin.
Hae apua!
Vihjaisehan verottajalle, että pesässä on saattanut tapahtua rikoksia, kuten kavallusta, petosta, väärennystä jne. He ottavat silloin jutun tarkempaan syyniin ja toimivat, jos on aihetta.
Lue tämän päivän HS:sta Sini Virtasen mielipidekirjoitus.
Taas se nasse-setä meni hätäilemään.
Lauantain HS:n mielipidesivulla verojohtaja Erkki Laanterä vastasi Sini Virtasen kirjoitukseen. Laanterä pahoitteli Sini Virtaselle annettua väärää informaatiota ja ilmoitti, että verotoimioston tulee ottaa vastaan asiakkailta saadut tiedot vilppiepäilyistä.
Asiakkailla ei ole velvollisuutta asian sen enempään selvittelyyn, vaan selvitykset tehdään verotoimistossa.
Nasse-setä ei hätäile milloinkaan, ei nytkään.
Sinä sen sijaan näyt odottavan verottajalta mahdottomia. Mikähän ap:n kirjoituksessa voisi mielestäsi verottajaa niin paljon kiinnostaa, että se irrottaisi muutenkin täystyöllistettyjä voimavarojaan ap:n pesän sotkujen selvittämiseen? Luuletko verottajan selvittävän kuolinpesien asioita, liityivätpä ne verotukseen tai eivät?
Ainoa kohta, josta verottaja voisi edes vähän kiinnostua, on nähdäkseni tämä:
Ap:
>>Isosiskollani on niin paljon velkaa ulosotossa, ettei hän voinut ottaa osuutta perinnöstä, joten hän "luovutti" osuutensa isälle, joka maksoi hänelle sen sitten pimeänä ja ymmärtääkseni täydellä hinnalla, mikä hänelle kuuluikin.
perukirjasta voit hakea kopion äitisi kotipaikan käräjäoikeudesta, sinne se on pitänyt toimittaa. Hae se ja ota sitten yhteyttä oikeusaputoimistoon.
Isällesi ei kuulu puolet äitisi pesästä vaan puolet heidän yhteisestä omaisuudesta.
Kesämökin sijaintipaikkakunnan Käräjäoikeuden kiinteistökansliasta saatselville kuka omistaa kesämökin ja millä perusteella.
Laitoin "etunimen sukunimen" googleen ja hae. Yllätyksekseni löytyikin aika monta juttua suoraan netistä mm. mökkikaupan paperit.
Kotikonstina voit ihan sitäkin kokeilla.
Mutta ennen kaikkea hae apua!
Löytyy vainajan asuinpaikan verotoimistosta.
Asia muutenkin vaikuttaa sellaiselta ettei kannata itse alkaa tutkiskella vaan marssia poliisilaitokselle ja tehdä tutkintapyyntö asiasta.
Epäilen vahvasti että syytekynnys ylittyy.
Turha miettiä sitä että välit menee, käsittääkseni ne on jo menneet joten ei ole mitään hävittävää ja mitä parasta aloittajan ei tarvitse nähdä vaivaa asian selvittelyssä vaan poliisit tekevät sen työn.
Tässä tapauksessa sääli on todella sairautta.
Todennäköisesti isäsi on myynyt tälle uudelle akalleen ja hänen lapsilleen sinun osuuden lomaosakkeesta ja kesämökistä sekä joku siskoistasi on väärentänyt sinun nimesi valtakirjaan jolla olet moiseen suostunut. Saitko edes perintöveroja äitisi kuoleman jälkeen?
Perunkirjoituksen yhteydessä on tehty varmaankin myös perinnönjako, jossa väärennetyllä valtakirjalla olet luopunut perinnöstäsi äitisi jälkeen (jos ei ole tullut edes perintöveroja) tämän jälkeen kun isäsi löysi uuden naisen ja tämän lapset, niin hän meni ja myi sinun osuuden tälle uudelle naiselle ja tämän lapsille. Eli sinä et omista yhtään mitään eikä sinulla ole mitään perintöjäkään enää. Kaikki on todennäköisesti huijattu sinulta taitavalla asiakirjaväärennyksellä totaalisesti.
Verotoimistosta pyydä perukirjan kopio ja jos on tehty perinnönjako niin jakokirjan kopio. Käräjäoikeudesta pitää löytyä lainhuudatusten kopiot, kuka on hakenut ja kuka on saanut sekä se paperi liitteineen millä on haettu.
Jos tämä skenaario on tapahtunut, niin silloin heti asianajaja kehiin ja rikosilmoitus petoksesta, asiakirjan väärentämistä sekä kavalluksesta. Mitä sinun tarvitsee tuollaista sukua kunnioittaa joka kavaltaa yhdeltä kaiken omiin taskuihinssa.
Käräjäoikeudessa nämä kelmit tulevat huomaamaan, että sinua ei poljeta maanrakoon ja sinä pidät puolesi!
Perintövero minulle kyllä tuli. Ja sen perusteella mitä isä perunkirjaa vilautti, elin siinä uskossa, että minullakin on osuuteni perinnöstä. Itse kun en näistä asioista ymmärrä luulin, että kun perintövero on maksettu, niin totta kai perintö on sitten jo minun. Vasta sitten, kun tajusin, ettei verotiedotteessa ole mitään mainintaa kesämökistä tai lomaosakkeesta ja soitto verovirastoon vahvisti, ettei minulla ole mitään osuuksia niihin merkitty, totuus paljastui. Lainhuudatukset ja muut on aivan uutta minulle, enkä niistä valitettavasti ymmärrä yhtään. Ja tällä hetkellä tuntuu, etten tiedä enää mistään mitään.
Pitää ensi töikseen käydä siellä käräjäoikeudessa ja verotoimistossa, jotta saan edes jotain tietoa jolla voin asiaa lähteä suunnittelemaan eteenpäin!
KIITOS KAIKILLE TÄRKEISTÄ NEUVOISTA, NIISTÄ ON TODELLAKIN OLLUT PALJON APUA, JOTTA PÄÄSEN ALKUUN TÄMÄN ASIAN SELVITTELYSSÄ!!!
>>Itse kun en näistä asioista ymmärrä luulin, että kun perintövero on maksettu, niin totta kai perintö on sitten jo minun. Vasta sitten, kun tajusin, ettei verotiedotteessa ole mitään mainintaa kesämökistä tai lomaosakkeesta ja soitto verovirastoon vahvisti, ettei minulla ole mitään osuuksia niihin merkitty, totuus paljastui.
"Sinun olisi itse tullut ilmoittaa veroilmoituksessasi mainitut omistuksesi"
Eihän nykyään ilmoiteta varallisuutta mihinkään veroilmoitukseen.
Ja kuten sinun pitäisi tietää niin perukirja tehdään sen takia että verottaja saa tarpeelliset tiedot kuolinpesän osakkaista sekä omaisuudesta.
Ei sitä jokaisen osakkaan tarvitse tehdä, kyllä se hoituu yhdellä perukirjalla.
Niin ja aloittaja todennäköisesti tarkoitti verotiedotteella verottajan perintöverolaskelmaa.
"Jos äitisi perintö on osittamatta/jakamatta, sinun olisi tullut merkitä varoihisi murtolukuinen osuus äidin jakamattomaan kuolinpesään"
Ainoa jolle tuollaisia murtoluku ilmoituksia on pitänyt tehdä on maistraatti alaikäisen puolesta ja maistraatti on kaukana verottajasta.
selviksi??