Olisiko jotakin neuvoja, miten voisi lievästi masentunut äiti piristyä? En ole ihan vauva-ikäisen äiti, mutta kuitenkin jokapäiväinen rumba jotenkin ahdistaa ja masentaa, kun ei ole miestä, yhtään ainoata sukulaista eikä paljon edes ystäviä, ainakaan sellaisia joilla olisi samanikäisiä lapsia.
Jos olen joillekuille puolitutuille tai vähän vieraammille jutellut asiasta, niin olen saanut vain kammottavan negatiivisia vastauksia tyyliin omapahan on vikasi kun olet hoitanut elämäsi niin pahaan kuntoon. Mitään tällaisia en enää kaipaisi, enkä itse ole elämääni suunnitellut, se on vain tahdostani huolimatta mennyt kuten on mennyt, eli ei kovinkaan hyvin.
Neuvolaan ei ole enää asiaa, siellä kyllä aikoinani puhuin tosi kivan terveydenhoitajan kanssa, joka kannusti minua ja sain paljon voimia. Hän oli ihana, kunpa vielä löytäisin jotakin samanlaista, mutta lapseni on jo kouluikäinen.
Jos olen joillekuille puolitutuille tai vähän vieraammille jutellut asiasta, niin olen saanut vain kammottavan negatiivisia vastauksia tyyliin omapahan on vikasi kun olet hoitanut elämäsi niin pahaan kuntoon. Mitään tällaisia en enää kaipaisi, enkä itse ole elämääni suunnitellut, se on vain tahdostani huolimatta mennyt kuten on mennyt, eli ei kovinkaan hyvin.
Neuvolaan ei ole enää asiaa, siellä kyllä aikoinani puhuin tosi kivan terveydenhoitajan kanssa, joka kannusti minua ja sain paljon voimia. Hän oli ihana, kunpa vielä löytäisin jotakin samanlaista, mutta lapseni on jo kouluikäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
saada apua perheneuvolasta tai perheasiainneuvottelukeskuksesta omalta paikkakunnaltasi. On tärkeää, että saa jutella jollekulle, jos on paha olla.
ihanan ja ymmärtäväisen keskustelijan työterveyshuollon lääkäristä.