no onko se Kalevala syntiä?

synnytys (sikiö vaihe )ja synnytys kesti 27 vuotta
kyllä siinä on aihetta kansallis eeppokseen asti .

Löi siitä , simaisen löylyn , mesilöylyn löyhäytti .

väinämöisen kirjoitti:

synnytys (sikiö vaihe )ja synnytys kesti 27 vuotta
kyllä siinä on aihetta kansallis eeppokseen asti .

Löi siitä , simaisen löylyn , mesilöylyn löyhäytti .

Lue lisää

sekä valokuat syntiä , ja netti syntiä , tässä pitää ottaa huomioon muitakin seikkoja . Jos sinä osaat vaikka kalevalan ulkoa , et todennäköisesti saa minkäänlaista apua sielusi autuuteen , mutta jos osaat Raamattua tarpeeksi
voit todennäköisesti uskoa sen kaiken sielullesi autuudeksi .

kuin esim, onko radio sy kirjoitti:

sekä valokuat syntiä , ja netti syntiä , tässä pitää ottaa huomioon muitakin seikkoja . Jos sinä osaat vaikka kalevalan ulkoa , et todennäköisesti saa minkäänlaista apua sielusi autuuteen , mutta jos osaat Raamattua tarpeeksi
voit todennäköisesti uskoa sen kaiken sielullesi autuudeksi .

Lue lisää

Luinhan nuorena kirjoja Tarzan , ja siinä oli paljon pahoja sanoja , ne oppi helposti
jättämään lukematta , muuten peipas seikkailu kirja .

taisillainiin kirjoitti:

Luinhan nuorena kirjoja Tarzan , ja siinä oli paljon pahoja sanoja , ne oppi helposti
jättämään lukematta , muuten peipas seikkailu kirja .

synty oli pitkä , äitinsä oli Ulmatar , joka tuulssa ja allossa tuli kohtuun .

Vaka vanha Väinämöinen kulki kulki äitinsä kohdussa
kolmekymmentä keseä , yhen verran talviakin ,
noilla vienolla vesillä , utuisilla lainehilla,

Kun ei kuu kerittänynnä eikä päivyt päästänynnä
ouosteli aikojansa , tuskaantui elämätänsä
liikahutti linnan portin sormella nimettömällä
lukon luisen luikahutti vasemmalla varpahalla
tuli kynsin kynnykseltä, polvin porstuan ovelta .

Siitä suistui suin merehen , käsin kääntyi lainesehen ,
jääpi mies meren varahan, uros aaltojen sekahan.

Virui siinä viisi vuotta , sekä viisi että kuusi ,
vuotta seitsemän, kahdeksan , seisottui selälle viimein
niemelle nimettömälle , mantereelle puuttomalle .

Polvin maasta ponnistihe, käsivarsin käännältihe .
nousi kuuta katsomahan , päiveä ihoamahan
Otavaista oppinahan , tähtiä tähyämään

Se oli synty Väinämöisen , rotu rohkea runojan
kapahesta kantajasta ,Ilmattaresta emosta.

Laskujen mukaan siitä tuli 38 vuotta pisin raskaus koskaan ?

väinämöisen kirjoitti:

synty oli pitkä , äitinsä oli Ulmatar , joka tuulssa ja allossa tuli kohtuun .

Vaka vanha Väinämöinen kulki kulki äitinsä kohdussa
kolmekymmentä keseä , yhen verran talviakin ,
noilla vienolla vesillä , utuisilla lainehilla,

Kun ei kuu kerittänynnä eikä päivyt päästänynnä
ouosteli aikojansa , tuskaantui elämätänsä
liikahutti linnan portin sormella nimettömällä
lukon luisen luikahutti vasemmalla varpahalla
tuli kynsin kynnykseltä, polvin porstuan ovelta .

Siitä suistui suin merehen , käsin kääntyi lainesehen ,
jääpi mies meren varahan, uros aaltojen sekahan.

Virui siinä viisi vuotta , sekä viisi että kuusi ,
vuotta seitsemän, kahdeksan , seisottui selälle viimein
niemelle nimettömälle , mantereelle puuttomalle .

Polvin maasta ponnistihe, käsivarsin käännältihe .
nousi kuuta katsomahan , päiveä ihoamahan
Otavaista oppinahan , tähtiä tähyämään

Se oli synty Väinämöisen , rotu rohkea runojan
kapahesta kantajasta ,Ilmattaresta emosta.

Laskujen mukaan siitä tuli 38 vuotta pisin raskaus koskaan ?

Lue lisää

eikös maria synnyttänyt neitseellisesti(ei kiksautettu tavanomaisesti), no kumma sekin.

sunnuntai kaupoissakvijöistä , ettei pitäisi se teettä'ä kaupan työntekijölle
tilanteen jolloin he eivät saisi lepopäivää .
Meikäläisiä on n. 13'000 siitä korkeintaan 5000 käy kaupassa arkisin , kyllä
minäkään en mene jos en ole unohtanut jotain ja on sitä tarvis .
Suomi kansana on 5,200'000 siitä noin 2'000'000käy kaupassa , tssä esim.
laskelmassa meitsut on n. 2,5 promillee ei vaikuta paljon esimerkkikään .
Oma havaintoni on että kauppiaat on palkanneet nuoria tekemään sentyön
jos sitä ajatellaan niin kuin meikäläiset sairaan hoitajat , joutuvat tekemään
pyhä työtä väkisin , tai poliisi . tunnen useita meikkuja .

saarnattiin kirjoitti:

sunnuntai kaupoissakvijöistä , ettei pitäisi se teettä'ä kaupan työntekijölle
tilanteen jolloin he eivät saisi lepopäivää .
Meikäläisiä on n. 13'000 siitä korkeintaan 5000 käy kaupassa arkisin , kyllä
minäkään en mene jos en ole unohtanut jotain ja on sitä tarvis .
Suomi kansana on 5,200'000 siitä noin 2'000'000käy kaupassa , tssä esim.
laskelmassa meitsut on n. 2,5 promillee ei vaikuta paljon esimerkkikään .
Oma havaintoni on että kauppiaat on palkanneet nuoria tekemään sentyön
jos sitä ajatellaan niin kuin meikäläiset sairaan hoitajat , joutuvat tekemään
pyhä työtä väkisin , tai poliisi . tunnen useita meikkuja .

Lue lisää

Eikö enää millään ole mitään rotia , tarkoitan tällä sitä , että ennen
lapin lähetystä kuului kaunis saarna LAHDESTA, nyt sellainen poro
saarna jollaista en välittäisi kuulla TH. on ruvettu ihmeen paljon
puhumaan omavanhurskautta , sanoisin jopa luvattoman paljon.

on kyllä hyvin piilotettu kirjaan ,

merkillistä kirjoitti:

Eikö enää millään ole mitään rotia , tarkoitan tällä sitä , että ennen
lapin lähetystä kuului kaunis saarna LAHDESTA, nyt sellainen poro
saarna jollaista en välittäisi kuulla TH. on ruvettu ihmeen paljon
puhumaan omavanhurskautta , sanoisin jopa luvattoman paljon.

Lue lisää

hän olikin TK:n kanssa toksovassa , siellä on jäänyt paljon keskustelu aikaa .

ukko ylij kirjoitti:

eikös maria synnyttänyt neitseellisesti(ei kiksautettu tavanomaisesti), no kumma sekin.

Niin Pyhä Henki teki senkin homman .
Kuinka linee synnytyksen pituus `?
Ei kuitenkanan , 30 v. kohdussa ,

Kuitenkin Maria lähti atimoimaan
Elisabetin luo, joka oli johannesta
odottamassa , ja vauvat tunsivat ,
toisensa , Sai Johannes Pyhän Hengen ,

Maria ja Elisabet olivat serkuksia
Vaan olivatko , molemmat saaneet
Raskautensa , Taivaasta ?

väinämöisen kirjoitti:

synty oli pitkä , äitinsä oli Ulmatar , joka tuulssa ja allossa tuli kohtuun .

Vaka vanha Väinämöinen kulki kulki äitinsä kohdussa
kolmekymmentä keseä , yhen verran talviakin ,
noilla vienolla vesillä , utuisilla lainehilla,

Kun ei kuu kerittänynnä eikä päivyt päästänynnä
ouosteli aikojansa , tuskaantui elämätänsä
liikahutti linnan portin sormella nimettömällä
lukon luisen luikahutti vasemmalla varpahalla
tuli kynsin kynnykseltä, polvin porstuan ovelta .

Siitä suistui suin merehen , käsin kääntyi lainesehen ,
jääpi mies meren varahan, uros aaltojen sekahan.

Virui siinä viisi vuotta , sekä viisi että kuusi ,
vuotta seitsemän, kahdeksan , seisottui selälle viimein
niemelle nimettömälle , mantereelle puuttomalle .

Polvin maasta ponnistihe, käsivarsin käännältihe .
nousi kuuta katsomahan , päiveä ihoamahan
Otavaista oppinahan , tähtiä tähyämään

Se oli synty Väinämöisen , rotu rohkea runojan
kapahesta kantajasta ,Ilmattaresta emosta.

Laskujen mukaan siitä tuli 38 vuotta pisin raskaus koskaan ?

Lue lisää

Ole hyvä ja lopeta!

motkotan kirjoitti:

Ole hyvä ja lopeta!

SE tuntuu liian suurelliselta .

Karjalan kuninkahaksi , kaiken vallan artijaksi .

Siitä suuttu väinämoinen , jopa suuttui ja häpesi .
Itse läksi astumahan rannalle merelliselle .
Tuosta loihe laulamahan , lauloi kerran viimeisensä:
Lauloi vakisen venehen , kuparisen umpipurren .

Itse istuvi perähän , läksi selville selille.
Virkkoi vielä mennessänsä , lausui lähtiellesänsä.
Annappas ajan kulua , päivän mennä, toisen tulla
Taas minua tarvitahan , katsotahan , kaivatahan.

esikoinen, kirjoitti:

Karjalan kuninkahaksi , kaiken vallan artijaksi .

Siitä suuttu väinämoinen , jopa suuttui ja häpesi .
Itse läksi astumahan rannalle merelliselle .
Tuosta loihe laulamahan , lauloi kerran viimeisensä:
Lauloi vakisen venehen , kuparisen umpipurren .

Itse istuvi perähän , läksi selville selille.
Virkkoi vielä mennessänsä , lausui lähtiellesänsä.
Annappas ajan kulua , päivän mennä, toisen tulla
Taas minua tarvitahan , katsotahan , kaivatahan.

Lue lisää

Uuen kuun kulettajaksi , uuen päivän päästäjäksi .
kun ei kuuta, aurinkoa eikä ilmaista iloa .

Siitä vanha Väinämöinen laskea karehtelevi ,
venehellä vaskisella, kuutilla kuparisella ,
yläeisihin maaem,alaisihin taivoisihin ,

hän huolettomana , kirjoitti:

Uuen kuun kulettajaksi , uuen päivän päästäjäksi .
kun ei kuuta, aurinkoa eikä ilmaista iloa .

Siitä vanha Väinämöinen laskea karehtelevi ,
venehellä vaskisella, kuutilla kuparisella ,
yläeisihin maaem,alaisihin taivoisihin ,

Lue lisää

Sinne puuttui pursinensa , venehinensä väsähstyi .
Jätti kantelon jäljille , soiton Suomelle sorean ,
Kansalle ilon ikuisen , laulun suuret lapsillensa .

Suuni jo sulkea pitäisi , kiinni kieleni sitoa ,
Laata virren laulannasta , heretä heläjännästä.
Hevonenki hengähtävi matkan pitkän mentyänsä ,
Rautanenki raukenavi kesäheinän lyötyänsä ,

vetonenki vierähtävi joen polvet juostuansa ,
tulonenki tuikahatavi yön pitkän palettuansa;
Niin miks' ei runo väsyisi, virret vienot vierähtäisi
illan pitkiltä iloilta , päivänlaskun laulannoilta .

Erämaassa kirjoitti:

Sinne puuttui pursinensa , venehinensä väsähstyi .
Jätti kantelon jäljille , soiton Suomelle sorean ,
Kansalle ilon ikuisen , laulun suuret lapsillensa .

Suuni jo sulkea pitäisi , kiinni kieleni sitoa ,
Laata virren laulannasta , heretä heläjännästä.
Hevonenki hengähtävi matkan pitkän mentyänsä ,
Rautanenki raukenavi kesäheinän lyötyänsä ,

vetonenki vierähtävi joen polvet juostuansa ,
tulonenki tuikahatavi yön pitkän palettuansa;
Niin miks' ei runo väsyisi, virret vienot vierähtäisi
illan pitkiltä iloilta , päivänlaskun laulannoilta .

Lue lisää

Noin kuulin saneltavaksi , tosin tutkaeltavaksi:
" Eipä koski vuolaskana laske vettänsä loputen,
eikä laulaja hyväinen laula tyyni taitoansa ,
Mieli on jäämähän parempi luin on kesken katkemahan."

Niin luonen , lopettanenki , herenenki , heittänenki.
kerin virteni kerälle, sykkyrälle syylättelen ,
panen aitan parven päähän , luisten lukkojen sisille,
jost ei pääse päivinänsä , selviä sinä ikinä.

Erämaassa kirjoitti:

Noin kuulin saneltavaksi , tosin tutkaeltavaksi:
" Eipä koski vuolaskana laske vettänsä loputen,
eikä laulaja hyväinen laula tyyni taitoansa ,
Mieli on jäämähän parempi luin on kesken katkemahan."

Niin luonen , lopettanenki , herenenki , heittänenki.
kerin virteni kerälle, sykkyrälle syylättelen ,
panen aitan parven päähän , luisten lukkojen sisille,
jost ei pääse päivinänsä , selviä sinä ikinä.

Lue lisää

Ilman luien lonsumatta, leukojen leveämättä ,
hammasten hajoamatta , kielen keikkelehtämättä ,

Mitäs tuosta, jos ma laulan ,jos ma paljonkin pajatan
jos laulan jokaisen laakson , joka kuusikon kujerran ,

Erämaassa kirjoitti:

Ilman luien lonsumatta, leukojen leveämättä ,
hammasten hajoamatta , kielen keikkelehtämättä ,

Mitäs tuosta, jos ma laulan ,jos ma paljonkin pajatan
jos laulan jokaisen laakson , joka kuusikon kujerran ,

Lue lisää

Ei ole emo elossa , oma vanhin valvehella
Eikä kulta kuolemassa , oma armas oppimassa:
On mua kuuset kuulemassa ,hongan oksat oppimassa
Koivun lehvät lempimässä , pihlajat pitelemässä .

Erämaassa kirjoitti:

Ei ole emo elossa , oma vanhin valvehella
Eikä kulta kuolemassa , oma armas oppimassa:
On mua kuuset kuulemassa ,hongan oksat oppimassa
Koivun lehvät lempimässä , pihlajat pitelemässä .

Lue lisää

Piennä jäin minä emosta , matalana maammostani .
Jäin kuin kiuruksi kivelle , rastahaksi raunioille .
Kiuruna kivertämähän , rastanahan raikkumahan .
Vaimon vierahan varahan , ehtohon emintimäisen.

hän huolettomana , kirjoitti:

Piennä jäin minä emosta , matalana maammostani .
Jäin kuin kiuruksi kivelle , rastahaksi raunioille .
Kiuruna kivertämähän , rastanahan raikkumahan .
Vaimon vierahan varahan , ehtohon emintimäisen.

Lue lisää

Se mun karkotti, katala, ajoi lapsen armottoman
Tuulipuolelle tupoa , pohjais pouolille kotia
vielä tuulen turvatointa , ahavaisen arvotoninta .

teu kirjoitti:

Se mun karkotti, katala, ajoi lapsen armottoman
Tuulipuolelle tupoa , pohjais pouolille kotia
vielä tuulen turvatointa , ahavaisen arvotoninta .

Sainpa, kiuru, kiertämähän, lintu kurja,kulkemahan
vieno , maita vieremähän , vaivainen , valtamahan ,
Joka tuulen tuntemahan , ärjynnän älyämähän ,
vilussa värisemähän , pakkasessa parkumahan .

teu kirjoitti:

Sainpa, kiuru, kiertämähän, lintu kurja,kulkemahan
vieno , maita vieremähän , vaivainen , valtamahan ,
Joka tuulen tuntemahan , ärjynnän älyämähän ,
vilussa värisemähän , pakkasessa parkumahan .

Lue lisää

Virkkajan vihaisen äänen, äänen tuiman tuikuttaja
Ken se kieltäni kirosi , kempä ääntä ärjähteli ;
Soimasi sorisevani , lausui liioin laulavani ,
Pahasti pajattavani , väärin virttä vääntäväni .

teu kirjoitti:

Virkkajan vihaisen äänen, äänen tuiman tuikuttaja
Ken se kieltäni kirosi , kempä ääntä ärjähteli ;
Soimasi sorisevani , lausui liioin laulavani ,
Pahasti pajattavani , väärin virttä vääntäväni .

Lue lisää

Elkäätte , hyvät ihmiset , tuota ouoksi otelko,
Jos ma, lapsi, liioin lauloin, pieni, pilpatin pahasti!
En ole opissa ollut, käynyt mailla mahtimiesten ,
Saanut ulkoa sanoja , loitonpata lausehia .

Erämaassa kirjoitti:

Sinne puuttui pursinensa , venehinensä väsähstyi .
Jätti kantelon jäljille , soiton Suomelle sorean ,
Kansalle ilon ikuisen , laulun suuret lapsillensa .

Suuni jo sulkea pitäisi , kiinni kieleni sitoa ,
Laata virren laulannasta , heretä heläjännästä.
Hevonenki hengähtävi matkan pitkän mentyänsä ,
Rautanenki raukenavi kesäheinän lyötyänsä ,

vetonenki vierähtävi joen polvet juostuansa ,
tulonenki tuikahatavi yön pitkän palettuansa;
Niin miks' ei runo väsyisi, virret vienot vierähtäisi
illan pitkiltä iloilta , päivänlaskun laulannoilta .

Lue lisää

Näki kovun kasvavaksi .
Miksipä on tuo jätetty .
koivahainen kaatamatta .

Sanoi vanha Väinämöinen : "Siksipä tuo on jätetty ,
koivahainen kasvamahan : sinulle kukuntapuuksi ,
Siinä kukkuos , käkönen , helkyttele , hietarinta ,
hoiloa , hopearinta , tinarinta , ruikuttele !
Kuku illin , kuku aamuin , kerran keskipäivälläkin ,
Ihanoksi , ilmojani , mieluisiksi , metsiäni ,
Rahaisiksi , Rantojani , viljaisiksi , vieriäni. "

niin tuli Kevätkäkönen kirjoitti:

Näki kovun kasvavaksi .
Miksipä on tuo jätetty .
koivahainen kaatamatta .

Sanoi vanha Väinämöinen : "Siksipä tuo on jätetty ,
koivahainen kasvamahan : sinulle kukuntapuuksi ,
Siinä kukkuos , käkönen , helkyttele , hietarinta ,
hoiloa , hopearinta , tinarinta , ruikuttele !
Kuku illin , kuku aamuin , kerran keskipäivälläkin ,
Ihanoksi , ilmojani , mieluisiksi , metsiäni ,
Rahaisiksi , Rantojani , viljaisiksi , vieriäni. "

Lue lisää

Noilla Vinolän Ahoilla, Kalevalan kankahilla ,
laulelevi virsiänsä , laulelevi , taitelevi .
Lauloi päivät pääksytysten , yhytysten yöt saneli
muinaisia muisteloita , noita syntyjä syviä .
Joit' ei laula kaikki lapset ,ymmärrä yhet urohot
tällä inhalla iällä , katovalla kannikalla.

esikoinen, kirjoitti:

Noilla Vinolän Ahoilla, Kalevalan kankahilla ,
laulelevi virsiänsä , laulelevi , taitelevi .
Lauloi päivät pääksytysten , yhytysten yöt saneli
muinaisia muisteloita , noita syntyjä syviä .
Joit' ei laula kaikki lapset ,ymmärrä yhet urohot
tällä inhalla iällä , katovalla kannikalla.

Lue lisää

Kauas kuuluvi sanoma , ulos viestit vierähtävät
Väinämöisen laulannasta , urohohon osoannasta
Viestit vierähti suvehen , sai sanomat pohjolahan
Olipa nuori Joukahainen , laiha poika lapalainen
se kävi kylässä kerran ; kuuli kummia sanoja ,
Laulu ja laeltavaksi , parempia pantavaksi
noilla Väinölän ahoilla , Kalevalan kankahilla
Kun mitä itekin tiesi , oli oppinut isolta ,

teu kirjoitti:

Kauas kuuluvi sanoma , ulos viestit vierähtävät
Väinämöisen laulannasta , urohohon osoannasta
Viestit vierähti suvehen , sai sanomat pohjolahan
Olipa nuori Joukahainen , laiha poika lapalainen
se kävi kylässä kerran ; kuuli kummia sanoja ,
Laulu ja laeltavaksi , parempia pantavaksi
noilla Väinölän ahoilla , Kalevalan kankahilla
Kun mitä itekin tiesi , oli oppinut isolta ,

Lue lisää

Väinämöistä laulajaksi, paremmaksi iseänsä.
Jo tuli emonsa iloksi, luoksi vatavanhempansa .
Lähteäksensä käkesi, tullaksensa toivotteli ,
noille Väinölän tuville, kera Väinlön Voitteloille .

Iso kielti poikoansa , iso kielti emo epäsi.
Lähtemästä väinölähän , kera kera Väinön voitteloille
" Siellä silmä lauletahan, lauletahan lsetahan ,
Suin lumehen, päin vitihin , kourin ilmahan kovahan,
käsin käätymättömäksi , jaloin liikkumattomaksi".

teu kirjoitti:

Väinämöistä laulajaksi, paremmaksi iseänsä.
Jo tuli emonsa iloksi, luoksi vatavanhempansa .
Lähteäksensä käkesi, tullaksensa toivotteli ,
noille Väinölän tuville, kera Väinlön Voitteloille .

Iso kielti poikoansa , iso kielti emo epäsi.
Lähtemästä väinölähän , kera kera Väinön voitteloille
" Siellä silmä lauletahan, lauletahan lsetahan ,
Suin lumehen, päin vitihin , kourin ilmahan kovahan,
käsin käätymättömäksi , jaloin liikkumattomaksi".

Lue lisää

Hyväpä Isoni tieto ;sanoi nuori Joukahainen .
emoni sitä parempi , Oma tietoni ylinnä .
Jos tahon tasalle panna , miesten verroille vetäitä ,
Itse laulan laulajani , sanelelen , sanelijaani ,
Laulan laulajan parahan , pahimmaksi laulajksi ,
Jalkahan kiviset kengät. puksut puiset lantehille.
Kiviriipan rinnan päälle , kivihrkon hartioille ,
Kivikintahat kätehen, päähän paatisen kypärän.

teu kirjoitti:

Hyväpä Isoni tieto ;sanoi nuori Joukahainen .
emoni sitä parempi , Oma tietoni ylinnä .
Jos tahon tasalle panna , miesten verroille vetäitä ,
Itse laulan laulajani , sanelelen , sanelijaani ,
Laulan laulajan parahan , pahimmaksi laulajksi ,
Jalkahan kiviset kengät. puksut puiset lantehille.
Kiviriipan rinnan päälle , kivihrkon hartioille ,
Kivikintahat kätehen, päähän paatisen kypärän.

Lue lisää

Sitä läksi , ei totellut . Otti ruunansa omansa ,
jonka turpa tulta iski, säkeniä säärivarret .
Valjasti tulisen ruunan, korjan kultaisen etehen.
Itse istuvi rekehen , kohennaikse korjahansa ,
iski virkkua vitsalla , heitti helmiruoskasella.

Lähti virkku vieremähän, hevonen helettämähän
Ajoa suhuttelevi , ajoi päivän , ajoi toisen ,
Ajoi kohta kolmannenkin, Jo päivänä kolmantena
Päättyi Väinölän ahoille, Kalevalan kankahille .

esikoinen, kirjoitti:

Sitä läksi , ei totellut . Otti ruunansa omansa ,
jonka turpa tulta iski, säkeniä säärivarret .
Valjasti tulisen ruunan, korjan kultaisen etehen.
Itse istuvi rekehen , kohennaikse korjahansa ,
iski virkkua vitsalla , heitti helmiruoskasella.

Lähti virkku vieremähän, hevonen helettämähän
Ajoa suhuttelevi , ajoi päivän , ajoi toisen ,
Ajoi kohta kolmannenkin, Jo päivänä kolmantena
Päättyi Väinölän ahoille, Kalevalan kankahille .

Lue lisää

Vakaavanha Väinämöinen, tietäjä iän ikuinen
oli teittensä ajaja , matkojensa mittelijä ,
noilla Väinölän ahoill, Kalevalan kankahilla .
tuli nuori Joukahainen, ajoi tiellä vastatusten:

Tarttui aisa aisan päähän, Rahe Rahkehen takistui ,
länget puutti länkilöihin , vemmel vepeleen nenähän,
Siitä siinä seisitahan , seisotahan mietitähän ....
Vesi vuoti vempeleestä , usva aisoissa usisi, ....

esikoinen, kirjoitti:

Vakaavanha Väinämöinen, tietäjä iän ikuinen
oli teittensä ajaja , matkojensa mittelijä ,
noilla Väinölän ahoill, Kalevalan kankahilla .
tuli nuori Joukahainen, ajoi tiellä vastatusten:

Tarttui aisa aisan päähän, Rahe Rahkehen takistui ,
länget puutti länkilöihin , vemmel vepeleen nenähän,
Siitä siinä seisitahan , seisotahan mietitähän ....
Vesi vuoti vempeleestä , usva aisoissa usisi, ....

Lue lisää

Kysyi vanha Bäinämöinen, "Kuit olet sinä sukua ,
Kun tulit tuhhasti etehen, vastahan varattomasti?
Säret länget länkäpuiset , vesapuiset vempelehet,
korjani pilastehiksi , Rämäksi reen retukan !".

Silloin nuori Joukahainen sanan virkkoi, noin nimeksi :
" Mie olen nuori Joukahainen . Vaan sano oma sukusi :
Kuit olet sinä sukua, kuta, kurja , joukkiota ?" .

Vaka vanha Väinämöinen , jo tuossa nimittelihe .
Sai siitä sanoneheksi :" Kun liet nuori Joukahainen ,
Veäite syrjään Vähäisen ! sie olet nurenpi minua ".

esikoinen, kirjoitti:

Kysyi vanha Bäinämöinen, "Kuit olet sinä sukua ,
Kun tulit tuhhasti etehen, vastahan varattomasti?
Säret länget länkäpuiset , vesapuiset vempelehet,
korjani pilastehiksi , Rämäksi reen retukan !".

Silloin nuori Joukahainen sanan virkkoi, noin nimeksi :
" Mie olen nuori Joukahainen . Vaan sano oma sukusi :
Kuit olet sinä sukua, kuta, kurja , joukkiota ?" .

Vaka vanha Väinämöinen , jo tuossa nimittelihe .
Sai siitä sanoneheksi :" Kun liet nuori Joukahainen ,
Veäite syrjään Vähäisen ! sie olet nurenpi minua ".

Lue lisää

ettei Kalevala,Suomen eepos luettuna tuo mitään pahaa mieleen,ei ainakaan minulla.Mielestäni turhaa pohdintaa.Suomen historian lukeminen esim.Väinö Linnan Tuntematon Sotilas sekä Täällä Pohjan tähden alla,eivätköhän kaikki melkein ole ne lukeneet huolimatta tosi karskista kielenkäytöstä.Kukapa niistä mallia ottaisi?En kyllä ole varma tästä asiasta mutta kyllä se kiroilu kyllä kalskahtaa pahalta.Sen olen yrittänyt ymmärtää koska uskon et sellaista siellä on voinut ollakkin epäuskoisilla.Sääliksi kyllä käy jos kaatuu kiroilut päällä.Tää luiskahti nyt sivuun,sorry.r peppi

esikoinen, kirjoitti:

Kysyi vanha Bäinämöinen, "Kuit olet sinä sukua ,
Kun tulit tuhhasti etehen, vastahan varattomasti?
Säret länget länkäpuiset , vesapuiset vempelehet,
korjani pilastehiksi , Rämäksi reen retukan !".

Silloin nuori Joukahainen sanan virkkoi, noin nimeksi :
" Mie olen nuori Joukahainen . Vaan sano oma sukusi :
Kuit olet sinä sukua, kuta, kurja , joukkiota ?" .

Vaka vanha Väinämöinen , jo tuossa nimittelihe .
Sai siitä sanoneheksi :" Kun liet nuori Joukahainen ,
Veäite syrjään Vähäisen ! sie olet nurenpi minua ".

Lue lisää

Silloin nuori joukahainen sanan virkkoi , noin nimesi ;
" Vähä on miehen nouruudesta ,nuoruudesta , vanhuudesta!
Kumpi on tieolla parempi, muistannalta Mahtavampi ,
sep' on tiellä siesokahan , toinen tieltä siirrykkähän .
Lienet vanha Väinämöinen , laulaja iän ikuinen ,
ruvetkaamme laulamahan , saakaamme sanelemahan ,
mies on miestä oppimahan , toinen toista voittamahan !"

esikoinen, kirjoitti:

Silloin nuori joukahainen sanan virkkoi , noin nimesi ;
" Vähä on miehen nouruudesta ,nuoruudesta , vanhuudesta!
Kumpi on tieolla parempi, muistannalta Mahtavampi ,
sep' on tiellä siesokahan , toinen tieltä siirrykkähän .
Lienet vanha Väinämöinen , laulaja iän ikuinen ,
ruvetkaamme laulamahan , saakaamme sanelemahan ,
mies on miestä oppimahan , toinen toista voittamahan !"

Lue lisää

Vakaa vanha Väinämöinen sanan virkkoi, noin nimesi .
"Mitäpä minusta ompi laulajaksi , taitajaksi ! "
Ain' olen aikani elellyt , näillä yksillä ahoilla .

kotipellon pientarilla , kuunnellut kotiväkeä ,
vaan kuitenkin kaikitenkin sano korvin kuullakseni
Mitä sie enintä tieät , yli muien ymmärtelet ?"

Sanoi nuori Joukahainen : "Tieäpä minä jotakin !
sen on tieän selvällehen , tajuellen tarkoillehen :
reppänä on liki l akea , liki lieska kiukoata.

teu kirjoitti:

Vakaa vanha Väinämöinen sanan virkkoi, noin nimesi .
"Mitäpä minusta ompi laulajaksi , taitajaksi ! "
Ain' olen aikani elellyt , näillä yksillä ahoilla .

kotipellon pientarilla , kuunnellut kotiväkeä ,
vaan kuitenkin kaikitenkin sano korvin kuullakseni
Mitä sie enintä tieät , yli muien ymmärtelet ?"

Sanoi nuori Joukahainen : "Tieäpä minä jotakin !
sen on tieän selvällehen , tajuellen tarkoillehen :
reppänä on liki l akea , liki lieska kiukoata.

Lue lisää

Sanoi nuori Joukahainen :"Tiiämpä minä jotaki!
Sen on tieän selvällehen , Tajuelen tarkoillehen:
Reppänä on liki laipiota , liki lieska kiukoata .
Hyvä on hylkehen eleä , Ve'en koiran viehkuoidä
Luotansa lohia syöpi , sivultansa siikaisia .

Siial on sileät pellot , lohella laki tasainen .
Hauki Hallalla kutevi , kuolasuu kovalla säällä.
Ahven arka , kiyrmyniska syksyt syvillä uipi ,
Kesät kuivilla kutevi , rantasilla rapsehtivi .

Kun ei tuosta kyllin liene, vielä tiian muunkin tieon,
Arvoa yhen asian , Pohjola porolla kynti ,
Etelä emähevolla , takalappi tarvahalla .
Tiän puut Pisan mäellä, honkat hornan kalliolla :
Pitkät on puut Pisan mäellä, honkat hormanan kalliolla.

esikoinen, kirjoitti:

Sanoi nuori Joukahainen :"Tiiämpä minä jotaki!
Sen on tieän selvällehen , Tajuelen tarkoillehen:
Reppänä on liki laipiota , liki lieska kiukoata .
Hyvä on hylkehen eleä , Ve'en koiran viehkuoidä
Luotansa lohia syöpi , sivultansa siikaisia .

Siial on sileät pellot , lohella laki tasainen .
Hauki Hallalla kutevi , kuolasuu kovalla säällä.
Ahven arka , kiyrmyniska syksyt syvillä uipi ,
Kesät kuivilla kutevi , rantasilla rapsehtivi .

Kun ei tuosta kyllin liene, vielä tiian muunkin tieon,
Arvoa yhen asian , Pohjola porolla kynti ,
Etelä emähevolla , takalappi tarvahalla .
Tiän puut Pisan mäellä, honkat hornan kalliolla :
Pitkät on puut Pisan mäellä, honkat hormanan kalliolla.

Lue lisää

"Kolme on koskea kovoa , kolme järveä jaloa ,
Kolme vuorta korkeata tämän ilman kannen alla
Hämehes' on Hälläpyörä , Kaatrakoski Karjalassa
Ei ole vuoksen voittanutta , ylikäynyttä Imatran ".

Sanoi vanha Väinämöinen:" Lapsen tieto , Naisen muisti
Ei ole partasuu urohon eikä miehen naisekkahan !
Sano syntyjä syviä , asioita ainoisia !"
Nuori Joukahainen sanan virkkoi , noin nimesi :

" Tieän mä tiaisen synnyn, Tieän linnuksi tiaisen ,
kyyn viherän käärmeheksi , kiiskisen vé'en kalaksi.
Rauan tierän raukeaksi , mustan mullan muikeaksi ,
varin veen on vaikeaksi , tulen polttaman pahaksi.

teu kirjoitti:

"Kolme on koskea kovoa , kolme järveä jaloa ,
Kolme vuorta korkeata tämän ilman kannen alla
Hämehes' on Hälläpyörä , Kaatrakoski Karjalassa
Ei ole vuoksen voittanutta , ylikäynyttä Imatran ".

Sanoi vanha Väinämöinen:" Lapsen tieto , Naisen muisti
Ei ole partasuu urohon eikä miehen naisekkahan !
Sano syntyjä syviä , asioita ainoisia !"
Nuori Joukahainen sanan virkkoi , noin nimesi :

" Tieän mä tiaisen synnyn, Tieän linnuksi tiaisen ,
kyyn viherän käärmeheksi , kiiskisen vé'en kalaksi.
Rauan tierän raukeaksi , mustan mullan muikeaksi ,
varin veen on vaikeaksi , tulen polttaman pahaksi.

Lue lisää

Vesi on vanhin voitehista , kosken kuohu kastehista
Itse Luoja loitsijoita , Jumala parantajista !

Vuoresta on vetosen synty, tulen synty taivosesta
Alku raudan ruostehesta , vasken kanta kalliosta.

Mätäs on märkä maita vanhin, paju puita ensimmäinen
Honkan juuri huonehia , paatonen patarania.

vakaa vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki
Muistatko mitä enemmin, vain jo loppuivat lorusi ?

Sanoi nuri Joukahainen : "Muistan vielä vähäisen !
Muistanpa ajan mokoman , kun olin merta kyntämässä ,
Meren kolkot kuokkimassa , kalahauat kaivamassa
Syvänteet syventämässä ,lapiveet on laskemassa ,
Mäet mylleröittämässä , Louhet luomassa kokohon .

Viel olin miesnä kuudentena, seitsemäntenä urona
Tätä maata sataessa, ilmoa suettaessa ,
ilman pieltä pistämässä , taivon kaarta kaartamassa
kuuhutta kulettamassa, auringoa auttamassa ,
Otavaista ojentamassa , täivoa tähittämässä, "

" Sen varsin valhtelitkin! En sinua silloin nähnyt,
kun nuita tehtiin , ei kuuna kullan valkeana .
vastasi iso taatto. vakaa vanha Väinämöinen .

tarkistin asian kirjoitti:

Vesi on vanhin voitehista , kosken kuohu kastehista
Itse Luoja loitsijoita , Jumala parantajista !

Vuoresta on vetosen synty, tulen synty taivosesta
Alku raudan ruostehesta , vasken kanta kalliosta.

Mätäs on märkä maita vanhin, paju puita ensimmäinen
Honkan juuri huonehia , paatonen patarania.

vakaa vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki
Muistatko mitä enemmin, vain jo loppuivat lorusi ?

Sanoi nuri Joukahainen : "Muistan vielä vähäisen !
Muistanpa ajan mokoman , kun olin merta kyntämässä ,
Meren kolkot kuokkimassa , kalahauat kaivamassa
Syvänteet syventämässä ,lapiveet on laskemassa ,
Mäet mylleröittämässä , Louhet luomassa kokohon .

Viel olin miesnä kuudentena, seitsemäntenä urona
Tätä maata sataessa, ilmoa suettaessa ,
ilman pieltä pistämässä , taivon kaarta kaartamassa
kuuhutta kulettamassa, auringoa auttamassa ,
Otavaista ojentamassa , täivoa tähittämässä, "

" Sen varsin valhtelitkin! En sinua silloin nähnyt,
kun nuita tehtiin , ei kuuna kullan valkeana .
vastasi iso taatto. vakaa vanha Väinämöinen .

Lue lisää

Jatkoa vähän , kaqksi viimeistä säettä.

MUUT KAIKKI OLI OPISSA , MIE EN JOUTANUT KOTOA
EMON AINOAN AVUSTA , YKSINÄISEN YMPÄRILLÄ .
PITI OPPIA KOTONA , OMAN AITAN ORREN ALLA ,
OMAN ÄITINI VÄRTTINOILLA , VEIKON VEISTOSLASRTUSILLA
SENKI PIENNÄ, PIKKARAISNA , PAITARESSUNA PAHAISNA .

VAAN KUITENKIN KAIKITENKI LA'UN HIIHIN LAULAJOILLE ,
LA'UN HIIHIN , LATVAN TAITOIN , OKSAT KARSIN, TIEN OSOITIN .
SIITÄPÄ NYT TIE MENEVI , URA UUSI URKENVI ,
LAAJEMMILLE LAULAJOILLE , RUNSAHAMMILLE RUNOILLE ,
NUORISOSSA NOUSEVASSA , KANSASSA KASUAVASSA.

"TÄHÄN LOPPUI MINUN VIHKO:"