Tyhjä olo sisällä.Pelko siitä.Vatsaan sattuu kun on niin paha olla eikä mikään auta.Ulkopuoliseksi jääminen.Ei tunnu enää kuuluvansa mihinkään.Kaikki mikä joskus oli kaunista ei ole enää pitkään aikaan ollut.Tyhjänpäiväiseltä tuntuvat asiat.Lääkärit ja lääkkeet ja niiden kanssa säätäminen.Mistään terapiasta ei apua.Tämän tietää vain ihminen joka tässä elää.Ihminen joka ei pääse eteen päin vaan haluaisi luovuttaa.
Tältä musta
Tuntuu
1101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toivottomuuden tunnettahan tuo tuollainen on. Kyllä ennemmin tai myöhemmin olo helpottuu ja ehkä koheneekin. Ei saa luovuttaa! Pitää ymmärtää, että tätä tämä minun sairaus on, tältä se tuntuu. Masennuksen kanssa voi oppia elämään ja hallitsemaan sitä. Ei kannata ikinä ainakaan luopua lääkityksestä, kun se tuntuu tyhjänpäiväseltä säätämiseltä. Se monesti kostautuu. Eikä kannata vaatia itseltään juuri mitään masennuksessa, elää vain säästöliekillä hissun kissun. Tehdä jotain pientä, mihin pystyy, päivittäin. Muttei murehtia vaikkei pystyiskään. Ei maailma yleensäkään kaadu siihen, mihin pelätään sen kaatuvan.
Eilenkin murehdin huomista, ja tässä se nyt on sitten.
Näyttää olevan aurinkoinen ja lämmin. Onneksi tuulee mukavasti, ei tule tukalan kuuma :)