minä osaisin sun kanssa tehdä? Ei sinun sydäntä ainakaan tunnu olevan helppo valloittaa. Sulla on kova ulkokuori, vaikka minusta tuntuu, kun joskus sain silmiisi katsoa, että sieltä sisältä löytyy kyllä rakkautta ja lämpöä... senkin... enkeli:)
Mitähän
ihmettä...
36518
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
ole mikään helppo nakki. En ole koskaan ollut, enkä tule olemaan.
pidä ollakkaan. Se on ihan hyvä, mutta toisaalta hankaloittaa minun etenemistä, kun olen suoraan sanottuna peukalo keskellä kämmentä näissä aloite asioissa.
aloitteen tekemisessä niin vaikeaa on?
ei ole yksinäiselle sudelle mitään helppoa, kun on sellainen ollut jo lähes valovuosia. Vaikka tuntemukset onkin vahvat ja haluaisi päästä tutustumaan. Se kävisi ehkä helpommin, jos toinen voisi tulla sopivasti vastaan, niin että minäkin ymmärtäisin ja saisin hieman varmuutta.
varma hänen tunteistaan? Miten toivoisit hänen tulevan sopivasti vastaan?
aika kohdalleen. En oikein voi olla varma hänen tunteistaan. Jotain tässä on, siitä olen varma, mutta hän ei ole myöntänyt mitään. Voi olla, että hänellä on tunteita minua kohtaan, mutta voi ehkä olla myös niin, että hän on vaan kiusoitellut minua:/ Ja tosielämässä ei mitään tolkkua mihinkään asiaan ja mun pitäisi vaan muka uskaltaa tehdä aloite ja ehdottaa tapaamista. Ei minua saisi kiusata tällä tavalla:´(
sentään kiusaa, aika julmalta kuulostaa. Ettekö keskustele irl?
kovuutensa tuntuu välillä kiusanteolta:( Ollanhan me jotain keskusteltukin, mutta en tiedä kertoisiko hän sitten ihan oikeasti jotain, jos tavattaisiin.
asianne järjestyvät. Minä lähden nyt unten maille. Omaa juttuani "Kaksi tuppisuuta" en jaksa enää edes vatvoa. Hyvää yötä!
Kait tästä nukkumaan joutaa pikkuhiljaa. Hyvää yötä.
uudestaan mua silmiin ? Näkisit,et olet jo mun sydämessäni.
jos ne vain jossain näkisin... ainiin.. minunhan se tietysti pitäisi kysyä, että nähtäiskö... Voi kun hän voisi tehdä sen mulle vähän helpommaksi.
ollaan viimeisen päälle kohtalotoverit viimeisten kirjoitustesi perusteella - ei vaan menneisyyden takia pysty millään ottamaan sitä jämäkkää ja aloitteellista asennetta. Nyt on vaan hänen otettava se ratkaiseva askel, jota kyllä tarkkailen tarkasti...
sinä sitten nainen, vai mies? Minulle kyllä kelpaisi hyvinkin naisen tekemä aloite... kyllä se häneltä helpommin kävisi, mutta hän taitaa vaan pysyä kiven kovana tässä asiassa.
älyttömän vanhanaikaista ja ärsyttävää, että näissä teerenpeleissä pitää olla jotain "kyllä miehen on tehtävä aloite" -tyylisiä asenteita - mikä järki siinä oikein on. "Miestä ei kiinnosta, jos ei tee aloitetta tai ole aktiivinen" - voi kai mieskin olla varuillaan ja muutakin kuin se alfauros, joka ottaa ohjat käsiin ja vie että vikisee...Sekin kyllä onnistuu, kun vain tiedetään, missä mennään. Ja olen mies...
Olen samaa mieltä.
Itse suhtaudun varauksella mieheen, jolla ei ole aloitekykyä. Jos itse sen aloitteen tekee ja se johtaa sitten mihin johtaa, niin sama väistöliikkeiden sarjako jatkuu sitten edelleen. Minä en ainakaan halua enää ristikseni yhtään sosiaalisesti ahdistunutta, normaaliin kanssakäymiseen kykenemätöntä miestä, vastuun pakenijaa. En tahdo miestä,joka teetättää naisella kaiken työn suhteen etenemiseen ja itse vain odottaa tulosta, mikä se sitten lieneekään suhteessa. No tällaista tuli vain mieleeni. Jokaiselle löytynee se oikea kun valitsee oikein, vakka kantensa ja sitä rataa... :)
mutta miksi sitten miehen pitäisi tehdä kaikki?
Ei mun mielestä miehen pidä tehdä kaikkea. Tasapuolisesti vastuu suhteen syntymisestä ja etenemisestä kuuluu molemmille, jos kerta sitä aitoa halua ja tunnetta on. Mutta minua ei henkilökohtaisesti enää vakuuta mies, joka odottaa naiselta "niitä ratkaisevia liikkeitä". Tämä on minun henkilökohtainen kantani perustuen aikaisempaan kokemukseeni.
Tasapuolisuutta ja vastavuoroisuutta, sekä tietysti rehellisyyttä. Myös jo ennen niitä ensimmäisiä treffejä, tai mitkä sitten ovatkaan. Pitäisi myös ymmärtää, ettei kaikki vaan ole mitään mestareita tällä "alalla", etenkin jos kokemukset on vähäisiä. Vai eikö sellainen mies sitten ansaitse naista ollenkaan?
Minä usein kiinnostun ihmisistä, jotka ovat yleensä niitä vaikeammin lähestyttäviä. Olen ollut aloitteentekijänä, mikä on johtanut sitten parisuhdekuvioihin. Niistä on huonoja kokemuksia. Ei tietenkään pidä yleistää ja mulle on vain käynyt noin. Kyllä molempien pitäisi rohkaista toista jos sitä todellista halua on päätyä yhteen. Ei aloitteen tekeminen kenellekään ole helppoa, varsinkin jos on vahvoja tunteita pelissä. Se kipsaa jo jostain kumman syystä luonnostaan. Kaikki ansaitsevat rakkautta. Mä toivon, että sillä sun naisellasi on kykyä tulla puolitiehen vastaan.
puhut järkeviä... tai siis kirjoitat:) Pieni vastaantulo häneltä ei olisi pahitteeksi tosiaan, jos hän siis yleensäkään on enää kiinnostunut, tai onko ollutkaan, siitähän minulla on pelkkiä oletuksia. Vähän outo tilanne minulle kaikenkaikkiaan. Saisipa vaan jotenkin kadotettua kaikki turhat pelot pois ja katsoa sitten miten käy. Ei kai hän kuitenkaan purematta niele, niinkuin joku taisi jossain välissä kirjoittaakin. Jos hän hyväksyisi minut sellaisena kuin olen, niin sehän olisi hyvä juttu, mutta jos ei onnistu, niin sitten jatkuu yksinäinen pitkä tie... eihän siinä oikeastaan sen kummempaa olisi:/
No loppupeleissä aitous ratkaisee. Sun vain pitää lähestyä häntä ja antaa positiivista viestiä kiinnostuksesta, edes pieniä eleitä. Rohkaista omalta osaltasi ja olla oma itsesi. Sinähän vaikutat näin kirjoitustesi perusteella sympaattiselta ihmiseltä. Ole tällainen hänellekin. Nyt mun pitää lopettaa. Mukavaa päivää sulle ja rohkeutta alkuun. Moips. :)
puhelimesi esiin ja lähtettää vaikka tekstarin, en niele, ainakaan purematta.:P
olen jossain vaiheessa jotain sellaisia lähettänytkin, mutta kun ilmeisesti pitäisi vaan sitä selkeämpää aloitetta... muuten hänen muuri ei murru.
etenee, jos on edetäkseen.
Niinpä tietenkin. Ymmärtämystä ei heru. Voisi tämä alku olla helpompikin... kiusaisi minua sitten, kun oltaisiin yhdessä:)
juteltiin aikaisemmin illalla, niin älä turhaan tee aloitetta. sellaiseen en lähde mukaan vaikka olisit kiinnostavin mies maan päällä.
eikä juteltu illalla.
minua todella rakastaa. Minua on helppo lähestyä se ei suuria ponnisteluja vaadi. Ulkokuori pettää sillä sisältä olen lempeä ja kaikista hyvää ajatteleva.
minusta tuntuu kaiken kaikkiaan että valtaosa suhteista hiipuu sen vuoksi että kumpikaan ei uskalla osaa tehdä aloitetta.
harmin paikka.
sisimmissään ettei mitään pysyvämpää olisi syntynytkään. toisesta voi silti pitää edelleen.
se tuntuu olevan ongelma. Ja tuntuu monesti olevan niin, että nainen ei sitä aloitetta halua missään tapauksessa tehdä vaikka huomaisi, että se on sille miehelle vaikeampaa, vaan antaa ennemmin rakkauden hiipua... josta taas tulee sellainen tunne, ettei sieltä naisen puolelta mitään kovin kummoisia tunteita ollutkaan.
samalta mitä itse käyn päässäni... mikä on puolitiehen tuloa? Tai mikä on aloite... ja mistä ihmeestä näen että hänellä on tunteita minua kohtaan... muutakin kuin kielletyn hedelmän maku...mielessä. Kukaan ei kiusaa ketään...en minä ainakaan... joudumme vain näkemään väkisinkin toisiamme.... en nyt oikein voi muuttua näkymättömäksi.... puhuttu on IRL, tekstattu, soitettu muutama kerta... viimeksi minä olin aloitteen tekijä... eli se siitä! Ja kun ei edellenkään ole sitä taitoa, että näkisi toisen pään sisään...
Eli turhaa jankustusta.. jota en enää jaksa... olihan taas järkevä vuodatus... !!!! =)
Niin ja tämä oli n- > m
Ja nyt aurinkoon täältä!!!!! Heippa!
http://www.youtube.com/watch?v=MCF0be8YwLg
nähdä toisiamme, jos ei niin sovita. Ja olen kyllä kertonut, että minulla on tunteita, vai olenko sitten väärä jolla on tunteita ja itse olet kiinnostunutkin toisesta? No.. kai olisit/olis sen minulle kertonut jo, jos näin olisi
jos olisi samanlaiset tunteet, eli rakkautta ensi silmäyksellä.
Toisaalta voihan ne tunteet syntyä hiljalleenkin ja siitä mukava suhde. Mutta on se vaan niin liikaa jos toinen ilmaisee tunteet ja itsellä niitä ei ole....tai jotain.