Seppo Jokiselta

Voi Matti Remes, mitä teet! Eieiei....

Mies sairastuu, jonka syyksi epäillään eristystoimepiteitä vaativaa tuntematonta infektiota. Kumppani eristetään, koska infektion nimi on epäselvä ja näin ollen tartuntatavastakaan tai -reiteistä ei ole tietoa. Sitten mies kuolee. Nainen pääsee samointein pois eristyksestä hengailemaan Hangon kahviloihin. Mahdotonta. Miehen kuolema ei poissulje mahdollisuutta, että nainenkin on vakavan infektion kantaja eikä missään tapauksessa terveydenhuolto purkaisi välittömästi infektion vaatimaa eristystä vain siitä syystä, että mies menehtyi tähän suureen tuntemattomaan. Herraisä, miten vaarallista toimintaa, mikäli noin toimittaisi.

Sitten ne kuolemasta johtuvat koukerot. Kirjassa puhutaan kuolleen miehen ruumiinavauksesta. Kyllä. Vieläpä oikeuslääketieteellinen avaus on paikallaan ja virka-apupyynnön esittäminen poliisille tämän vuoksi. Infektiota epäillessä ruumis säilytetään ja käsitellään eri tavoin patologian laitoksella. Sitä ei kellekään leyhytellä jälkeenpäin tietenkään katsottavaksi missään kappelissa. Ei tietenkään.

Henkilön kuollessa potilaskertomuksen henkilötietoihin merkkattuun henkilöön otetaan yhteys. Omaisuuden luovutus (mitä, miten ja kelle) dokumentoidaan potilasasiakirjoihin ja monet monet muut asiat. Mikäli puoliso olisi merkitty lähiomaiseksi, vainajan omaisuus olisi luovutettu hänelle jo sairaalasta poispäästessä. Eikä sairaalan kappelissa. Ei vainajan omaisuutta mihinkään patologian laitokselle kiikuteta. Puolison henkilötietojen tarkistaminen ei riitä vainajan omaisuuden luovuttamiseen, vaan potilaskertomuksesta on lisäksi tarkistettava tehty sopimus, kelle ne voidaan luovuttaa. Ei mikään henkilötunniste takaa omaisuuden luovutusta, miten kirjassa hutiloitiin.

Hyvä tästä Sukellus-dekkarista vielä kehkeytyy jahka näistä sairaalakuvioista päästään pois.... Asiat olisi yksinkertaista kirjoittaa niin, että lei tarvitse lukiessa kiemurrella vaikeana.