Lapsen saatuamme on vaimon käytös muuttunut.
Tiedän ,että lapsi on tärkeä,mutta minä en saa mitään huomiota. Siis ei seksiä,hellyyttä,kehuja ei mitään.
Raha ja muu kiva kyllä kelpaa....
Nyt olemme puuhaamassa todella isoa talokauppaa ja mietin mitä tekisin?????? Mitä saan tältä naiselta tulevaisuudessa ehkä en mitään.Rakastan lastamme ja hoidan häntä paljon ja hänen jättäminen minua risookin.
Tiedän ,että lapsi on tärkeä,mutta minä en saa mitään huomiota. Siis ei seksiä,hellyyttä,kehuja ei mitään.
Raha ja muu kiva kyllä kelpaa....
Nyt olemme puuhaamassa todella isoa talokauppaa ja mietin mitä tekisin?????? Mitä saan tältä naiselta tulevaisuudessa ehkä en mitään.Rakastan lastamme ja hoidan häntä paljon ja hänen jättäminen minua risookin.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Minkä ikäinen lapsi on? Jos vaimosi on vielä esim. äitiyslomalla ja kantaa lapsesta päävastuun, niin silloin sinun on ymmärrettävä, että vaimosi energia menee lapseen. Tilanne kyllä korjaantuu sitten, kun helpottaa.
Älä missään nimessä eroa siinä vaiheessa kun on pieni lapsi. Vastuuton olisit. Toisen vanhemman poissaolo tekee aina hallaa lapselle. Erotkaa sitten, kun lapsi on jo täysi-ikäinen. Oli kuitenkin odotettavissa, että lapsi tulee muuttamaan parisuhdetta (vai mitä?)
"Rakastan lastamme ja hoidan häntä paljon ja hänen jättäminen minua risookin."
Kuka on puhunut lapsen jättämisestä? Siis ensinnäkin sitä avioeroa on pyrittävä välttämään lapsen ollessa pieni. Ja toiseksi, sinulla ei ole mitään velvoitetta luopua lapsestasi edes avioeron tullessa. Mikään laki ei sano, että lapsen pitäisi olla äidillään. Jos ero tulee ja lasta rakastat, edessä on vain tarkat harkinnat siitä, että asuuko lapsi sinun, ex-puolisosi vai teidän molempien luona.
Tämä on mennyt hiukasen liian pitkälle tämä isien oikeudet buumi.
Pienelle vauvalle on ensiarvoisen tärkeää, että hänellä on yksi vanhempi johon luoda turvallinen symbioosi. Useimmiten se on olosuhteiden ja imetyksen takia se äiti. Turvallinen isä on ihanteelinen olemalla läsnä ja hänen avullaan lapsi voi irrottautau pikkuhiljaa tiiviistä symbioosista äitiin. Ei niin, että mukamas pieni lapsi riuhtaistaan äidiltä, että se olisi sama-asia asua siellä isän luona.
Viisas isä tajuaa, että hänen aikansa tulee.
Ymmärrän tämä isä huolen koska hän tajuaa, että lapsi on pääsääntöisesti kiinni äidissä.
Ulkopuolisena ei tietenkään tiedä johtuuko kriisi siitä, että nainen on oikeasti kyllästynyt sinuun vaiko niin uupunut vastuusta josta tässä muutkin kirjoittivat. Kun valvoo yöt ja kokoajan huolehtii ei enää jkasa täyttää muiden tarpeita.
Vaikka naiset arvostavat miestä joka hoitaa lasta ei se posita päävastuuta pienestä vauvasta ja ei sitä, että nainenkin kaipaa, että saisi jotakin.
kaikkien äitien voimat eivät vain riitä miehen huomioimiseen.
Ja tosiaankin harvemmat miehet osaavat auttaa sinua ymmärtämään tilannetta.
vertaistukea kyllä löytyy, mutta ei vastausta. Ehkä joku saanut oivalluksen, että tämä aika on ohimenevää ja kannattaa laittaa omat tarpeet hetkeksi sivuun tai ainakin keskustele niistä naisesi kanssa ja kysy häneltä syytä käytökseensä. Veikkaan, että vastaus on: VÄSYMYS.
mutta ittellä oli aikanaan vastaava tilanne.
pysyin vaimon kanssa hammasta purren, kun eka poika oli kymmenen v, tehtiin toinen jospa suhde siitä paranisi!
mutta ei mitään, nuorempi oli reilu 1v ja erottiin ja lapset jäi minulle.
nyt olen uusissa naimisissa ja erittäin onnellinen!
ja mikä tärkeää myös lapset pitää uudesta vaimostani
lapset kyllä vaistoaa jos vanhemmat ei tule toimeen, ja pahimmassa tapauksessa eivät opi osoittamaan rakkautta.
eipä näihin yleispätevää sääntöä ole mutta näin meillä
TSEMPPIÄ joka tapauksessa
Annatko itse seksiä, hellyyttä ja kehuja?
Niin kauan kun toinen vaatii ja odottaa toisen tekevän tämän onnelliseksi on suhde epätasapainossa ja pettymys tulee väkisin. Älä odota mitään älä vaadi mitään vaan jokaisen tehtävä on tehdä itsensä onnelliseksi. Kun itse olet onnellinen jaat onnellisuuttasi toiselle jolloin hänkin saa onnellisuutta ja silloin kun hän on onnellinen hän jakaa omaa onnellisuuttaan sinun kanssasi jne.
Selvästi olet huonolla itsetunnolla varustettu, koska olet noin mustasukkainen lapsesi saamasta huomiosta. Aikuinen huolehtikoon omista tarpeistaan, mutta lapsi tarvitsee vanhempiaan tarpeidensa tyydyttämiseen. Oletko itse jäänyt lapsuudessasi vaille jotain, kun se ei selvästikään tullut silloin tyydytetyksi?
Mikä oikeus kenelläkään on edes vaatia toiselta jotain? Ei mikään!
Joo huono itsetunto ja lapsena jäänyt jotain joo joo.En ole lapselle mustasukkainen oletko ihan pelle? Naisten seksuaalinen hyvinvointi on tärkeää kirjoitellaan ihan hesarissa,mutta miesten mitä väliä.
Kirjoituksestasi päätellen sinulla on totisesti vielä kasvunvaraa puolisona, isänä ja ihan ihmisenäkin.
Alkaa jo ärsyttään noi sun typeryydet
Jos isät kuuntelevat aina vaan toisten isien kokemuksia ja kommentteja (yleensä tyhmiä sellaisia) ei asioissa päästä puusta pitkälle. Kannattaisiko ongelmien parissa pyöriskelevän miehen kuunnella naisen näkökulmaa ja neuvoja? Ja tietenkin toistepäin kans. Monesti nainenkin saa miehen kanssa keskustelusta uusia näkökulmia omiin asioihinsa. Miehet keskenään eivät voi ratkaista miehen ja naisen välisiä ongelmia, eikä naiset keskenään myöskään. Aina tarvitaan ulkopuolistakin näkökulmaa, ja tietoa siitä, miten asiat muilla ovat.
Jos naisen antama neuvo tai mielipide ärsyttää sinua, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että SINÄ olisit oikeassa. Jos ei neuvo kelpaa, turhaan kyselet, jos olet jo valmiiksi päättänyt, millaisia vastauksia haet.
Jos mies kaipaa huomiota, hellyyttä, palvelua, seksiä ja omaa aikaa, niin hänen tulee vastapuolisesti naiselleen tarjota samoja asioita, eikä vaan vaatia itselleen koko ajan. Naisella on iso henkinen työ meneillään lapsen kanssa, ja ennen kuin sitä on itse kokeillut useamman kuukauden 24/7, ei voi tietää mistä puhutaan. Nyt kaivataan hieman epäitsekkyyttä ja empatiaa.
Eikö mielestäsi sillä rouvalla ole syytä kasvaa puolisona, äitinä ja ihan ihmisenäkin? Tottakai vauvat on äidistä kivoja. Silti tämä nainen on vapaaehtoisesti itselleen aviomiehen aikanaan hankkinut. Nytkö mielestäsi rouva voi hylätä miehensä, pitää tätä vain taloudellisena tukena ja potkaista, kuten niin tavallista, perseelle siinä vaiheessa, kun mies on maksanut sen talon viimeisen laina erän ja lapset on lukiossa?
AP:lle asiallisesti vastaisin, että kyseessä on aika normaali ilmiö, mutta tilanne ei muutu itsestään.
A) sinun on otettava asia puheeksi vaimosi kanssa
B) perheeseen kuuluvat sekä parisuhde, että vanhempien suhde lapsiinsa. Teiltä puuttuu nyt parisuhde
C) Teidän on organisoitava aikanne siten, että teillä on joka päivä yhteistä aikaa. Lapset tietenkin nukkuvat omassa huoneessaan. Siellähän heidän paikkansa on.
Jotenkin naisten on aika helppo liukua tuohon lasten palvelijan ja perheen hoitajan asemaan. Se vaan täytyy katkaista, mutta vaimosi tarvitsee siihen apua ja tukea. Ole jämäkkänä ja tee selväksi, että vaihtoehdot ovat uusi j'rjestys tai ero. Älä anna vaimosi lähteä juttuineen marttyyriraiteelle. Lyön vaikka vetoa, että kun sinä miehenä vhänkään organisoit lastenhoitoa ja vaimosi ajankäyttlöä, niin aikaa jää panemiselle yllin kyllin.
Eli naiset ovat hiukan kummallisesti rakennettuja - kun lapsi syntyy, niin äiti huolehtii ympäri vuorokauden lapsen hyvinvoinnista. Usko hyvänäsi - jos vaikka isällä ja äidillä olisi hellä hetki makkarissa meneillään, niin sen äidin korva on kyllä ryöminyt lapsen huoneeseen kuuntelemaan josko kaikki on hyvin.
Myös sinun äitisi todennäköisesti käyttäytyi näin - jälkikasvun elämän turvaaminen nyt on naisella sisäänrakennettu juttu. Mies turvaa ympäristön ja elannon ja huolehtii siitä, että nainen voi lasta hoivata.
Tämä vuoksi naiset stressaantuvat - silmät ja korvat vaeltelevat lapset perässä silloinkin, kun mies vaatii huomiota ja kiljuu vieressä ' minäkin olen olemassa..'.
Hommatkaa naisen ehdottoman luottamuksen ansainnut lapsenvahti niin nainenkin saattaa hetkeksi jättää sen alitajuisen huolehtimisen vähemmälle ja huomata isänkin oikeasti. Eivät naiset tälle mitään voi - kunpa miehetkin sen ymmärtäisivät ja sopeutuisivat omaan rooliinsa.
Et ole valmis puolisoksi ja isäksi vaan ihan keskenkasvuinen vielä. Kannattaa tosiaan antaa vaimollesi uusi mahdollisuus löytää kypsä kumppani rinnalleen kuin roikkua riippana ja vaatia pikkulapsen tavoin huolenpitoa äidiltään.
Mistä kolosta sinäkin nousit?
Keskenkasvuisuutesi sen kuin vahvistuu..
Siinä sinulle
muuttuu lapsen synnyttyä? Se on aivan luonnollista. Tehtäväsi on nyt suojella naistasi, että hän saa "pesiä" rauhassa ja hoitaa poikastaan. Olet kaikkia eläinuroksia huonompi, jos nyt et täytä tehtävääsi, vaan otat eron. Pesimisvaihe päättyy pian ja vaimosi huomioi taas sinut ja haluaa taas seksiä.
Ps Ei sinun tarvitse lasta hoitaa, vaan vaimoasi, että tämä jaksaisi olla hyvä äiti lapselleen. Isän aika lapsen elämässä tulee sitten myöhemmin, jos isä on vielä kuvioissa mukana. Tsemppiä!
Joo, et tule saamaan vaimoltasi ikinä yhtään mitään, joten EROA!!!!!!!!
Joo eroa ja päästä naisesi pahasta!!!
Kun perheeseen syntyy lapsi suhde muuttuu ihan toisenlaiseksi. Se on rankkaa aikaa kun vaimo keskittyy äitiyteen ja jakamaton huomio keskittyy lapseen.
Vaimosi kuitenkin oletettavasti luottaa sinuun, mutta ei voi tässä vaiheessa nähdä tarpeitasi, vaan toimii oman biologiansa vaatimalla tavalla.
Tietenkin kaikki kiva kelpaa, sillä hänkin kantaa raskasta vastuuta lapsen hyvinvoinnista.
Eroa ennemmin kannattaa pysähtyä miettimään miten voisit luoda suhteen vaimoosi uudelleen antaen arvoa äitiydelle. Ilmeisesti arvostat omaa isyyttäsikin. Joka tapuksessa teillä molemmilla on kasvamista ja vaimollasi voi olla hankalaa sovittaa yhteen roolinsa sinun rakastajana ja lapsenne äitinä.
Keskitä omat ajatuksesi siihen, että uskot lujasti teidän yhteiseen perheeseen ja vanhemmuuteen. Suuri vaara parisuhteessa on antautua virranvietäväksi ja ajautua vaimon kanssa tavallaan eri puolille. Pienten lasten äidit on raennettu suojelemaan lastaan. Se voi usein näyttäytyä jopa oman miehen vieroksuntana.
Yritä omalta osaltasi löytää se tapa miten voitte olla yhdessä vanhempia. Astu vielä yksi askel lisää aikuisuuteen ja pyri luomaan uusi luottamus vaimoosi lapsen kautta. Vaikka välillä tuntuu turhauttavalta kunnioita hänen äitiyttään, älä tässä vaiheessa pistä itseäsi lapsen rinnalle, vaikka lapsi saakin enemmän huomiota. Aseta omat tarpeesi lapsen jälkeen, vaikka kuinka korpeisi. Muista ettei vaimosi petä sinua, vaan hoitaa teidän yhteistä lasta suurella rakkaudella. Kun lopulta saat suhteen vaimoosi yhteisesti rakastamanne lapsen äitinä voit olla varma, että se palkitsee. Tosiasia on kuitenkin ettei suhde palaa entiselleen,mutta uusi suhde voi olla antoisampi.
En sano, että se on helppoa ja varmasti pinna kiristyy. VOit välillä tuntea joutuneesi syrjäytetyksi, mutta älä anna itsesi ajautua ulos perheestä.
Pienen lapsen äidillä on kaiken muun lisäksi hormonien heittelyitä enemmän kuin myöhemmin. Se kuitenkin menee ohi ja jos hoidat hommasi kotiin lapsen ollessa pieni vaimosi lähestyy sinua uudelleen. Se raha ja kiva mitä vaimosi nyt ottaa vastaan on sinun valttisi. Voit sillä luoda pohjaa luottamukselle ja uudelle suhteelle vaimoosi. Sinulla on keino näyttää, että välitätä ja huolehdit niin että vaimosi tässä elämän tilanteessa oivaltaa sen huolnepidoksi.
Koita olla kärsivällinen ja jos paine käy sietämättömäksi hoida homma itse. Kerro myös vaimolle miten vaikeaa sinun on olla, mutta tee se huomioiden ettet puhu ilkeälle petturi vaimolle, joka vain paapoo lastaan, vaan lapsesi äidille ja naiselle jota kunnioitat.
Tämä on niitä alamäkiä, vastoinkäymisiä, joista puhutaan vihkivalassa. Niitä tulee avopareillekin jos olette avopari, mutta sama se, niistä voi mennä yli jos sisua riittää.
Jos kuitenkin tuntuu ettei se ole sen arvoista, tee se itsellesi kunnolla selväksi. Älä eroa vain siksi, että nyt tuntuu, että miehinen tuntosi on loukattu ja tulet hulluksi naisen puutteessa.
Ja tietenkin jos tarjoutuu mahdollisuus jotenkin helpottaa oloa vieraan anisen sylissä ilman seuraamuksia, tee se. Älä kuitenkaan tee sellaista, mitä kuvitelet katuvasi myöhemmin.
Parhaassa tapauksessa luot vaimoosi suhteen, joka vain syvenee vuosien varrella ja sen myötä seksikin saa uuden ulottuvuuden.
Erityisesti toivon sinulle kärsivällisyyttä ja sitä että pystyt pysymään vaimon ja lapsen kanssa linjassa etkä ajaudu vastapuolelle. Tsemppiä matkaan, kyllä se siitä.
Loistava teksti! Ainoastaan tuo kohta, jossa kehotettiin hakeutumaan vieraan naisen syliin, jos seuraamuksia ei ole. AINA on seuraamuksia! Vaikka et jäisi "kiinni" perinteisesti ajateltuna, syrjähyppy vaikuttaa AINA parisuhteeseenne. Joko suorasti tai epäsuorasti.
Jos sinulla on omatunto tallella, ei kyse ole siitä jäätkö kiinni, vaan siitä, että omatuntosi alkaa sinua kalvaa. Usko pois! Se hiipii pikkuhiljaa väliinne, ja lopulta tunnet -jos vaimoasi rakastat- että et ole hänen arvoisensa, koska tiedät mitä olet mennyt tekemään.
Sitten taas, jos jäät kiinni, tiedät mitä se merkitsee. Huutoa, itkevän vaimon ja toooodella suuren kuilun välillenne. Vaikka pääsisitte lopulta yli, ja vaimosi antaisi sinulle anteeksi (JOS antaisi ollenkaan), niin silloinkin voi käydä niin pitkässä juoksussa, että vaikka vaimosikin kuvittelisi ihan oikeasti antaneensa sinulle anteeksi, niin silti hänen alitajuinen toimintansa olisi erilaista, verrattuna siihen, jos et olisi pettänyt häntä.
Ja kaikki tämä alitajuinen toiminta ja luotamuksen puute ajaisi teidät lopulta erilleen. Usko hyvä mies tämä. Voi olla, että syy olisi päivänvalossa jokin muu. "ajauduimme erilleen", "huomasimme että emme rakasta toisiamme niin kuin ennen", tai mitä tahansa näitä perinteisiä selityksiä. Oikeasti taustalla olisi kuitenkin syrjähyppysi, myöntäisitte sitä sitten tai ette.
Muuten edellinen kirjoittaja kirjoitti poaljon asiaa. Lue ajatuksella ja harkitse vielä kerran, kannattaako erota. Ja hei! Kyllä se muijas siitä tokenee. Sillä nyt vain on se mukula siinä. Kysypä vaimoltasi kumman teistä se laittaisi leijonien eteen jos olisi pakko, sinut vai lapsen... Siinä näet.
Anna ajan kulua, kyllä se siitä.
Ja tuli vielä mieleen, että voit olla ylpeä vaimosi voimakkaista äidinvaistoista. Kuinka hyvä äiti hän onkaan. Hän on ottanut äidin roolinsa ja SINUN jälkeläisesi hoitamisen niin asiakseen, että kuka tahansa uros haluaisi lapsensa äidiksi sellaisen naisen. Toista on sellaiset vaimot ja äidit jotka painavat menemään tukka putkella baareissa ja vähät välittävät jälkikasvustaan.
Tuttu tilanne ensimmäisestä liitostani ja kuvittelin, että homma paranee, kun raadan töissä ja kotona ja hellin vaimoa ja lasta. Vaan ei parantunut. Vaimo vaati ja vaati. Rahat kelpasivat ja aina piti ostaa lisää ja lisää. Ero tuli ja lapsi jäi minulle.
Myöhemmin tapasin thaimaalaisen naisen, jonka kanssa avioiduin ja nyt meillä on kaksi ihanaa lasta (4 v ja 7 kk).
Thaimaalainen nainen väsyy hänkin kotona lastaan hoitaessa, mutta hän OSAA OTTAA HUOMIOON ETTÄ MIES RAATAA PÄIVÄT TÖISSÄ! Tässä on se pieni ero. Hän antaa minun levähtää hetken palattuani väsyneenä töistä eikä "hyökkää" heti kimppuun nalkuttaen.
Ja mikä parasta: kyllä, meillä on seksiä! :) Arki-iltaisin ja viikonloppuna lasten päiväunien aikana. Se antaa kummasti potkua kummallekin, vaikka väsyttääkin.
Eli vaihda naista ja rakasta lapsiasi! Rakkaudessa ei ole tulta ilman kipinää.
Sinä se et osaa ottaa huomioon, että myös vaimollasi on raskas työpäivä takanaan kotona. Vai annatko vaimollesi oikeasti aikaa levätä tarpeeksi?
Et sitten pärjännyt vahvan suomalaisnaisen kanssa. Onneksi on suomalaismiehille noita helppoja thaikkuja olemassa niin ei tarvitse ainakaan alkaa kehittää itseään miehenä ja ihmisenä.
Juuri tuo kuvittelu, että tekemällä jotain ja varsinkin paljon toisen hyväksi, on monelle miehelle kompastuskivi avioliitossa. Vaimo on siis kaupatavaraa, jonka velvollisuutena on "kumartaa herraa", kun hänelle tehdään tai ostetaan jotain.
Mitäs itse raadoit ja ostelit tavaraa ja vielä odotit siitä saavasi jotain vastapalveluksia! Raataminen töissä ja kotona oli ihan itsesäsi johtuvaa ja oman taka-ajattelusi motivoivaa käytöstä. Jos hyvää hyvyyttään haluaa tehdä asioita perheen eteen, se on pyyteettöntä ja johtaa hyvään. Jos mielessä on vain ikävä raataminen, että perhe siitä kiitollisena alistuu ja tottelee, syntyy pahaa.
Kyllä vaan sanoisin, että se on kasvun paikka miehille, jos itsellä ei ole kivaa. Sitä vain helposti syytellään muita omasta kurjasta olosta, vaikka kurja olo johtuisi omasta vääristyneestä ajattelumallista ja virheellisistä asenteista.
Mukamas kaikki Tahimaalaiset ovat samanlaisia.
Eikös se yksi thaimaalainen nainen väsynyt niin, että tappoi lapsensa?
Ja aika yleensäkin tuo esiin ongelmat.
olevansa heikoilla.
Miniä on kylmä ja haluton, vakuutta ettei häntä haittaa..
Oli juuri kertonut vauva on kiltti ja vain nukkuu ei huuda yöllä jne.
Alta tunnin kun poikani tuli kotiin, jo ovelle valitti kuinka vauva on huutanut kokoajan. (en ole vielä kuullut vauvan itkevän, samoissa tiloissa olemme olleet useasti ja pitempäänkin)
Taisi ihan unohtaa oli yhä läsnä, tyhmä ja valehteleva..
Epäilen myös pahoinpitelyjä..
Jo esikoisesta, nyt uudet tavat mutta sama,,,
Avioliittoon kuuluu pariskunnan fyysinen läheisyys. Jos sitä ei ole, ei ole syytä olla aviossa. Aika moni nainen on aviossa pelkän mukavuudenhalun takia. Onhan se kiva, että on mies talossa. Monet naiset ottaisivat lasten synnyttyä mielellään eron, mutta taloudellinen tilanne eron jälkeen hiuolestuttaa. Soiksi monet laskelmoivat pysyvänsä aviossa, kunnes lapset kasvavat ja talolaina on maksettu.
Se mikä hämmästyttää on naisen vaatimus miehenkin selibaatista. Jos kerran ei seksi aviomiehen kanssa kiinnosta, miksi aviomiestä siitä pitää rangaista? Tätä logiikkaa en ymmärrä lainkaan. Jos kerran haluaa monopolisoida partnerin seksin, niin monopolistilla on parempi olla jotain tarjottavaa.
Eiköhän se ollut suomalainen, joka poltti Porvoossa lapsensa.
molempien nimiin.
Laskekaa lainojen lyhennys kummallekin 50%.
Siinä pakko säästät muutenkin surkeassa elämätilanteessa.
Neuvoisin hoitamaan asian niin, että sinä maksat lainoja ja puoliso talouden pidon.
Näin puolison on helpompi olla taloudellinen.
Lapsilisä + talouskulut samalle euromäärälle, lainanlyhennysten ja korkojen kanssa.
Olet vastuussa vain puolesta talouskuluista > TULOISTASI RIIPPUMATTA.
Ota kerran viikossa puolisolle vapaa ilta lapsesta. Kasvaa ja pysyy suhde lapseen, kontrolli/ohjaus ellei muuta niin lenkille.
Katsele ympärillesi uusi sopivampi voi löytyä. Mikään ei ole ikuista.