suuret tunteet ikävöinnin ohella voivat viedä järjen.
Se ikävöinti voi koskea kaukaista paikkaa ja aikaa eikä ainoastaan ihmistä.
Entäs jos pääsis katsomaan ikäväänsä vuoren huipulta lintuperspektiivistä - saisiko ikävä pienemmät mittasuhteet?
Se ikävöinti voi koskea kaukaista paikkaa ja aikaa eikä ainoastaan ihmistä.
Entäs jos pääsis katsomaan ikäväänsä vuoren huipulta lintuperspektiivistä - saisiko ikävä pienemmät mittasuhteet?
Vastaukset 5
Vanhimmat
fyysisenä kipuna, puristuksena rinnassa. Voihan ihminen katsoa itseään ikäänkuin ulkopuolisena ja rakentaa kuoren ympärilleen, mutta jossain vaiheessa täytyy tunne hyväksyä ja elää, jotta voisi elää edelleen. On ehkä helpompaa sopeutua tilanteeseen, jos kaivattu ihminen on elossa, kun että menetys täydellinen.
Pakko on luovuttaa, jos toinen on ilmoittanut ettei ole kiinnostunut tai jos hlö on varattu, löytänyt paremman tms.
Pitää löytää uusi ihastuksen kohde, ei auta jäädä ikävöimään sellaista mikä ei voi koskaan toteutua.
kulkee. Vastasin tuohon itseasiassa puolittain, siis loppuosan lintuperspektiiviin. Ikävän kanssa oppii kyllä elämään kun on pakko. Eihän se ilman kipua suju, mutta ehkä joskus tunne haalistuu. :)
tämäkään, mutta sivusta vaan kommentoin. Niin...kyllähän se on pakko luopua jos toinen ei välitä. Ehkä sitten löytää jonkun toisen, jolle on tärkeä.
ei ketään voi mihinkään pakottaa. Itsekäs on hän joka toisen väkisin omaan tahtoonsa alistaa.