Moi!
Haluisin mielelläni kuulla muilta nuorilta äideiltä, että miten on mennyt raskaus ja synntys ja vauvan hoitaminen sitten syntymän jälkeen :) Olen itse 18-vuotias ja raskaana viikolla 30 6. Mulla on nimittäin alkanut synnytys pyöriä mielessä ja kaikki muu lapseen liittyvä, niin olisi kiva kuulla muilta miten on mennyt. Mulla laskettuaika 23.9, eli vielä on jokin verran odottelua. Maha on jo hirveän iso ja vauvan liikkeet on näkynyt vähän ulospäin. Tyttövauvaa on meille lupailtu :)
Ajattelin tänne nyt kirjottaa, kun ei mulla oikeen ole muuten ketään jonka kanssa näistä asioista jutella. Synnytys jännittää kamalasti jo nyt, se on mulla mielessä tosi usein... Mutta eniten kaiken huolen ja ajatukset vie se, kun miettii että onkohan kaikki hyvin vauvalla. Kokoajan saa pelätä ihan pikkujutuistakin, että joku olis huonosti :)
Kertokaa kokemuksianne tähän, ja varmasti löytyy joku jollla samanlainen tilanne päällä kun mullakin? :) Hyvää kesää ja kiitos etukäteen!
Haluisin mielelläni kuulla muilta nuorilta äideiltä, että miten on mennyt raskaus ja synntys ja vauvan hoitaminen sitten syntymän jälkeen :) Olen itse 18-vuotias ja raskaana viikolla 30 6. Mulla on nimittäin alkanut synnytys pyöriä mielessä ja kaikki muu lapseen liittyvä, niin olisi kiva kuulla muilta miten on mennyt. Mulla laskettuaika 23.9, eli vielä on jokin verran odottelua. Maha on jo hirveän iso ja vauvan liikkeet on näkynyt vähän ulospäin. Tyttövauvaa on meille lupailtu :)
Ajattelin tänne nyt kirjottaa, kun ei mulla oikeen ole muuten ketään jonka kanssa näistä asioista jutella. Synnytys jännittää kamalasti jo nyt, se on mulla mielessä tosi usein... Mutta eniten kaiken huolen ja ajatukset vie se, kun miettii että onkohan kaikki hyvin vauvalla. Kokoajan saa pelätä ihan pikkujutuistakin, että joku olis huonosti :)
Kertokaa kokemuksianne tähän, ja varmasti löytyy joku jollla samanlainen tilanne päällä kun mullakin? :) Hyvää kesää ja kiitos etukäteen!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tässä sulle vastauksia kysymyksiisi :)
Itsellä siis kaksi poikaa 05-ja 07syntyneet.
Eli siitä on jo aikaa... :D
muistan sen ainakin,Raskauden alkupahoinvoinnista selviytyminen oli molempien raskausksien hirvein "riesa", lohdauttauduin sillä vessanpönttöä "halaillessani" että istukka toimii ja lapsi kavsaa normaalisti, sillä se on merkki siitä :)
Ultra ja muut tutkimukset olivat ihania sillä silloin näki pienen,kyyneleet silmissä aina ultrasta kotiin ihastelemaan saatuja kuvia.
Kiitos kivasta vaustauksesta, oli kiva lukea :)
Mullakin toi pahoinvointi vaivasi noin 15 viikolle asti, jonka jälkeen kyllä on helpottanut. En joinain päivinä päässyt sängystäkään ylös, kun olis pitäny kouluun mennä, joten välillä jäi menemättä (:O) :D. Nyt on sitten puolestaan tullut pahoinvointien tilalle jokapäiväinen inhottava närästys ja ja tukala olo kun masu alkaa olla jo aikamoisen kokoinen. Ja mahaan sattuu myös aika usein (välillä tosi kovaakin?) ylävatsan kohdalle. Mietin tätä vaan, että onkohan ihan normaalia? Olen ite päätellyt, että johtuis kohdun venymisestä ja kasvusta se kipu. Jäi viime neuvolassa kysymättä ja nyt se vaivaa mua :D
Mäkin oon noita synnytyskauhutarinoita lukenut minkä kerennyt, ja niitä lukiessa se jännitys ja pelko vaan kasvaa kun miettii, että mitenköhän oma synnytys sitten sujuu. No, eiköhän se ihan hyvin.
Kiitos vielä kun vastasit mulle ja hyvää kesää teille! :)
Mulla aika sama tilanne vuosi sitten. Olin 18vuotias ja raskaana laskettu aika oli 3.9, poika synty 17.09.. Itseä kans mietitytti synnytys ja pelotti toki... Ja nyt on kaveri sun kanssa samassa tilanteessa, itsellä olisi tarkotis lähteä hänen kanssa synnyttämään... joten jännittää tässä itseäkin kun tietää mitä odottaa :D Laita mailia jos haluat kirjotella [email protected]
ei pahoinvointi ole mikään tae eikä merkki siitä että vauva voi hyvin ja istukka toimii. t:omakohtaista kokemusta on
Olen tämän ketjun aloittaja, ja kysisin sellasta, että minkä laiset mahdollisuudet vauvalla on selvitä hengissä jos se syntyis nyt, viikkoja tällä hetkellä kasassa 33 1? Mulla on alkanut tuntumaan "supistuksia" tai no mitä lie harjotussupistuksia ne nyt olikaan nimeltään. Oon alkunut pelkäämään ennenaikasta syntymää ja myös kohtukuolemaa... Tuntuu että kaikki vaan katuu päälle, kun koko ajan pelkään jotain. Ja kun on hirveen tukala olla tän mahan kans (ihan törkeen kokonen!). Mulla neuvola maantaina, ja ajattelin nyt täällä kysyä, kun en jaksa odottaa maanantaihin asit, että pääsen kysymään näitä kysymyksiä mitkä mua vaivaa, enkä sinne viitti soittaakkaan... Vauvan kasvu on ollut vähän yläkäyrillä, ja lääkrien mielestä tulee olemaan iso vauva, yli nelikiloista veikkasivat, jos loppuun asti mahassa pysyy. Nyt pelottaa synnytys entistä enemmän jos tuleekin joku 5-kilonen! Painoa mulle on tullut jo 7kg.... Anteeksi sekava kirjotus, mutta jos joku vois vastata mulle.... :)
Ps. Vauvan pää on laskeutunut, ja mulle sanottiin, ettei varmaan hirveen kauaa enää pysy sisällä, mutta sitten taas kuulin, että vaikka se pää oliskin kuinka laskeutunut jo aikasessa vaiheessa, niin silti voi mennä synnytys vaikka parikin viikkoa yli lasketun ajan??
selvitä :) viikkoja sen verran hyvin kasassa.
Minullakin alkoi n. rv27 tulemaan aivan hirveästi supistuksia, välillä peräti kipeitä. Mutta nyt menossa jo 36 4, eli eivät itselle merkanneet mitään :)
Jos ne ei tosiaan kipeitä ole, ei tule vuotoa yms. niin tuskin kannattaa huolestua. Onneksi kuitenkin on se neuvola kohta niin saat ihan ammattilaiselta kysyä :)
Ja sitten tuosta pään laskeutumisesta, minullakin esikko oli kiinnittyneenä mooooonta viikkoa ennen kuin syntyi. Kuten ystävälleni. Viikolla 34 hänelle oli sanottu että tulee hyvin etuajassa vauva, mutta menikin laskettuun ja käynnistivät raskausmyrkytyksen takia. Sekin on aika niin ja näin pitääkö sitten veikkailut paikkansa. Joillakin pitää ja joillakin ei.
Kiitos paljon valaisevasta viestistä! :) Mullakin noi supistelut on välillä ollut kipeitäkin. Mutta ne kipeimmät on aina ohi muutamassa sekunissa, mutta kuitenkin melkeen joka päivä (yleensä ilalla) tulee sitten semmosia lieviä kipuiluja, joiden ohessa kyllä pystyy tekemään muutakin, joihinkin en edes kiinnitä huomiota. Viime viikon keskiviikkona piti käydä tilannetta tarkistamassa, kun aamulla oli tullut vähän verta ja supisteli. Oli aivan kamalaa, itkin koko aamun. Pelkäsin ihan tajuttomasti sitä kun vauavn sydänääniä alettiin kuuntelemaan, että jos ei mitään kuuluiskaan, mutta normaalilta kaikki kuitenkin näytti. Ei muutoksia kohdusuulla tai mitään muutakaan.
Niin, kyllähän noi arvailut voi mennä ihan päin honkiakin, kun eihän sitä tarkkaa syntymä ajankohtaa voi kukaan ennalta tietää. Ja sama noi vauvan painoarviot, oon kuullut/lukenut paljon juttuja että kerrotaan miten on lupailtu nelikilosia vauvoja, mutta sit onkin tullut vaan 2-3-kilonen. Eli kyllähän noikin heittää suuntaan ja toiseen. Olis tarkotus synnytystapa-arvioon mennä, toivon vaan, että lapsi pysyis nyt vielä hetken ees tuolla masun puolella... Mutta jos nyt lapsi nyt vaikka tänä yönä syntyis (:D) niin joutuisko vielä keskoskaappiin kasvamaan? Anteeksi tietämättömyyteni... Itse olen äitini kertoman mukaan syntynyt viikolla 35. Ja ollut pienikokoinen vauva. Mutta en kyllä sairaalaan ollut joutunut jäämään...
Ja ei mitään sulla ollut. Kyllä olisi minutkin säikäyttänyt!! Kauhea kokemus varmasti :/
Mutta uskoisin että pitää vielä keskoskaapissa käydä. Keuhkot eivät taida olla auivan täysin kypsyneet. Voin olla kyllä väärässäkin :) Tietenkin jos nyt joutuisit jo synnyttämään, ne yrittäisi sen estää ja antavat keuhkoja kypsyttävää lääkettä vauvalle. Voihan se olla että ei vauvalla kuitenkaan ole mitään ja saat touhuta sen kanssa normaalisti :) Ellei sitten niitä kaikenmaailman testejä sitten oteta yms. Itsekin kun oot syntynyt sen verran aikaisin ja ei oo tarttenut jäädä niin koita päästä ainakin samalle viikolle :D
Tuosta painoarviosta :) Esikoisen aikaan minulle just sanottiin että tulee kuule lähemmäs 4kg pikkumies kun niin yläkäyrillä kasvaa :D Ja painoa ei sitten ollut edes 3kg. Vähän alle jäi. Parempikin kyllä niin kun eivät tehneet sitä synnytystapa-arviota.
Minullekin povasivat synnytystä aikaisin, oska vauva laskeutui ja kiinnittyi hyvin aikaisilla viikoilla. Lopputulos oli käynnisty tilanteessa, jossa kohdunkaula entisellään, ja täysin epäkypsä. Silloin oli viikkoja 42 1. Lopulta sektioivat, ja vauva oli vain 3600 grammaa, pituutta tosin oli 53 senttiä. Mutta vauvan kiinnittyminen ei ole merkki mistään.
noi painoarviot voi tosiaankin olla ihan pötyä. :) Nuo lääkärit kun pelotteli mua isolla vauvalla, niin nyt helpottaa vähän kun tietää, ettei se välttämättä edes ole :)
Haluaisin tosiaan, että lapsi pysyis nyt vaikka just sen 2-3 viikkoa mahassa vielä. Ja miksi ei pidempääkin. Mutta jos se aikasemmin päättää tulla, niin ihan tervetullut on silti :D Toisaalta haluisin että syntyis jo, mutta toisaalta en. Koska mun maha on ihan hirveen iso, ja moni päivittelee aina, että "pitäis varmaan kohta jo syntyä?" ja siihen on sitten vähän tyhmää sanoa, että vielä on 7 vikkoa jäljellä laskettuun.... :D Mutta keskoskaappi kuulostaa pelkkänä sanana jotenkin pelottavalta, enkä mä haluais omaa lasta semmoseen (no tuskin kukaan muukaan).. Eli sen vuoks en vielä haluais syntyvän :) No kai tää tästä, pelottaa vaan hirveesti jos syntyy liian aikasin :DDDD :((
Hyvä tietää, että näinkin voi olla, kiitos vastauksesta! :)
Noniin, ajattelin tulla tänne kertomaan uutiset, kun aikasemminkin jo oon tähän kirjoitellut :) Kävi sitten niin, että lapsi syntyi tämän viikon maanantaina rv 34 5, ja 2990g:n painoisena, pituutta neidillä oli 44cm. Sairaalaan ei onneksi joutunut jäämään, koska oli isokokoinen vauva viikkoihin nähden. Pieni ja siro tyttö kuitenkin on, mutta aivan ihanan sellainen