Kuolinpesän osakkaat tarvitsevat omaisuudenerottelusopimuksen - jotta leski ei ole enää kuolinpesän osakas ja että he pääsisivät jakamaan perintöä.
Leski ei ole perillisasemassa.
Ilman omaisuudenerottelusopimusta tilanne on kuolinpesän osalta jäissä.
Mutta mitä tämä tarkoittaa lesken näkökulmasta ajatellen l. mihin leski tarvitsee omaisuudenerottelusopimuksen?
Leski ei ole perillisasemassa.
Ilman omaisuudenerottelusopimusta tilanne on kuolinpesän osalta jäissä.
Mutta mitä tämä tarkoittaa lesken näkökulmasta ajatellen l. mihin leski tarvitsee omaisuudenerottelusopimuksen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Äkikseltään ei tule mieleen.
Yleensä vanha polvi on tehnyt töitä viisikymmentä vuotta ja itse tienannut omaisuutensa.
Todella paskamaista että lapset lähtevät pyrkimään siihen käsiksi ennen lesken kuolemaa. Olisihan tuossa varaa odottaa muutama vuosi eikä pilattaisi lesken elämää riitelyllä.
Riitelijöitäkin tietysti löytyy, useimmiten suvun mätämunia jotka eivät ole koskaan rehellistä työtä tehneet.
Leski voi olla myös täysin holtiton rahankäyttäjä jota piti kurissa vain vainaja.
Sitten kun mitään rajotteita ei ole ja pääsisi käsiksi myös vainajan tienaamiin rahoihin niin ryyppääminen, ulkomaanmatkat, taksilla-ajelut, kavereiden juottamiset yms. ovat jokapäiväistä asiaa.
Ilmeisesti sinun mielestä perillisten pitäisi katsella kun leski pistää sileäksi varallisuuden josta he ovat maksaneet perintöverot?
Mielestäni leski saa tehdä omalla varallisuudella mitä haluaa mutta toisen ihmisen varallisuuteen (vainajan) ei leskellä ole kajoamisoikeutta varsinkaan silloin kun lesken oma varallisuus ja tulot riittävät ihan mukavaan elämään.
Laki turvaa avioleskelle ihan riittävän elinolot, sama laki myös turvaa perillisten oikeudet ja hyvä näin.
Stalinisteja riittää, joille ihmisen arvo on suoraan laskettavissa tehtyjen työvuosien mukaan...
A,B,C ja vielä D-luokan kansalaisjako.
Näinpä.
Puolisoilla on siis avioehto, mutta arvelen leskenkin tarvitsevan kaksoiskappaleen allekirjoittamastaan perillisten ja oman omaisuutensa erottelusta jo pelkästään omien tai osakkaiden myöhempien muistikatkosten varalle mitä irtainta kenellekin kuuluu. Kiinteän omaisuuden omistukset voi toki tsekata muista asiakirjoista.
Aprikoin myös, että ainakin yhteisesti omistetun kiinteän omaisuuden erottelusopimus olisi tarpeen lesken osuuden lohkomiseen, huudatukseen, panttaamiseen tms. Muistelen, että erottelussakin olisi osituksen tapaan pelivaraa lesken ja perillisten kesken sopia ainakin irtaimen omaisuuden vaihdoista ilman verojakin.
Kyseessä on ollut avioliitto, jossa on ollut avioehto. Puolisoilla ei ole ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Niinpä toisen puolison kuoltua ei tehdäkään ositusta mahdollisine tasingonsaamiseneen. vaam omaisuuden erottelu. Erottelussa puolsoiden omaisuus erotellaan kummallekin omaan "kasaan" sen mukaan mitä kukin omistaa. Leski pitää oman kasansa ja vainajan kasa menee perintönä hänen perillisilleen.
Jos puolisoilla on ollut yhteistä omaisuutta, se jaetaan omistussuhteiden mukaan.
Vainajan perilliset tarvitsevat omaisuuden erottelun voidakseen jakaa perinnön. He eivät voi tehdä sitä, jollei omaisuuden erottelua ole tehty ensin. Omaisuuden erottelusta tehdään sopimus, kirjallinen - ihan niinkuin osituksesta perinnönjaostakin on tapana tehdä.
Leski on omaisuuden erottelun toinen osapuoli, toinen osapuoli on vainajan perilliset. Leski saa tehdä omalla sopimuksellaan mitä haluaa. Hän voi tarvita sitä esim. jos osa oamisuudesta on ollut yhteistä ja yhteisomistus erottelussa puretaan.
Tilanne on siis kuvatunlainen.
Kukaan ei ole rosmoamassa lesken omaisuutta - se kun on lesken - ei perillisten omaisuutta.
Perilliset taas ovat kuolinpesän osakkaita, mutta niin on myös leski, kunnes omaisuuden erottelu ( eri asia kuin ositus) on suoritettu.
Nyt on vain niin, että tätä omaisuuden erottelua ei lesken osalta tunnuta saavan päätökseen vaikka leski ei tosiaan perillisasemassa ole.
Ei tässä tosiaan taida auttaa muu kuin riitauttaa asia.. :/
Tietääköhän kukaan, mitä omaisuudenerottelusopimus maksaa asianajajan tekemänä - noin about?