Moi..
Onko muilla sellaista ollut, että lapsi suosisi isää? Mun mies on ollut lomalla nyt 2 vkoa, ja poika (puolitoista vuotta) on ollut täydellinen isä-fani koko sen ajan!
Kun itkee, haluu isin syliin. Tänään kanto lelut tuulikaappiin kun isä purki autoa siinä pihalla. Tuulikaapista kun näki sitten isin koko ajan.. Sit kun isi lähti viemään autoa pois, tuli pojalle jo vähän hätä, että isi lähti.
Mulle ei ole koskaan osoittanut tällaista suosiota.. =( Ei itke perään tms. Vähän on paha mieli tästä..
Onko muilla sellaista ollut, että lapsi suosisi isää? Mun mies on ollut lomalla nyt 2 vkoa, ja poika (puolitoista vuotta) on ollut täydellinen isä-fani koko sen ajan!
Kun itkee, haluu isin syliin. Tänään kanto lelut tuulikaappiin kun isä purki autoa siinä pihalla. Tuulikaapista kun näki sitten isin koko ajan.. Sit kun isi lähti viemään autoa pois, tuli pojalle jo vähän hätä, että isi lähti.
Mulle ei ole koskaan osoittanut tällaista suosiota.. =( Ei itke perään tms. Vähän on paha mieli tästä..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lapsi on ehkä ymmärtänyt isän katoavaisuuden. Äiti on tuttu ja turvallinen, aina saatavissa. Äidin katoamista ei tarvitse pelätä, isä on enemmän muutenkin poissa ja siksi katoamisesta on pelkoa.
Aika pienetkin lapset samaistuvat sukupuolellisesti ja matkivat mielellään oman sukupuolensa edustajaa. Pojan mielikuvitusmaailmassa hänkin on ollut ikään kuin purkamassa isänsä tavoin autoa siinä tuulikaapissa. Hätähän siinä tulee kun "leikkikaveri" poistuu paikalta ja leikki jää kesken..
Itsellänikin on ollut (ja välillä on vieläkin) tuollaista mustasukkaisuuden poikasta, mutta nämä kiintymysjutut menevät aalloittain ja sitä ollaan vuoroin kehenkin riipallaan. Teillä kiintymyksen syventyminen on voinut olla voimakkaampaa jos isä on ollut suht paljon pois pojan elämästä eikä hirmuisen vahvaa sidettä ole aiemmin päässyt syntymään.
Poikasi osoittaa upeasti, että hän osaa muodostaa ihmissuhteita ja sitoutua niihin, muihinkin kuin pelkkään äitiin. Ja sehän on hieno juttu se..
Kertoo enemmänkin ehkä siitä että isän ja lapsen suhde on erittäin hyvä.
Olisit onnellinen!
Itselläni on ollut aina lämmin suhde isääni ja kamala ikävä ja kaipaus kun isä kävi töissä ja oli matkoilla. Minun oli nukuttavakin hänen tyynyllään ja nuuhkia hänen tuoksuaan koska se hieman helpotti ikävää.
Äitini on aina ollut mustasukkainen siitä että isän ja minun välit ovat niin läheiset. Äiti on joskus jopa nälvinyt meitä kun nyhjötämme sylikkäin sohvalla ja telkkarin ääressä. Vieläkin välillä kömmin isän viereen ja ihan lähelle ja isä puristaa kainaloonsa! Vaikka olenkin jo aikuinen ja isäni on jo lasteni vaari.