Rakkaat ystäväni,
Useille masentuneille ihmisille ne aamut ovat varmasti kaikista kamalampia. Todellisuus iskee päälle kuin tavarajuna. Itse olen yrittänyt aloittaa taistelun vakavaa masennustani vastaan ja saada aamuihin joitakin rutiineja, jotta järki pysyisi päässä ja masennus ei kuiskisi julmia asioita minulle.
Mutta mitä tehdä, mitä te teette aamuisin?
Itse yritän kovasti saada jonkinlaisia rutiineja kohdalleen( olen vielä hetken sairaslomalla), välillä onnistun, välillä romahdan täysin. Itse yritän aloitaa aamuni siivoamalla, joskus kirjoittamalla ja joskus soittamalla läheisille. SIlti, lähes aina jossakin vaiheessa purskahtaa itku ja järki liukuu jälleen jonnekin saavuttamattomiin. Tilanteeni on kuitenkin nyt parempi kuin kuukausi sitten, jolloin siirryin sängystä sohvalle itkemään. Jotain valoa siis nähtävissä.
Voimia kaikille samassa veneessä oleville.
Useille masentuneille ihmisille ne aamut ovat varmasti kaikista kamalampia. Todellisuus iskee päälle kuin tavarajuna. Itse olen yrittänyt aloittaa taistelun vakavaa masennustani vastaan ja saada aamuihin joitakin rutiineja, jotta järki pysyisi päässä ja masennus ei kuiskisi julmia asioita minulle.
Mutta mitä tehdä, mitä te teette aamuisin?
Itse yritän kovasti saada jonkinlaisia rutiineja kohdalleen( olen vielä hetken sairaslomalla), välillä onnistun, välillä romahdan täysin. Itse yritän aloitaa aamuni siivoamalla, joskus kirjoittamalla ja joskus soittamalla läheisille. SIlti, lähes aina jossakin vaiheessa purskahtaa itku ja järki liukuu jälleen jonnekin saavuttamattomiin. Tilanteeni on kuitenkin nyt parempi kuin kuukausi sitten, jolloin siirryin sängystä sohvalle itkemään. Jotain valoa siis nähtävissä.
Voimia kaikille samassa veneessä oleville.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihanaa, että sinulla jotain valoa nähtävissä!
Varmaan on hyvä ajatus saada aamuun jotain rutiineja (mielellään sellaisia joista tulisi positiivinen mieli).
Olen sairastanut vakavaa masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä toista vuotta ja huomannut, että pahimpia ovat aamut. Ehkä on hyvä, että sinä olet pystynyt itkemään, itse olen ollut ihan lukossa ja en ole edes itkemään pystynyt vaan aamuisin on ollut todella ahdistava ja pelokas olo. Ja olen ihmetellyt, että mistä ihmeestä se johtuu, että pahin olo ajoittuu yleensä muutamaan tuntiin heräämisen jälkeen. Minulla kauheita pelkoja sairauksista (osa todellisiakin) mutta pelot ovat varmasti ylimitoitettuja ja sen lisäksi pahoja pelkoja siitä että läheisille sattuu jotain pahaa.
Olen myös yrittänyt kehitellä kaikenlaisia rutiineja, esim. kävelylenkki aamulla. Kumma vaan, että muutama tunti heräämisen jälkeen kävelykin on saattanut olla yhtä tuskaa, olen tuntenut vain suunnatonta väsymystä ja on tuntunut ettei millään jaksaisi kävellä. Olen pelännyt että saan sydänkohtauksen kävellessäni.
Nyt olo on onneksi helpottanut, vieläkin aamuisin olo on usein "epämiellyttävä", jännittynyt mutta en ole enää yhtä kauhuissani aamuisin. Mielialalääkkeen lisäksi minulla on ollut opamox lääkitys ja jos olo on huomattavan inhottava aamuisin olen suosiolla ottanut 1/4 ko. pilleristä. Olen käyttänyt sitä 1,5 vuotta ja onneksi toleranssi ei ole noussut vaan se 1/4 pilleri auttaa vieläkin. Tietysti olen yrittänyt pärjätä ilman sitä, on hiukan pelottavaa käyttää sitä, kun "kaikki" varoittelevat siitä, mutta olen huomannut että "pahoina aamuina", jos en sitä ota kamala olo ei mene yleensä itsestään ohi vaan jatkuu sitten koko päivän. Onneksi nykyään alkaa olla yhä usemmin aamuja/aamupäiviä ettei se opamox tule edes mieleen... että ehkä tämä tästä!
Puhut tutuista asioista. minullakin samoja ongelmia. mieli tekee joskus mennä aamusta kävelylle. hyvinä päivinä se jopa onnistuu.
minullakaan ei sitä itkuu kovinkaan tule, ja joskus kun oikein ahdistun niin kävelen kotona kokoajan ympyrää tai huoneesta toiseen. tavallaan olen löytänyt avaimen kävelemisestä. eniten se helpottaa jos paikka on metsä tai järvenranta. joskus olen yö aikaa kävellyt ja kävellyt maantietä pitkin suoraankin niin kauan et pieni toive väsähdyksestä tulee. Joskus se menee kyllä 5-6h.kin..
joskus auttaa vain se että menee yksinkertaisesti sohvalle makaa sulkee silmät ja antaa maailman olla ja on tekemättä yhtää mitään. siivoominen siinä tapauksessa kun pitää ajatuksen kulkua muuttaa.
Kiinnostava aihepiiri. ja kiva kuulla vastauksia kysymyksiisi..
toiv aurinko paistaa hetken sisimpäänkin.