Ari Vallinin teoksen Jokilaakson tapahtumista 1918.
Mitä piditte?
Sieltä löytyy monta tuttua nimeä.
Mitä piditte?
Sieltä löytyy monta tuttua nimeä.
oletteko lukeneet
omakustannekirjan
4566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvää paikallishistoriaa. Luin heti tuoreeltaan. Monia tuttuja henkilöitä ja tapahtumia löytyi.
Kirja voisi tietysti olla hiukan erittelevämpi otteeltaan, asiantuntevampikin. Mutta näin ollen kirjassa on tiettyä tuoreutta.
Tällaiset erikoiskirjat tulevat helposti yllättävän hintaviksi, esim. monien kuvien ja huolellisen taiton takia.
Toivottavasti kirja on auttanut jokilaakson ihmisiä ymmärtämään vähän paremmin vuoden 1918 lahtari/punikki vastakohtaisuuksia ja ymmärtämään myös sen että sisällissota, ja sota yleensäkin, tekee aina osasta kansalaisia barbaareja. Uskoa täytyy myös, että nämä kansamme historialle henkensä antaneet eivät kuolleet turhaan, sillä virheistäänhän kansakunta oppii, jos ei muuta niin ainakin vähän paremmin sietämään lähimmäisiään.
Aika hurskas toivomus, että ihminen ei tulisi mielettömässä tilanteessa eläintäkin julmemmaksi. On se nähty - todennäköisesti koetaan vastakin. Kyllä sisällissotatilanteessa pintaan nousee niin paljon alkeellisia kostomotiiveja, että itse tilanteessa saati sitten myöhemmin on vaikea erottaa väkivallanteon pohjimmaista syytä.
Sisällissotia käydään joka hetki kaikkialla maailmassa. Mitä ihminen on kiven ja lingon ajasta oppinut?
Moni ehkä näki TV:stä ohjelman Balkanin sisällissodan jälkeisestä tilanteesta. Muistaakseni perjantain A-zoom. Karskia kuultavaa.
Löysin Vallinin kirjasta lähisukulaisen kohtalosta (teloituksesta) erään selityksen. Toinen lähisukulaiseni joutui Tammisaareen, koska "onnekkaana" säästyi rivissä ampumiselta.
Muuten olen sitä mieltä, että mahdollisimman monen kokemäkeläisen kannattaa kirja lukea. Sen luettuaan ymmärtää hiukan paremmin täkäläistä elämänmenoa.
Miten vuoden 1918 tapahtumat vaikuttavat Kokemäen nykyiseen elämänmenoon ? Onko tänään, 90 vuotta sisällissodan jälkeen, vielä katkeruutta punaisia/valkoisia kohtaan ja kuinka syvää. Olisi kiva tietää esim. onko tämän palstan lukijoissa sellaisia ihmisiä, joiden elämänasenteeseen sisällissodan tapahtumat tänäänkin vaikuttavat. 1940 ja 1950-luvulla syntyneiden isovanhemmat kuuluivat ikäryhmään, joka osallistuivat 1918 tapahtumiin, joten heidän jälkipolvilleen asia on varmaan läheisempi kuin vaikka 1970-luvulla tai sen jälkeen syntyneille. Kertokaahan tuntemuksenne kyseiseen asiaan.