Heinäkuun SARA -lehdessä on lesbojuttu kahdesta tapauksesta, naisista, jotka olivat eläneet nelikymppisiksi "heteron elämää" ts. olleet naimisissa ja saaneet lapsiakin vaikka olivatkin tosiasiassa kaivanneet naista jo kauan. Sitten nelikymppisinä erilaisten kriisien myötä he päätyivät selkeyteen: todellisen onnellisuuden edellytys on toteuttaa itseään ja elämäänsä naisen kanssa.
Artikkelissa todetaan myös, että nämä naiset eivät ole harvinaisuuksia: "sitä on ilmassa"... "Aina ei tiedä, kumpi seuraa kumpaa, aivot vai ruumis. Seksuaalisuus voi muuttua siksikin, että "heteronormin" kyllästämä elämäntapa alkaa tuntua väärältä ja vieraalta. Useimpien tarinat eivät tyhjene yhteen selitysmalliin."
Minusta on älyttömän hienoa, että naiset löytävät toisensa monenlaisten, kaikenlaisten kokemusten kautta ja vaikka millä perusteilla. Selitysmallia ei tarvita. Jokaisen oma kehityskertomus on kiinnostava ja arvokas. Oman tarinan onnellista loppua kohti kannattaa pyrkiä vaikka lavasteet rytisten...
(Lavasteista tuli mieleen toinen ihana juttu kahden naisen kakkoskodista heinäkuun Glorian koti -lehdessä. Naiset asuvat yhdessä ja ovat työpari teatterissa, muusta ei puhuta, mutta koti on aivan uskomattoman persoonallinen. Rappioromantiikkaa!)
Tsemppiä ja oivaltavia kohtaamisia sitten vaan meille kaikille ihanille naisille siis!
Artikkelissa todetaan myös, että nämä naiset eivät ole harvinaisuuksia: "sitä on ilmassa"... "Aina ei tiedä, kumpi seuraa kumpaa, aivot vai ruumis. Seksuaalisuus voi muuttua siksikin, että "heteronormin" kyllästämä elämäntapa alkaa tuntua väärältä ja vieraalta. Useimpien tarinat eivät tyhjene yhteen selitysmalliin."
Minusta on älyttömän hienoa, että naiset löytävät toisensa monenlaisten, kaikenlaisten kokemusten kautta ja vaikka millä perusteilla. Selitysmallia ei tarvita. Jokaisen oma kehityskertomus on kiinnostava ja arvokas. Oman tarinan onnellista loppua kohti kannattaa pyrkiä vaikka lavasteet rytisten...
(Lavasteista tuli mieleen toinen ihana juttu kahden naisen kakkoskodista heinäkuun Glorian koti -lehdessä. Naiset asuvat yhdessä ja ovat työpari teatterissa, muusta ei puhuta, mutta koti on aivan uskomattoman persoonallinen. Rappioromantiikkaa!)
Tsemppiä ja oivaltavia kohtaamisia sitten vaan meille kaikille ihanille naisille siis!
Vastaukset 2
Vanhimmat
tuli luettua toi Saran juttu. Milloinkahan sitä itseltä löytyisi rohkeus jättää tämä kulissielämä?
Olisi jotenkin helpottavaa jutella saman läpikäyneiden kanssa, ihan kasvotusten. Ei täällä netissä mitään saa todellisesta elämästä irti.
Joo, muistan nähneeni kun tuohon juttuun etsittiin haastateltavia. Pitääkin lukea.
Kymmenen vuotta meni kulississa itselläkin.