hiuksissani tuulena

Olet vielä sininen hetki ajatusteni lävitse
vaikka yhteytemme on jo ohitse.
Olet hiljaisuus minun ruumiissani, mikä
ennen sinusta kulki minussa lävitse.

En tunne kosketustasi enää, mikä
ennen minut kuumaksi. Olet viileä
loppukesän tuulenvire joka pian
taittuu hämärtyväksi syksyksi.

Vaikka tovin vielä olet minussa ja
sinut tunnen illan sinisinä hetkinä.
En enää ole sinussa kiinni, en itsestään
selvyytenä, kiihkeänä sylinä.

Koko ajan katoaa jotain tärkeää ja
vuotaa pois, muutut vain kuvaksi mitä oli.
Joka hetki minä luisun sivuun sinusta ja
kasvan, minussa kohoaa uusi puoli.

Ja sinä enää vain kuiskaat minussa.

http://www.youtube.com/watch?v=bh9TDDFPl3U&feature=related


Kiitos Runostasi.

Toisinaan Rakkaus on sylissä,
postuakseen sitten uneen.

Rakastaminen todellista, kadotakseen
Rakkauksien avaruuteen.

Kaksi maailmaa kasvaa vain erilleen.
Kaksi kuiskausta poistuu kuulumattomiin.

Ja uni on niin konkreettinen, todellinen.

Hienoa ja keveän ilmavaa
Rakkausrunoa Sinulta.

Sanoja, säkeitä joissa viihtyi.

Tunnetta ja tuntemuksia pehmeällä
kädellä ja kauniissa muodossa.

Herkkää Rakkausrunoasi josta
pidin kovasti.

Hieno Runosi.

Aurinkoa päivääsi Sinulle.

Tunteen aitoutta ja latautuneisuutta, omistavaa otetta ja hehkujen hurmaa viestivä. Kaunis. Kitos ;-)