Nova Kiinteistökehityksen konkurssin syy on selvinnyt. MTV3:n mukaan yhtiö on tuhlannut varojaan holtittomasti.
Tämä selviää tänään julkisuuteen tulleesta velallilsselvityksestä, jonka on laatinut Nova Kiinteistökehityksen pesänhoitaja Jukka-Pekka Kyläkoski.
Pesänhoitaja ei ole romahduksen syystä samaa mieltä kuin yhtiön keulamies Arto Merisalo, jonka mukaan konkurssi johtui yleisestä talouden taantumasta.
MTV3:n mukaan Kyläkoski nostaa yhdeksi esimerkiksi varojen tuhlaamisesta ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok.) syntymäpäivät tammikuussa 2008. Nova Kiinteistökehitys maksoi syntymäpäivistä noin 17 000 euroa.
Niinikään pesänhoitaja moittii yhtiötä luksusautoihin sijoittamisesta. Se on hankkinut käyttöönsä mm. 211 000 euron arvoisen BMW:n.
Merisalo sai yhtiötä 732 000 euron lainan, joka myöhemmin merkittiin hänen palkakseen
Tämä selviää tänään julkisuuteen tulleesta velallilsselvityksestä, jonka on laatinut Nova Kiinteistökehityksen pesänhoitaja Jukka-Pekka Kyläkoski.
Pesänhoitaja ei ole romahduksen syystä samaa mieltä kuin yhtiön keulamies Arto Merisalo, jonka mukaan konkurssi johtui yleisestä talouden taantumasta.
MTV3:n mukaan Kyläkoski nostaa yhdeksi esimerkiksi varojen tuhlaamisesta ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok.) syntymäpäivät tammikuussa 2008. Nova Kiinteistökehitys maksoi syntymäpäivistä noin 17 000 euroa.
Niinikään pesänhoitaja moittii yhtiötä luksusautoihin sijoittamisesta. Se on hankkinut käyttöönsä mm. 211 000 euron arvoisen BMW:n.
Merisalo sai yhtiötä 732 000 euron lainan, joka myöhemmin merkittiin hänen palkakseen
Vastaukset 10
Vanhimmat
Entisen ulkoministerin Ilkka Kanervan (kok.) jättimäinen syntymäpäivälahja konkurssiin ajautuneelta Nova Kiinteistökehitykseltä herättää hämmästelyä monella taholla. Viranomaisten ja asiantuntijoiden lisäksi 17000 euron tukipottia äimistelee myös saaja itse.
-Kieltämättä se on aika messevä summa, lomalta tavoitettu Kanerva hörähtää ja sanoo ymmärtävänsä hyvin, että asiaan liittyy kysymyksiä.
Kanerva korostaa STT:lle, ettei tiennyt summasta etukäteen, sillä juhlien järjestäminen oli hänen avustajiensa vastuulla.
-En minä näistä käytännön järjestelyistä ole jyvällä. Olen yrittänyt keskittyä siihen politiikkapuoleen, hän selventää.
Kanerva kieltäytyy pitämästä tukisummaa suorana lahjoituksena. Hänen mielestään Nova-yhtiö oli myös saavana osapuolena, sillä tuki koostui juhlaseminaarin pääsylipuista, joiden vastineeksi yhtiö sai tilaisuuden tavata valtiojohtajia.
Seminaarissa alustivat pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) sekä Kanerva itse.
-Kaiken lisäksi siinä taisi olla jokin lounaskin siihen lipun hintaan sisältyen, Kanerva huomauttaa.
"Novasta en tiedä tuon taivaallista"
Keskusrikospoliisin rikostarkastajan Markku Ranta-Ahon mukaan synttärikekkereiden järjestämisessä ei sinällään ole mitään rikollista.
Hänen mukaansa lahjusrikos edellyttäisi sitä, että juhliin kutsuttaisiin henkilöitä, joilla olisi päätösvaltaa ja joiden päätöksiin kutsu vaikuttaisi. Toisaalta pitäisi selvittää, onko Kanerva sellaisessa asemassa, että hänen juhliensa kustantamisesta olisi hyötyä maksajalle.
Kanervan mukaan Novalta tullut tukipotti ei ole vaikuttanut millään tavalla hänen päätöksentekoonsa. Hän sanoo tuntevansa yhtiön toimitusjohtajan Arto Merisalon, mutta yhtiöstä hän ei omien sanojensa mukaan tiedä "tuon taivaallista".
-Työpöydälläni ei ole ollut eikä ole minkäänlaisia sen tyyppisiä asioita, joissa joutuisin heidän taloudellista intressiään ottamaan huomioon, Kanerva tähdentää.
Ranta-ahon mukaan on kuitenkin kyseenalaista, onko yrityksellä liiketaloudellisia perusteita maksaa yksittäisen henkilön syntymäpäiviä, jos talous on muutenkin kuralla.
Hän tähdentää, että spekuloi Kanervan juhlia ja niiden taustoja vain yleisellä tasolla. Asia ei ole tutkittavana KRP:ssä, eikä Ranta-Aho tunne asiaa syvemmin.
"Outoa ja vierasta toimintaa"
Ministerien toiminnan lainmukaisuutta valvotaan oikeuskanslerinvirastossa. Kanervan tapaus kuuluu myös virastolle, koska synttärikemujen aikaan Kanerva toimi vielä Suomen ulkoministerinä.
Apulaisoikeuskanslerin sijaisen Risto Hiekkataipaleen mukaan valtioneuvoston jäsenten on yksityishenkilöinäkin mietittävä tarkasti ja tapauskohtaisesti, voiko lahjoituksen ottaa vastaan.
Hänen mielestään ministerin on aina harkittava, onko huomiota osoittavalla henkilöllä tai firmalla jokin yhteys ministeriön toimialaan tai ministerin tehtäviin.
-Jos voi olla, niin ministerin täytyy tarkkaan harkita, voiko hän ottaa sitä (lahjaa) vastaan, Hiekkataipale sanoo.
Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen puolestaan ihmettelee, miksi Nova Kiinteistökehitys osallistui Kanervan juhlien rahoittamiseen.
-Ei sen ainakaan luulisi kuuluvan yhtiön toimialaan. On se siinä suhteessa täysin outoa ja vierasta toimintaa
.2009 16:59, päivitetty 28.07. 18:41
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen pitää Ilkka Kanevan (kok) Nova Kiinteistökehitykseltä saamaa 17 000 euron synttärirahoitusta suurena summana.
- Normaalisti ajateltuna summa kuulostaa tavattoman suurelta, Katainen vastasi, kun asiaa kysyttiin häneltä tänään pidetyssä budjetti-infossa.
Katainen kommentoi Kanervan 60-vuotisjuhlien rahoituskuvioita ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun paljastui, että konkurssiin mennyt Nova Kiinteistösijoitus rahoitti ulkoministerinä toimineen Kanervan syntymäpäiväjuhlintaa 17 000 eurolla tammikuussa 2008.
Kysymykseen siitä, onko oikein, että kokoomusministeri ottaa vastaan 17 000 euroa taholta, jolla on mahdollien halu vaikuttaa politiikkaan Katainen vastasi näin.
- Kanervan intressit olivat lähinnä ulkopolitiikassa ja lahjoittajan intressit eivät varmaan olleet niinkään siellä.
Kanerva kiisti viimeiseen asti, että olisi tiennyt Novan jättilahjoituksista mitään.
Onko selitys uskottava?
- En lähde sitä arvioimaan. Minä en tiedä mitä Kanervan tiesi, vaivaantuneen oloinen Katainen kiersi kysymyksen.
Pesänselvittäjä Jukka-Pekka Kyläkosken mukaan Nova-yhtiö syyti rahaa Kanervalle ilman hyväksyttävää syytä.
Kataiselta tiukattiin eilen myös sitä, miksi kokoomus ei keskustan tapaan suostu avaamaan ulkopuolista rahoitustaan. Keskusta julkisti äskettäin kaikki yli 5 000 euroa puolueelle antaneet tahot taannehtivasti.
Kokoomukselle tämä ei käy.
- Tulemme kertomaan kaikki tänä vuonna ja tästä eteenpäin, kun Tarastin työryhmä on määrittänyt pelisäännöt, Katainen sanoi.
Avoimuuden esteenä on Kataisen mukaan se, että puolue ei voi takautuvasti ja yksipuolisesti paljastaa rahoittajiaan.
- Siellä on yksittäisiä ihmisiä tai yhteisöjä, jotka ovat tukeneet maailmankatsomusta mutta eivät halua tehdä siitä julkista numeroa, Katainen perusteli.
- Kaikki jotka ovat kokoomusta rahoittaneet, voivat hyvin vapaasti meidän puolestamme kertoa sen ja summan.
Kataisen mukaan kokoomus sai ulkopuolisilta rahoittajilta 77 000 euroa viime vuonna ja 147 000 euroa 2007.
Hän piti summia pieniä koko kokoomus-konsernin 10 miljoonan euron liikevaihtoon suhteutettuna
Lehti: Kanerva tapasi Merisaloa kuullakseen keskustasta
30.07.2009 06:19, päivitetty 30.07. 08:28
Entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok) sanoo tavanneensa Nova Kiinteistökehityksen entistä toimitusjohtajaa Arto Merisaloa kuullakseen keskustapuolueen asioista.
Etelä-Suomen Sanomien haastattelema Kanerva kuvailee Merisaloa aktiiviseksi verkottujaksi ja vakaumukselliseksi porvariksi. Kanervan mukaan Merisalo tavoitteli suhteillaan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, ei niinkään taloudellista hyötyä.
-Olen saanut hänen kauttaan kuulla, miten asiat koetaan keskustapuolueen suunnalla, Kanerva sanoo Etelä-Suomen Sanomissa.
Varsinaiseksi poliittiseksi syväkurkuksi hän ei kuitenkaan suostu Merisaloa luokittelemaan.Myöhemmin konkurssiin ajautunut Nova Kiinteistökehitys tuki Kanervan 60-vuotisjuhlia viime vuonna 17000 eurolla. Yhtiö oli myös yksi keskustan suurimmista rahoittajista.
STT
Finanssikonserni Sampo rahoitti kokoomusta merkittävästi viime eduskuntavaalien yhteydessä. Konserni tuki puoluetta yhteensä 75000 eurolla, ilmenee STT:n puoluerahoitusselvityksestä.
STT:n selvityksessä kysyttiin yli 50 keskeiseltä yritykseltä ja etujärjestöltä, olivatko ne tukeneet kokoomusta rahallisesti tai muuten vuosina 2006-2007. Kyselyyn vastanneiden joukossa Sampo oli kokoomuksen suurin tukija.
Sampo kertoi tukeneensa kokoomusta 25000 eurolla vuonna 2006 ja 50000 eurolla vuonna 2007. Yhtiö kieltäytyi kommentoimasta asiaa tämän enempää.
Aiemmin kokoomuksen rahoittajista on tiedetty vain Teollisuuden ja työnantajain TT-säätiö, joka lahjoitti kokoomukselle 150000 euroa. Kokoomus on kieltäytynyt kertomasta rahoittajiaan
STT:n tekemän selvityksen perusteella kokoomus sai mittavaa tukea yrityksiltä viime eduskuntavaalien aikaan.
Kokoomuksen merkittävimpiin tukijoihin kuului ennen muuta Sampo, joka tuki puoluetta 75000 eurolla. Finanssikonserni OP-Pohjola tuki puoluetta 8000 eurolla, metsäjätti Metsäliitto 7000 eurolla ja valtion puolustusteollisuusyhtiö Patria 6000 eurolla.
STT kysyi yli 50 keskeiseltä yritykseltä ja etujärjestöltä, olivatko ne tukeneet kokoomusta, rahallisesti tai muuten, eduskuntavaalien alla vuosina 2006-2007 tai välittömästi sen jälkeen.
Kyselyyn vastanneet 53 yritystä ja etujärjestöä kertoivat antaneensa kokoomukselle tukea yhteensä vajaat 135000 euroa. Suurin osa annetuista lahjoituksista oli pieniä, noin tuhannen euron tukisummia. Ne maksettiin kokoomukselle ja maksulle saatiin vastinetta esimerkiksi seminaarilippujen, taulujen ja risteilykojupaikan muodossa. Myös kokoomuksen puoluelehdessä oli julkaistu ilmoituksia.
Aiemmin kokoomuksen rahoittajista on tiedetty vain Teollisuuden ja työnantajain TT-säätiö, joka lahjoitti kokoomukselle 150000 euroa vuosien 2006-2007 aikana. Säätiö on yleensä mielletty Elinkeinoelämän keskusliittolle läheiseksi.
Kokoomus on pysytellyt hiljaa
Kokoomus on järjestelmällisesti kieltäytynyt kertomasta rahoittajiaan.
Ensiksi puolue vetosi yhteisten pelisääntöjen puuttumiseen vaalirahakohun runtelemalta puoluekentältä. Lisäksi puoluesihteeri Taru Tujunen suhtautui kielteisesti varainkeruuyritystensä rahaliikenteen paljastamiseen. Tujunen vetosi yhtiöiden liiketoimintasalaisuuksiin, sillä esimerkiksi kokoomuksen kirjanpitoyhtiöllä on puolueen lisäksi myös muita asiakkaita.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on myöhemmin perustellut vaikenemista lahjoittajien yksityisyyden suojalla. Hän sanoi, ettei puolue ei aio yksipuolisesti kertoa rahoittajien nimiä. Katainen on kuitenkin julkisesti ilmoittanut, että puoluetta vuosina 2006-2007 tukeneet tahot voivat vapaasti kertoa kokoomukselle antamastaan tuesta.
Näitä tänne lissee. Ei muuta kuin mainokset perperriin, ja komiat.
Jos ei muuten onnistu, niin kävelee siitä nyppylältä oopperaan niin kyllä sieltä ompelutaatosia löyttyy.
Kyl noilla summilla jo kekkerit ittelleen järjestäis. Ei ole oikein hanskassa toi sponssoripuoli. Poliitikoilla tuntuu olevan.
Jo pelekällä tuolla 17 000€ ossuuella ois saanu 50 koria Sisuviinnoo tuonne minun kartanolle ja tänne vaan ilimotus Ilikan kyvyttömyyen lähentymis juhlista, niin takkaan että vaikutukset ois isommat.Aamusella oi enemmän ihmisiä joilla pää kippee tai rokkuuli, jokunen kortiton ja muutama Huapajärven reissukin, sellanen yönylinen.
Liikemies Peter Fryckman voi saada miljoonavelkansa anteeksi. Nelosen uutiset kertoi perjantai-iltana, että hanke olisi verohallinnossa käytännössä jo sovittu ja vain muodollista päätöstä vailla.
Peruste anteeksiantoon olisi, että Fryckmanin asioita ei oikeusturvan kannalta ole hoidettu tarvittavalla ripeydellä.
Fryckmanin konkurssien jäljiltä ulosotossa on nelisen miljoonaa euroa saatavia.
Fryckman sanoi Nelosen uutisille, että Verohallituksen pääjohtajalta Mirjami Laitiselta on tullut hänelle aiheesta sähköpostia. Laitinen kieltäytyi puhumasta yksittäisten verovelvollisten asioista Neloselle. Myös konkurssipesien hoitajat kieltäytyivät kommentoimasta asiaa.
Hanke hämmentää Nelosen mukaan toimeenpanevaa viranomaisporrasta, sillä ulosottomenettelyn keskeytys on harvinaista. Jos anteeksiantoon päädytään, sen ratkaisevat suurimmat velkojat, toisin sanoen tässä tapauksessa verottaja itse. Fryckman itse ei myönnä olevansa veloissa verottajalle.
Vajaa kolme vuotta sitten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) määräsi Suomen maksamaan Fryckmanille korvauksia liian pitkäksi venähtäneestä oikeudenkäynnistä. Korvauksia kertyi 5000 euroa henkisestä kärsimyksestä ja 3500 euroa oikeudenkäyntikuluista.
Juttu ajoittuu jo 1990-luvun alkupuolelle, jolloin Helsingin käräjäoikeus alkoi käsitellä liikemiehen rötöksiä. Jupakka liittyi niin sanottuihin Kouri-kauppoihin. Jutun käsittely kesti eri oikeusasteissa yhdeksän vuotta. EIT:n mukaan aika ei täyttänyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämää kohtuullisen ajan vaatimusta.
STT
No kyllähän se oikeudenkäyminen saadaan vuosilla lykkääntymään, kun vaan on suhteita oikeisiin tahoihin. Niitähän ei fyrkmannilta taida puuttua...
Moiselta roistolta ei enää odottaisi mitään ininää mediassa. Sen sijaan tämä kurahousu vinkuu, että joutuu elämään työttömyyskorvauksella, ja asumaan toisten nurkissa.
Näemme tämän paskahousun tulevaisuudessa vaaleissa ehdokkaana.
Ja ääniä hän tulee saamaan sen verran, että pääsee palkoille.
Niinkuin monet muut kaltaisensa. Esim. Väyrynen ja Jätteenmäki.