Istun hulluruohojen joukossa
ja tunnen itseni
yksinäisyyden
väärentämäksi feikiksi
Polku luokseni on
tallautumassa umpeen
vaikka puimurin ääni
ei ole vielä edes etääntynyt
Sinä sävellät mestariteosta
rakkaudesta, jolla ei ole
mitään tekemistä
ruohonjuuritasoni kanssa
Se ei yksinkertaisesti
ylety leikkaavine
terinensä tänne asti
ja tunnen itseni
yksinäisyyden
väärentämäksi feikiksi
Polku luokseni on
tallautumassa umpeen
vaikka puimurin ääni
ei ole vielä edes etääntynyt
Sinä sävellät mestariteosta
rakkaudesta, jolla ei ole
mitään tekemistä
ruohonjuuritasoni kanssa
Se ei yksinkertaisesti
ylety leikkaavine
terinensä tänne asti
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pidin, varsinkin lopetuksesta. runoilethan lisää?
ainesta!
Aivan mahtava!
Kerrankin jotakin persoonallista ja erilaista runoa.
Tästä tykkäsin, kirjoita lisää!
mieleeni kun luin sen eilen illalla, ja totesin kuinka totta se on, minullekin. Hienosti kuvitettu tarina erilaisesta tilasta rakkauden äärellä.
KiitosKiitos:)
Selailin näitä kesällä kirjoitettuja runoja ja tähän on kyllä nyt pistettävä kommenttia.
Älyttömän hieno runo.
Kiitos lukuelämyksestä!