exät ja äxät, lapset ja anopit, ja keskittyisivät uuteen parisuhteeseen ja heidän lapsiin. Menneisyydessä on turha räpiköidä, se ei auta kentään, vähiten lapsia.
Kun mies on löytänyt uuden onnen, niin antakaa hänen olla onnellinen. Miksei voi olla onnellinen toisen onnesta? Jos mies on epäonnistunut ensimääisessä suhteessa, toinen voi olla paljon, paljon parempi ja suuri rikkaus. Mutta ensin täytyy jättääja unohtaa menneisyyden haamut.
Jos exät ymmärtäisivät sen, niin mitään tälläisiä riitoja ei eronneiden puolisoiden välillä olisi. Exät vaan haluaa onnettoman miehen takasin, sillä hän ei osaa olla tyytyväinen omaan osaansa. Surkeaa on, mutta siitä selvii, kun ei ala jahtaamaan ex miestä. Jos mies haluu, hän kyllä ottaa itse yhteyttä exään tai lapsiin, mutta ellei, hän on kääntänyt uuden sivun ja haluaa onnellisen elämän, vailla menneisyyden riippoja. Jos mies kerran maksaa lapsitaan elarit, niin eikö se riitä? Noh exillehän ei koskaan mikään riitä.
Kun mies on löytänyt uuden onnen, niin antakaa hänen olla onnellinen. Miksei voi olla onnellinen toisen onnesta? Jos mies on epäonnistunut ensimääisessä suhteessa, toinen voi olla paljon, paljon parempi ja suuri rikkaus. Mutta ensin täytyy jättääja unohtaa menneisyyden haamut.
Jos exät ymmärtäisivät sen, niin mitään tälläisiä riitoja ei eronneiden puolisoiden välillä olisi. Exät vaan haluaa onnettoman miehen takasin, sillä hän ei osaa olla tyytyväinen omaan osaansa. Surkeaa on, mutta siitä selvii, kun ei ala jahtaamaan ex miestä. Jos mies haluu, hän kyllä ottaa itse yhteyttä exään tai lapsiin, mutta ellei, hän on kääntänyt uuden sivun ja haluaa onnellisen elämän, vailla menneisyyden riippoja. Jos mies kerran maksaa lapsitaan elarit, niin eikö se riitä? Noh exillehän ei koskaan mikään riitä.
Vastaukset 40
Vanhimmat
että elarit korvaa lapsille heidän biologisen isän..? Ja että ketju jatkukoon, joku eronnut mies pongaa vuorostaan näiden lasten äidin ja alkaa lapsille isäksi..? Mies tekee sitten taas seuraavan kanssa pari lasta lisää, siirtyy seuraavaan naiseen ja maksaa elari jne jne.Niinkö?
Voi Luojan pyssy ja puukuulat sun puheitasi! Pieneen päähäsi (tai pää varmaan on ihan normikokoa, mutta aivokapasiteetti oman laatuisensa...) ei ilmeisesti mahdu muuta kuin minä-minä ja minun onneni?! Entäs lapset..??? Eikö heillä ole oikeus biologiseen isäänsä?
ei ketään voi pakottaa olemaan isä vasten tahtoa, ellei itse sitä halua. Kyllä lapset ymmärtää kun kasvavat, ja kyllä lapsetkin haluaa että isä on onnellinen. Ellei heidän kanssaan niin sitten uuden vaimon ja uusien lasten kanssa.
Aina on luovuttava jostakin, ja annettava paikka uudelle, vaikka tekisi kipeää, sillä sillälailla elämästä tulee itselle onnellinen.
Jos mies maksaa lapsistaan, ei hän tavallaan ole heistä unohtanut, huolehtiihan heidän elämisestään kuitenkin, vaikke olisi heidän kanssaan ja näkisi enää.
Mutta miksi pitää riippana asioita, jotka kuuluvat menneisyyteen? Eikä niistä ole päästävä pois, jotta voi olla onnellinen?
Olen sitä mieltä, että miehellä on oikeus omaan elämään, ja tehdä omat valintansa. Exät nyt kiukkuu joka asista, mutta miksi kostaa se lapsille? Lapsetkin haluu että isällä on kaikki hyvin.
isäksi väkisinkin tulee, jos moloaan ahkerasti käyttelee eikä aivan tuhkamuna ole. Todistettavasti miehesi on ahkeroinut tuloksellisesti entisen vaimonsa kanssa navanalushommissa. Eikä taatusti vastoin tahtoaan.
Onko hän sinun kanssasi vasta menettänyt isäksitulemishalut? En ihmettelisi ollenkaan. Toivottavasti hän ymmärtää hakeutua eroon sinunkaltaisestasi riipasta.
aiemmin ole ollutkaan. Ihmettelee, että miski ylipäätään on mennyt liian aikasin naimisiin, kun suurin ja aras onni odotti. Niin että mitäs nyt sanot?
Kyllä ne exät otipuu, kun antaa niiden rauhoittua, ja huutaa ensin pahat olot ja omat ongelmat pois, niin ei ne montaa vuotta jaksa huutaa.
Ja jos jaksaa, omahan on äänensä ja voimansa, minä nautin nyt tästä miehestä, ja mies minusta, ja meidän tulevaisuudesta. Emme taaksemme katso, sillä mies katuu entistä muijaansa niin paljon, että se saa hänet vaan surulliseksi. Onneksi olen minä.
olet pelle.
Miehesi meni aikoinaan naimisiin, koska oli rakastunut ja halusi naimapuuhiin. Hän myös toivoi lapsia ja oli onnensa kukkuloilla niitä tehdessään ja saadessaan.
Tulevaisuutenne näkee kuka tahansa: jonakin päivänä miehesi ihmettelee, miksi meni kanssasi naimisiin ja katuu sinua. Hän on sellainen mies, kuten olet huomannut. Ja lisäksi tyylitön moukka.
Miksi muuten väität, ettette katso taaksenne? Mies ainakin tuntuu vilkuilevan kertomasi perusteella sinne paljonkin.
mutta silloin kun mies kyllästyi ex vaimoonsa, etsi uuden, munut,j a olemme onnellisia. Vaikka sua kuinka suututtaa ja olet mulle kateellinen, ei haittaa.
Sinulleko?
Kuinka pian mies kyllästyi ex-vaimoonsa? Entä kuinka pian arvelet hänen kyllästyvän sinuun ja etisvän uuden?
Et kyllä ole ihan terve.. lapset eivät ole mitään käyttöesineitä, jotka voi heittää pois sitten kun ei enää kiinnosta. Lapset ovat omia senkin jälkeen kun parisuhde hajoaa. Ei vanhemmuus siitä katoa.
Lapset, jotka isä on hylännyt, tuskin arvostavat isänsä onnea kovin paljon. Miettisit sinäkin vähän puheitasi.. Kaikkein tärkeintä on lasten etu, eikä se että onko iskä onnellinen vai ei... HALOO!
Vain pelle menee naimisiin saadakseen naida.
Tosi pelle ei uskalla ottaa eroa, vaikka mieli tekisi. Hän vain odottaa pirttihirmun dementoitumista, jotta voi vaivihkaa siirtää tämän laitokseen.
Onko tuttua?
ainoan lapsensa jättäneet isän hoidettavaks.
Jotensakin tuntuu tyrmistyttävältä että puolisoni lapsen äiti ei edes muistanut oman lapsensa 17 vuotis synttäreitä.
Ei ollut lahjaa,ei minkäänlaista muistamista..mutta jääkaappi oli kuulema TAAS täys kaljaa.
Oon sitä mieltä että ihminen voi henkisesti paremmin kun saa elää uusperhe-elämää ihan omalla tavallansa.Ei lapsi kärsi siitä ettei isäänsä tapaa joka kuukausi..mutta se ex kumppani kyllä kärsii kun ei saa omaa vapaa-aikaa.
Se sitten aiheuttaa exältä oikean valituskierteen sossulaan..
halua/tai osaa olla isiä omille lapsilleen.
Omat lapseni sanoivat että heille riittää isänsä tapaaminen kerran kuussa..ei sen enempää.
Isä kun ei osaa enää olla heidän kanssaan..isän ajan vie uusperhe,ja uusi lapsi.
Lapset ja isä ovat siis totaalisen vieraantuneita toisistaan.
lapset, kun ovat niin katkeria. Kummakyllä, ihmetellä täytyy,m iten mies kestää sellaista naista, joka erottaa omat lapset hänestä.
Miehen on pakko kestää sellaista naista, joka erottaa hänet lapsistaan, sillä tämä on lasten ikioma äiti eli sinä, Lissuseni.
No ei hyvää päivää, mikä ajatusmaailma :O
Miten se hylätyksi tuleminen sen lapsen hyväksi olisi?
lähellä ja kokonaan lapsen elämässä eikä pysty perhe elämään, niin pysykööt kokonaan poissa. Parempilapsen kannalta etei näe isää, unohtaa hänet, kuin että odottaisi jatkuvasti, pettyisi, eikä isä olisi kuin silloin tällöin lapsen kanssa.
Lapsesta tuntuu pahalta, että oma isä viettää aikaa jonkun oudon naisen seurassa, sekä hänen kakaroiden kanssa, vaikka ei ole oikee isä.
Lapsista tulee paljon parempia, määrätietoisempia, kun eivät näe sellaista miehen mallia, joka näkyy kerran kuuussa, tai silloin tällöin.
Kunnon isä pysyy lapen lähellä jatkuvasti, ei mikään tunti isä. Eikä isä, joka hylkää omat ja vaihtaa vieraisiin.
Oman kokemuksen pohjalta voin sanoa, että ei se noinkaan ole.
Tuntuu lapsesta TODELLA pahalta, jos isä yhtäkkiä vaan vaihtaa perhettä.
Hylätyksi tulemisen tunne on kai pahin kaikista.
Itse en ainakaan toivoisi että lapseni isä kokonaan katoaisi lapseni elämästä, vaikka ei usein näekään.
Lapseni (4v) kuitenkin muistaa isän, haluaa silloin tällöin soitella ja nähdä...
Nekin harvat hetket, jotka ovat heillä hyviä yhdessä ovat kullanarvoisia.
Miltä lapsetsta mahtaa tuntua, kun isä jättää hänet, ottaa uuden naisen itselleen jolla saattaa olla lapsia, ja elää heidän kanssaan kuin oma isä! Se on niin järkyttävää ja julmaa lasten kannalta, ette aavistakkaan.
Lapsi miettii että mikä hänessä oli vikana, kun hän ei kelvannut omalle isälle, mutta vieraan naisen lapset kelpaa?
Mua oksettaa ihan ajatellakin tuollasta.
jos isä totaalisesti lapsen hylkää?
Niin tai näin, sekä isällä että äidillä, kuten myös sillä lapsella on oikeus onnelliseen perhe-elämään.
Valitettavaa on, jos isä ei eron jälkeen ole kiinnostunut aiemman liiton lapsistaan, mutta hylkääminenhän se.
Eikö se totaalinen hylkääminen olisi pahempi kuin se, että edes joskus käy lastaan katsomassa?
Ja miten kuvittelet, että lapsi säästyy hylkäämisen tunteelta jos isä kokonaan kaikkoaa elämästä? Vai eikö lapsille isästä mitään kerrota?
Parempi vahtaa kun kulahtaa vanhassa liitossa!
Ettekö te tunnista provoa, kun sellaisen näette?
Jotenkin tutunoloisia kirjoitusvirheitäkin....
syytä tarkistuttaa sun lääkitys.
Meinaan menee noi sun kirjoitukset jo niiin maaniseksi.
jättäisit lapsesi isänsä luokse etkä pitäisi heitä onnenne esteenä? Saisitte aloittaa uuden, onnellisen elämän ilman menneisyyden haamuja. Eikä tarvitsisi pähkäillä kumman lapset on tärkeämpiä. Kummankin exät voisivat aloittaa uuden elämän täyspäisten uusikoiden kanssa jotka ajattelevat muutakin kuin itseään ja jotka hyväksyvät toistensa lapset.
se on täysin selvä. Mutta miehen exä nyt häslää muutenkin niin onnettomasti asioitaan, että sama se missä kakarat ovat. Mies vaan masentui niin heidän luonaan, etten toivo enää samaa hänelle uudelleen.
exä kerran häslää missä sattuu teidän pitäisi täydellisinä ihmisinä ottaa lapsista sitäkin suurempi vastuu etteivät jää ihan heitteille.
heillä on velvollisuus hoitaa lapset, jos äiti ei osaa. Mulle se ei kuulu. Lasten isä on nyt onnellinen minun kanssa, emmehalua häirötekijöitä.
MOLEMMILLA vanhemmilla. Isovanhemmat on jo omansa kasvattaneet ja kummienkin tehtävä on tukea vanhempia, ei kasvattaa lapsia. Sulle se vastuu ei todellakaan onneksi kuulu, vois tulla aika kieroon kasvaneita..
Aika ihmeellinen ajatus!
Itse en voisi kuvitellakaan että oma lapseni kasvaisi isovenhempiensa luona, kun ovat jo vanhoja ihmisiä eivätkä todellakaan jaksa 4-vuotiaan tahtiin pyyhältää.
Jos mulle jotain sattuisi, niin oletan että lapsen isä ottaa vastuun lapsestaan ensisijaisesti. Olkoon sillä vaikka 5 uutta vaimoa ja lauma uusia lapsia.
Lapsen on tehnyt, eikä vastuu siitä lapsesta katoa, vaikka miten olisi uusi perhe.
Ehnäh minäkään voi ajatellakaan, että luopuisin lapsestani ja alkaisin "puhtaalta pöydältä" uutta perhettä?
Miten voi pitää muka huolta uusista lapsista, jos ei entisistäkään?
häiriköitä. Olne heidän isänsä jo saanut kuntoon, joka oli heidän vikansa, että mies romahti. Se riiittää, ja nyt haluamme olla rauhassa. En halua et mies romahtaa taas. Ajattelen vain miehen parasta. Lapsilla on rakastava suku, näyttäisivät nyt sen rakkautensa.
joka toinen kuukausi noin 6 t. Siinä se olla möllöttelee ja sitten sen pojan mutsi hakee sen. Ei ole hääppöstä pojankaan kohtalo. Varmasti olisi mielissään, jos tuokin jäisi kokonaan pois. Mitä tekee isällä, jolla on korvauslapset, ja jättää ensimmäisen lapsetn huomiotta. Se särkee lapsen sydämen, kun uudet kakarat on parempia kuin hän. Luulisi isää hävettävän. Itse en pystyisi samaan.
oottaa ja on ulottuvilla? Jos entinen vaimo oli mikä oli ja uusi on parempi, niin sehän on loistava uusi alku.
Onnellisuus on parasta mitä voi olla. Luulen että kaikki ovat valmiita unohtamaan menneet, oli se vaimo ja lapset, jos itsestä tuntuu hyvältä. Jokainen ajattelee itseään.
Niin ne ex vaimotkin ajattelee itseäään, kun alkaa sitten riitelee elareista, kun eivät saa tarpeeksi kaljarahaa.
raukkaa joka saa kiksejä näistä provoistaan, jotka vielä on harvinaisen paskoja.
Hanki kuule hieromasauva, suahan ei tietysti kukaan suostu panemaan.
minua, tekemään asioita meillä niinkuin minä sanon, voi pysyä poissa! Minä en katsele likaisia ja huonosti käyttäytyviä lapsia päivää kauempaa. Mies sanoi puhuvansa exälle. Ajatella exälle!! Mitä hittoa se sille kuuluu mitä meillä sovitaan. Jos meillä lapset tottelee, niin sitä ei exiltä kysellä. Muutenkin saamaton ja epänaisellinen ihminen, ja kotikin kuin kierrätystori.
Olen valmis kasvattamaan nämä lapset, mutta ilman exien puuttumista asiaan. Minä en heiltä kysele, he kyselevät minulta, jos haluavat omista lapsistaan kasvavan hyviä nuoria.
eoäitsekkäät kiipijät jotka tulee miehen sukuun varkain. Ensin kolataan miehen perhe pois edestä, jonka jälkeen suku kolataan pois. Eipä ihme, että riitaiset lapsien tapaamiset ovat arkipäivää. Kun ennen näitä uusia suhteita, lasten tapaamiset sujuu ongelmitta, niin heti kun tulee uusikko kuvioihin, alkaa armoton kosto. Omasta kokemuskseta voins anoo, ettei kannata mennä mukaan siihem, mitä exän uusionaiset säätelee. Aikansa huutaa ja kiukkuaa kuin lapsi tikkaria, mutta ajan mittaa huomaa, että turhaan. Se ei voi mitään sille, että miehellä on perhe, eikä lapset ole niitä jotka siirtyvät sivuun.
Itse otin kumppanikseni mieheni,en hänen sukuaan.
Mahdollisimman paljon pysymmekin anoppilasta erossa.Me olemme ihan oikea PERHE,meidän ei tarvitse sellaista kuvitella..tai elää fiktiivisessä harhassa.
Niinpä niin,ihmettelepä todellakin sitä miks EX-nainen alkaa AINA hankalaksi siinä vaiheessa kun huomaa että ex-MIEHELLÄ onkin NAINEN.
Ja että tuo NAINEN ei olekaan mikään hetkellinen suttura,upean olemuksensa kera..vaan että MIES ihan oikeesti hehkuu ja suhdekin yhä tiiviimmäksi muuttuu:)
Johan se saa ex-suhteen päänahan kiristymään ja verenpaineetkin nousee vaarallisiin lukemiin..
ettei tarvi olla yksin. Elämän kustannukset puolittuu, ja on kodinhoitaja siivooja ja pyykinpesijä.
Ottaako noin koville???
vaan sitä haluais niin eihän se eroais entisestä.
uusikoiden kanssa, mutta elämäänsä he maksattaa, jotta voi maksaa lapsille elareita.
tuo allaoleva vastaus.
Vittu että pitää olla idiootti että ajattelee kuten sinä.
kun se rahaa kerjäävä ja ruikuttava eks mies tosiaan häipyisi kuvioista,jättäisi lapsen ja minut rauhaan ja eläisi sitä niin kovasti hehkuttamaansa elämäänsä nykyisen vaimon ja uuden lapsensa kanssa. Eksää kun ei oikeasti kiinnosta olla isä;ainoastaan silloin kun huvittaa ja miten huvittaa,saati maksanut elareitakaan koskaan eikä lapsi halua olla yhteyksissä isäänsä.
Antaisi minunkin olla onnellinen tämän uuden miehen kanssa joka on viimeiset 2 vuotta ollut parempi isä kuin lapsen biologinen isä koskaan.
Noh,eihän niile eksille koskaan mikään riitä..niille miehillekään ;)