Tiedän ettei täällä mitään diagnooseja voi kukaan antaa mutta kysyisinpä kuitenkin teiltä joilla on todettu MS että kuulostaako seuraava teistä tutulta. Lääkäreillä olen käynyt useita kertoja ja aion käydä vastakin mutta silti haluaisin kuulla mielipiteen niiltä joilla kokemusta on. Olen alta kolmikymppinen mies.
Itsellä alkoi omituiset silmäoireet viime syksynä, jotka oireet jatkuvat suurelta osin vieläkin. Silmät alkoivat tuntua kumman väsyneiltä ja valonaroilta ja niitä alkoi särkeä helposti. Myös silmän liikkeet tekivät kipeää ja silmien takana tuntui särkyä. Tietysti kävin heti silmälääkärillä ja toisellakin mutta kumpikaan ei löytänyt vikaa silmistä eikä laseista. Käsittääkseni kuitenkaan mahdollista näköhermontulehdusta ei silmälääkäri välttämättä havaitse koska silmänpohjassahan näkyy vain hermon toinen pää? Vai olenko väärässä?
Nyt tilanne on se että olen ollut jo pitkään todella väsynyt ja voimaton. Jalat ja kädet on kumman vetelät. Silmäoireet ovat muuttuneet siten että lähelle katsominen tekee usein pahaa – on vaikeaa ikään kuin koordinoida eri etäisyyksille katsomista. Tuntuu vaan että ”silmät seisoo päässä” tai harittavat mihin sattuu eivätkä suostu yhteistyöhön entiseen tapaan. Tämän lisäksi koko ajan vaivaa todella harmillinen huimaus. Tuntuu ettei silmät pysy mukana pään nopeissa liikkeissä.
Onko teillä joilla on ms ollut tällaisia vastaavia vaiheita/oireita? Kiitos paljon teille jotka viitsitte vastata!
Itsellä alkoi omituiset silmäoireet viime syksynä, jotka oireet jatkuvat suurelta osin vieläkin. Silmät alkoivat tuntua kumman väsyneiltä ja valonaroilta ja niitä alkoi särkeä helposti. Myös silmän liikkeet tekivät kipeää ja silmien takana tuntui särkyä. Tietysti kävin heti silmälääkärillä ja toisellakin mutta kumpikaan ei löytänyt vikaa silmistä eikä laseista. Käsittääkseni kuitenkaan mahdollista näköhermontulehdusta ei silmälääkäri välttämättä havaitse koska silmänpohjassahan näkyy vain hermon toinen pää? Vai olenko väärässä?
Nyt tilanne on se että olen ollut jo pitkään todella väsynyt ja voimaton. Jalat ja kädet on kumman vetelät. Silmäoireet ovat muuttuneet siten että lähelle katsominen tekee usein pahaa – on vaikeaa ikään kuin koordinoida eri etäisyyksille katsomista. Tuntuu vaan että ”silmät seisoo päässä” tai harittavat mihin sattuu eivätkä suostu yhteistyöhön entiseen tapaan. Tämän lisäksi koko ajan vaivaa todella harmillinen huimaus. Tuntuu ettei silmät pysy mukana pään nopeissa liikkeissä.
Onko teillä joilla on ms ollut tällaisia vastaavia vaiheita/oireita? Kiitos paljon teille jotka viitsitte vastata!
Vastaukset 12
Vanhimmat
No noi sinun esittämät asiat kuulostaa kyllä tutuilta mutta varmasti niin moneen muuhunkin tautiin, etten uskalla tässä diagnosoida... Käy neurologin pakeilla niin eiköhän toi selviä suuntaan tai toiseen. Mutta tutuilta kyllä kuulosti.
Neurologiin pitäis olla tällä viikolla puhelinyhteydessä. Ja kuvaukseen ens viikolla.
Huh kun nyttenkin on melkosen voimaton ja huimaava olo. Ja kädet tärisee ja semmonen vapiseva fiilis.
...on ehdottomasti nyt se oikea osoite, kuten Yarikin totesi ja sitä kautta lisätutkimukset. Ne antavat varmasti lisävalaistusta vaikka aina eivät nuo kokeetkaan välttämättä heti paljasta mahdollista ms-tautia. Tärkeintä on kuitenkin muistaa se, että vaikka kyseessä olisi ms-tauti niin elämä ei siihen suinkaan lopu. Tsemppiä ja luottavaisesti eteenpäin! Kirjoittele rohkeasti meille "konkareille" aina kun siltä tuntuu.
Tänks.
Nyt täytyy vaan mahdollisimman hyvin yrittää kuvata neurologille nää kaikki oireet. Viimeksi kun vastaanotolla olin sain vain lähetteen kalliisiin fysioterapioihin jotka tuntui olevan jokseenkin hyödyttömiä. Tosin viimeksi ei vielä ollut kaikkia niitä vaivoja mitä nyt on ilmaantunut.
Hei, miekkonen!
Omasta puolestani voin kertoa, että määrättiin lukulasit, vaikka en niitä tarvitse. Silmälääkäri ei huomannut alkavaa näköhermontulehdusta. Samalla kävin valittamassa jatkuvaa lievää päänsärkyä. Meni ikänäön piikkiin sekin. Toisessa silmässä minulla oli arkuutta liikuteltaessa ja tarkentaminen läheltä kauas ja päinvastoin oli hieman hidasta. Ja nopean liikkeen seuraaminen tuntui kummalliselta, kun ilmeisesti signaali toisesta silmästä tuli hitaammin. Mutta kuten muutkin sanovat, neurologi lienee oikea asiantuntija. Jos lohduttaa: omalla kohdallani näkö palautui aika hyvin siihen ongelmasilmään ja tarkennusnopeuskin palautui. Vei aikaa n. 1/2 v.
Moro Tatu ja kiitti kommentista.
Eli vielä ymmärsinkö oikein että silmälääkäri tulkitsi tilanteesi ihan väärin? Vasta neurologi tajusi että silmävaiva johtui MS:stä?
Palautuiko näkösi sitten ihan itsestään vaiko jollakin lääkkeellä tms?
niin, tosiaan eipä tuosta selostuksestani selvinnyt jatko. Toisen silmän näkö jatkoi huononemista ja kaverini (lääkäri) teki puhelimessa diagnoosin, että voipi olla näköhermotulehduksen tutkimisen paikka ja kehotti menemään HYKSiin silmäpolille. Polille ei kyllä päässyt ihan tosta vaan muistaakseni, vaan piti hieman inttää. Siellä sitten kuitenkin ymmärsivät heti mistä on kyse ja kortisonihoidon jälkeen alkoi pikkuhiljaa palautua tuo näkö. Huonoimmillaan silmän näkö oli aika sumuista, ikäänkuin höyrysaunassa. Mutta ei kai ollut vielä silmälääkärissä näkyvissä näköhermon päässä mitään eli juttu kehittyi aika hitaasti. Se MS-diagnoosi ei ole ihan itsestäänselvä. Jonkun mukaan neuriitti = MS, joku taas puhuu vasta suspektista. Tiedän kyllä miehiä joilla on ollut neuriitti kerran kauan sitten ja sitten ei mitään. Omasta jutusta on aikaa vuosia, mutta kyllä siitä on tuo epäilys jäänyt mieleen. Joka tapauksessa taitaa olla stressillä yhteys noihin juttuihin. Eli yritä vaan relata! Tosin itse olin saanut myös influenssarokotuksen juuri ennen oireita. Ja näkö palautui, mutta ei ihan niin tarkaksi kuin alunperin oli.
toisen silmän lievä epäterävyys ei haittaa normaalieloa. Ei sitä edes huomaa, jos ei kiinnitä huomiota.
Millä tavalla näköhermon tulehdus todetaan? Kun sitä ei kerran mikroskoopilla silmästä näe? Miten se sinun tapauksessa tutkittiin ja todettiin silmäpolilla?
Kyllä näköhermon ulkonäöstä pystyy tulehduksen näkemään silmänpohjakameralla. Yksi helppo tutkimus on VEP (Visual Evoked Potentials) eli näköradaston herätevasteet rekisteröidään takaraivolta isojen aivojen näkökuorikentän kohdalta. Katsellaan ruudulla liikkuvia shakkiruutuja ja mitataan herätevasteet. Tällä todetaan herkästi ko. ongelma. Toinen on erilaiset näkökenttämittaukset. Mikä mielenkiintoista: borrelioosia tutkittiin kovasti, kun mitään erityistä ei löytynyt missään tutkimuksissa.
Tarkoitukseni oli alunperin kertoa, että ei kannattane sitten kaikkia ms-oireita liittää omaan itseensä heti epäilyksen yhteydessä. Vaikka oireesi ovat erilaiset on toki myös kaksoiskuvaongelma tuttu oire joissakin tapauksissa.
Oikeastaan haluan selvittää sinulle hieman näitä tuntemuksia, koska olen aikanaan kai ollut samassa tilanteessä kuin sinä. Lääkäri sanoa täräytti "sulla on MS"...toinen sitten täsmensi "ei se nyt ihan noin ole..." ja tutkittiin ja tutkittiin ja ei diagnoosia. Kuitenkin sitä tietysti alkoi ottaa kauhean järkyttyneenä selvää taudista noiden kahden kirjaimen takana. Artikkeleiden lukeminen oli aika raskasta. Välillä kai sitä kuvitteli itsensä todella sairaaksi, kun luki Avain-lehdestä noita apuvälineilmoja. Mutta sitten tapasin (sattumalta)muutamia eri asteisesta MS:stä kärsiviä ja minuun teki vaikutuksen se iloisuus millä MS-ihmiset suhtautuvat elämään. Siis nautitaan siitä mitä on! Eihän sairaus mikään ilo ole, mutta moni oikeasti hyväosainen osaa tehdä joutavista pikkuasioista ongelmia. Ja samalla se muutti omaa asennetta koko juttuun. Muistan muuten yhden miehen aikanaan (25 v.sitten)alkaneen kulkea kyynärsauvan kanssa. Silloin joku selitti kaverilla olevan sairaus johon sitten kuolee kamalalla tavalla lihasten toimintojen lamaantuessa. Näin miehen vastikään telkkarissa ja eipä ollut MS estänyt kaveria tekemästä uraa. Nämä selostukset ihan vain siksi, että yleinen käsitys on aika kauhea! Toivottavasti tämä auttoi sinua hieman asian käsittelyssä ja anna nyt ensin tutkia tuo juttu!
Joo pitäs tosiaan relata niinku sanoit tuolla. Olen vaan jo välillä ruvennu vähän panikoimaan ja hötkyilemään kun epätietoisuus kalvaa.
Mulla muuten on toi silmäoire sikäli erilainen että varsinainen näöntarkkuus ei ole huonontunut - se on tarkastettu optikolla ja silmälääkärissä. Mun ongelma on se että lähelle katsominen on hankalaa, ei jotenki pysty tarkentaa lähelle katsetta hyvin vaan se aiheuttaa tavallaan huimausta.