raskasta. Ei sais valittaa, mutta närästää kurkussa asti, supistelee, pää painaa häpyluuhun, että kävely ja istuminen sattuu. Ja väsyttää ihan sairaasti.Nukkuminen kuitenkin vaikeaa vatsan takia ja vessassa saa käydä vähän väliä. Ruoka ei maistu...
olen yrittänyt ottaa kaiken irti virkeimmistä päivistä. Teen pieniä kävelylenkkejä koiran kanssa, siivoan ja teen kotitöitä.Perhe vaatii psansa, välillä tuntuu ettei ruokaa jaksa laittaa...
Ei ole onneksi pahemmin turvotuksia, tai painoa tullut. Joitain viikkoja vielä la:han pikkusen alkaa jo toivomaan, että sais oman kroppansa takas :)
olen yrittänyt ottaa kaiken irti virkeimmistä päivistä. Teen pieniä kävelylenkkejä koiran kanssa, siivoan ja teen kotitöitä.Perhe vaatii psansa, välillä tuntuu ettei ruokaa jaksa laittaa...
Ei ole onneksi pahemmin turvotuksia, tai painoa tullut. Joitain viikkoja vielä la:han pikkusen alkaa jo toivomaan, että sais oman kroppansa takas :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
tsemppiä viimesiin viikkoihin, sen jälkeen nuo vaivat on muisto vain:)
Ymmärrän! Mun takapuolessa vauva painaa jotain hermoa ja pienikin polvien koukistus tuottaa tuskaa. Vessassa yöllä 5-6 kertaa. Hommat kotona täytyy tehdä vaikka mieli tekis nukkumaan. Minullakin ikävä omia vaatteitani jotka odottelee kaapin perällä. itkukin meinaa tulla joka välissä. Onneksi mies on täyttä kultaa. Ja pahoinvoinnista kun alussa Pääsi niin jopas alkoi uudelleen näin lopun kunniaksi. Että en nyt varsinaisesti valita mutta ajattelin lohduttaa, yritetään jaksaa:)
No täällä taas olo fyysisesti mitä mainioin, mutta henkisesti ihan hajoomispisteessä. Ei voi edes hyvällä omalla tunnolla valittaa, kun olo muuten niin hyvä. Argh! En osannutkaan arvata, että varsinainen odotus alkaisi vasta, kun laskettu aika menee yli. Mä vaan toivon, että lapsi tajuaisin jo tulla..
yli....niin ja synnytyskin on alkanut pelottamaan...
ja mulla nyt kolmas tulossa. esikoinen jo menossa kouluun mut kakkonen vasta 1v 10kk. ei oikeen päivällä saa levähtää, ku hänen kans touhua niin paljon :).
useampia lapsia puhuvat juuri siitä, että eivät saa levähtää samalla tavalla kuin esikoista odottaessa. Ihan totta varmasti.
Odotan itse esikoista, mutta en kyllä ole levähdellyt koko raskauden aikana vaan touhunnut jopa paljon enemmän kuin ennen raskautta.
loppusuoralla, mutta kirjotan ja valítan nyt kuitenkin viikkoja on siis 33, olo ollut mitä mainoin aina viime viikkoon saakka ja sitten iski sitten kaikki mahdolliset vaivat; jalat turpoo, selka kipee maha pömppäs yht äkkiä esiin jostain, ei jaksa enää liikkua niin paljon niin ja kaiken huipuks verenpaine nousi pilviin tiistaina ja olin osastolla tarkkailtavana kolme päivää. Itkuhan siinä tuli kun lääkäri totes et se on sitten lepoa koko loppuraskaus tai muuten on oma ja vauvann terveys todellisessa vaarassa. vaikka oma jaksaminenkaan ei oo enää ollut niin liostavaa niin ei se kivalta tunnu kun tietää että loppuaikana ei sitten saa oikeesti tehä mitään. muuttokin olis tulossa ens viikolla ja kaikki tuntuu muutenkin painamaan päälle. plääh plääh.. lähdenpä tästä nyt siis lepäilemään...
aina raskasta ja erityisen raskaalta se tuntuu raskaana ollessa. Sulla on jo viikkoja niin paljon, että ei sun edes kannata ajatella mitään tavaroiden siirtelyä ja nostamista. Ja varsinkaan, kun sut on määrätty lepäämään! Sun ja vauvan terveys on tärkeintä!
Huoh, täällä kans yks ´valittajamamma´.. ei saisi valittaa, tiedän, meillä lapsettomuutta taustalla, mutta minkäs teen kun päivät pitää touhuta kahden pienen kanssa ja olen aivan uupunut. Viikkoja on 34. Tuntuu, että pelkkä hengittäinen on työlästä ja kävisi ´päivän työstä´. Mutta näiden supistusten, vatsan väänteiden, wc:ssä juoksemisen, päänsäryn, selkäsäryn, 12h lasten kanssa leikkimisen kanssa vaan pitää elää nyt vielä monta viikkoa ja hemoglobiinikin on tippunut 105 rautalisästä huolimatta. Tämä kesäraskaus on todella paljon pahempaa kuin edelliset raskaudet, jossa lapset syntyivät keväällä. Kaikki ymmärrys kesämammoille!