Kaikki alkoi jo murkkuikäisenä kun löysin äidin nuoruudenaikaisia unikirjoja ja horoskooppikirjoja, siitä se kiinnostus sitten lähti.
Luin vuosien varrella kaikki kirjastosta löytämäni rajatieteisiin liittyvät kirjat ja kävin muutaman kerran ennustajilla, opettelin myös itse ennustamaan pelikorteista, tarokkikorteista, katsomaan kädestä, tekemään numerologiaa, tulkitsemaan unia jne...
Pakenin siihen myös yksinäisyyttä, minulla on aina ollut huonoa tuuria ihmissuhteissa ja olenkin ollut kovin yksinäinen koko ikäni.
Pidin touhua harmittomana hupina ja yksin tosiaan pelleilin enkä ole koskaan ollut missään noitajengissä.
Elämäni täytyi romuttua ennenkuin tajusin lopettaa "harmittomat leikkini", poltin kaikki kirjat ym. materiaalin ja haluankin nyt varoittaa ettei ennustelu ym. tutkiskelu todellakaan ole vaaratonta.
Pelleilyni veti puoleeni henkiä ja koin monenmoisia omituisia juttuja vuosien varrella, liian paljon tapahtui...konkreettisimmista esimerkeistä voisin mainita mm: kerran jolloin kauniina kesäpäivänä ollessani hautausmaalla kastelemassa kukkia ja kävellessäni haravatelineen ohi paukahtivat kaikki haravat ilmaan ja lensivät parin metrin päähän!! Tämän näkivät myös kaksi naista jotka säikähtivät suunnattomasti, lisäksi perhesuhteeni tuhoutuivat omituisesti, ajauduin kummiin seikkailuihin ja menetin liian paljon...
Muita lukuisia tapahtumia vuosien varrella en jaksa kirjoittaa sillä teksistä tulisi liian pitkä mutta kirjoitan vielä joskus kirjan tapahtuneista asioista.
Luin vuosien varrella kaikki kirjastosta löytämäni rajatieteisiin liittyvät kirjat ja kävin muutaman kerran ennustajilla, opettelin myös itse ennustamaan pelikorteista, tarokkikorteista, katsomaan kädestä, tekemään numerologiaa, tulkitsemaan unia jne...
Pakenin siihen myös yksinäisyyttä, minulla on aina ollut huonoa tuuria ihmissuhteissa ja olenkin ollut kovin yksinäinen koko ikäni.
Pidin touhua harmittomana hupina ja yksin tosiaan pelleilin enkä ole koskaan ollut missään noitajengissä.
Elämäni täytyi romuttua ennenkuin tajusin lopettaa "harmittomat leikkini", poltin kaikki kirjat ym. materiaalin ja haluankin nyt varoittaa ettei ennustelu ym. tutkiskelu todellakaan ole vaaratonta.
Pelleilyni veti puoleeni henkiä ja koin monenmoisia omituisia juttuja vuosien varrella, liian paljon tapahtui...konkreettisimmista esimerkeistä voisin mainita mm: kerran jolloin kauniina kesäpäivänä ollessani hautausmaalla kastelemassa kukkia ja kävellessäni haravatelineen ohi paukahtivat kaikki haravat ilmaan ja lensivät parin metrin päähän!! Tämän näkivät myös kaksi naista jotka säikähtivät suunnattomasti, lisäksi perhesuhteeni tuhoutuivat omituisesti, ajauduin kummiin seikkailuihin ja menetin liian paljon...
Muita lukuisia tapahtumia vuosien varrella en jaksa kirjoittaa sillä teksistä tulisi liian pitkä mutta kirjoitan vielä joskus kirjan tapahtuneista asioista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
eivät välttämättä tykkää, jos toiset rääpii kasassa.
Kannattaa varmaan jättää kaikki ennustelut taitavammille henkilöille?
Minäkin kinnostuin myös kaikesta paranormaalista teini-iässä ja jo varhemminkin. Hankin paljon kirjallisuutta, tms. Mitään hyvää siitä ei seurannut ja opin melko varovaiseksi sen suhteen, mitä kokeilen tässä elämässä ja mitä en.
Vieläkin olen kiinnostunut jutuista ja kuuntelen niitä aina innolla, mutta itse en lähde seikkailemaan kummitusten perässä taloihin, en halua yhtään ennustusta mistään, en henkiparannusta, spiritismiä, enkä ainuttakaan amulettia, joka jollain tavalla liittyy noituuteen, paranormaaliin maailmaan, jne. Teen ison pesäeron kaiken tuon kanssa.
Opin kantapään kautta, etten halua kokea mitään muuta kuin tämän tavallisen ja arkisen elämän. Se on ilo ja nautinto, sanoisin.
ihminen on typerä, pitää kaikki menettää ennenkuin osaa arvostaa tavallista arkista elämää, nykyään nautin "tylsyyydestä": aamukahvihetkestä, huonopalkkaiseen työhön menosta ja iltalenkistä.
Ei tarvitse enää miettiä muuta, kuin aamupuuron keittämistä, sitä duuniin menoa, kuunnella menomatkalla radiosta päivän uutiset ja nautiskella maalaismaisemista siinä sivussa.
Iiihanaa!
Eipä ole hengistä kuulunut mitään. Innostuin parapsykologiasta 13 vuotiaana, olen tutkinut kaikkia yliluonnollisia juttuja ahkerasti ja nyt olen 30v. Tarot kortteja on käytetty, spiritismiä pelattu ja automaattikirjoitustakin opeteltu. Tulos on, ei mitään. Nyt saisi jo alkaa tapahtumaan, usko tiukalla!
Nimittäin sellaiset ihmiset jotka uskoo Jumalaan ja alkaa sitten tutkia rajatieteitä joutuu yleensä ainakin jonkinasteiseen ryöpytykseen henkien taholta...jotkut enemmän jotkut vähemmän, pahat henget ei tykkää uskosta ja rajatieteissähän ollan tekemisissä pahojen henkien kanssa.
Jos olet ateisti tai todella leipiintynyt tapakristitty niin saat varmasti tutkia rauhassa rajatieteitä.
Tuostakin olen samaa mieltä...
Jumalakin kielsi ennustamisen ja vainajahenkien kanssa seurustelun. Varmaan ihan syystä.
kielsi ? Tuskin, ethän itsekään tuohon usko, ei siihen kukaan usko. On se vaan kumma kun juttelin erään ihmisen kanssa pojastani, tämä totesi heti että hänellä on kuudes aisti, eli tietää asioita joista me muut ei tiedetä eikä osata epäillä, tämä henkilö on uskovainen (vanhoillislestadiolainen). Kumma että heitä ei jumala kieltänyt tuollaisesta puhuvan. Ja on sanomattakin selvää, että otan pojan puheet tosissani, niin kuin kaikki muutkin, jotka hänet tuntee. Nämä hänen asiat tulee yhtäkkiä ja ei ole mitään tekemistä sillä hetkellä puhuttavan asian kanssa.
Jos joku tutkii rajatietoa niin ei se automaattisesti tarkoita että on tekemisissä pahojen henkien kanssa. Rajatietoa on hyvää ja huonoa. Itse tutkin ja luen asioita valon hengessä.
Rajatieteistä kiinnostunut ystäväni muistuttaa aina, että suojaus pitää olla kunnossa, ennen kuin lähtee "ottamaan yhteyksiä" mihinkään. Suojauksen hän kuvasi ympärilleen visualisoimaksi valkoiseksi valon kentäksi, josta mikään paha ei pääse läpi.
Itse olen aiheesta kiinnostunut ja paljon aiheesta lukenut, mutten mitään ennustuksia tms. tehnyt. Paitsi nuoruudessa heilurointia ja jotain tosi ontuvaa korteista katsomista. Varsinaisia henkikontakteja ei ole ollut, pari kummallista sattumusta vain, jotka voivat ihan hyvin olla luonnollisesti selitettävissä. Jos mietin elämääni, niin vastoinkäymisiä on ollut ja aloin jo pohtia, että miksi niitä aina vain tulee säännöllisin väliajoin. Viimeisimpänä sairastuminen. Olenko muka rajatieteistä kiinnostuneena vetänyt nämä kaikki puoleeni?!
Siinäpä pohdittavaa että kuinka moni vastoinkäyminen loppujen lopuksi johtuu rajatieteistä??
Olisiko niin että ihmisen pitäisi elää vain tavallista tylsää elämää sekaantumatta koskaan pienimmissäkään määrin rajatieteisiin??
Mietityttää se että olen aivan liian paljon nähnyt esim: taloudellisia-, rakkaus- ja perheongelmia, sairauksia jne...jne... niillä jotka ovat sekaantuneet rajatieteisiiin.
Minäkin kiinnostuin kaikesta kertomastasi nuoruudessa kunnes tuli uskoon. Löysin Jeesusken Kristuksen elämääni ja Hän vapautti minut kaikesta pimeyden kahleista. Kaikki epämääräinen ennustelu ja parapsykologia on suorannaista Saatanan valhetta ja palvontaa. Alussa jännää, mutta kietoo ihmisen lopulta ahdistavaan henkimaailman kehään.
Ny katoa!