Jokainen kadulla ohi kävelevä, dösärillä vieressä istuva tai ruokakaupan jonossa kanssani seisova kaunis tyttö, jonka kanssa vaihdan katseita, on kuin puukko keskelle rintaa. On niin rasittavaa kun joutuu vain ohittamaan kaikki tilanteet. On tuskastuttavaa, kun ei henkilökohtaisista sekä kulttuurin sisältämistä syistä vain pysty.
Vaikka itse uskaltaisin, ei se kulttuurimme puolesta olisi mahdollista. Suomessa vastakkaista sukupuolta oleville tuntemattomille voi mennä juttelemaan vain joukkotapahtumissa ja mieluiten promillen tai parin turvin. Sellaisista puitteista ei kuitenkaan useimmiten synny mitään syvempää.
Kännisekoiluajoistani on vuosia, mutta muistan edelleen mitän tyhjänpäiväistä se touhu on. Kännireisuilla tapaa vain paperinohuita ihmisiä, joilla on rooli päällä.
Menen ihan hukkaan. Kaduilla ja kulmilla silmäpeliä harrastavat tytöt varmaan kuvittelee, että olen varattu.
Vaikka itse uskaltaisin, ei se kulttuurimme puolesta olisi mahdollista. Suomessa vastakkaista sukupuolta oleville tuntemattomille voi mennä juttelemaan vain joukkotapahtumissa ja mieluiten promillen tai parin turvin. Sellaisista puitteista ei kuitenkaan useimmiten synny mitään syvempää.
Kännisekoiluajoistani on vuosia, mutta muistan edelleen mitän tyhjänpäiväistä se touhu on. Kännireisuilla tapaa vain paperinohuita ihmisiä, joilla on rooli päällä.
Menen ihan hukkaan. Kaduilla ja kulmilla silmäpeliä harrastavat tytöt varmaan kuvittelee, että olen varattu.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eihän sitä täydy naimisiin mennä heti ensisilmäyksellä, riittää kun menee ensin naimisiin itsensä kanssa. Viina, yksinäisyys ja masennus ovat suomen kärkitappajia. Ne niittävät miehiä kuin maanviljelijä heinää elokuussa.
"Eihän sitä täydy naimisiin mennä heti ensisilmäyksellä"
Täh? Olenko jotain sellaista väittänyt?
Viina, yksinäisyys ja masennus on tosiaan huono yhdistelmä, mikähän niistä ensimmäisenä kannattais karsia ongelmalistalta. Masennus ei ainakaan lähde jos ottaa viinaa ja on yksinäinen. Pirullinen noidankehä.
Eikös heinää niitetä heinäkuussa, siitä kai se kuun nimikin.
Elokuussa taas kerätään eloa, eli viljaa; ruista, kauraa, ohraa, vehnää, mitä nyt kukin maamies on pellolleen kylvänyt.
Loppuun vielä kaksi otetta Hanhiemon satulippaasta:
"Heinäkuussa huojuu heinäpellot, kilkattavat karjankellot."
"Elokuu on elonkorjuujuhlaa, luonto antimiaan tuhlaa."
PS. Toki joinain vuosina heinänteko voinee mennä elokuullekin, kai se teoriassa on mahdollista, en ole kuitenkaan kuullut moisesta. Jos siellä on maamiehiä lukemassa tätä, niin valistakaa toki.
menemästä juttelemaan tuntemattomalle. Jos uskallat vaan, niin ei monikaan pistä pahaksi jos ystävällisesti lähestyt!
Ja varsinkin jos näet jotain samaa tyttöä usein jossain, niin kyllä aivan hyvin voit mennä juttelemaan, kun olette aikanne vain katselleet:)
Keksi vaikka eka kerralle joku asia, mitä kysyt. Ihan vaikka kelloa jos et muuta keksi... sitten seuraavan kerran voit jutella jotain enemmän.
en nyt kyllä ihan ymmärtänyt mitä hait viestilläsi takaa.... Etenki toi kulttuurijuttu meni ihan ohi :o olen pahoillani
Minä luovutin naisten kanssa. Tajusin olevani niin ujo ja saamaton paska että sanoin tuossa eräänä maaliskuun iltana että vittu annetaan olla. Kirjoitin lupauksen paperille ja se on tuolla inttipäiväkirjan välissä jos pääsee unohtumaan. Nyt olen päiväni /b/:ssä, fappaan ja hakkaan F5:sta.
Ainakin /b/ sentään hyväksyy minut sellaisena kuin olen...
Mikähän /b/???
"Minä luovutin naisten kanssa. Tajusin olevani niin ujo ja saamaton paska että sanoin tuossa eräänä maaliskuun iltana että vittu annetaan olla."
Täytyy myöntää että joskus tuommoisetkin asiat saattavat tulla mieleen.
Kyllähän ihmisiä toki on aina olemassa, jotka haluavat tutustua "sinuunkin". On vain eri asia miten niihin saa yhteyden...
sage sage sage
"b" onpi ennalta arvaamatonta ja randomia.
ei ainakaan paranna mahdollisuuksia ihmissuhde markkinoilla... Vähän oudompikin hyyppä kavahtaa kun rupeet niitä juttuja laukoon.
En todellakaan allekirjoita tuota, että suomessa ihmisille ei muka voi mennä juttelemaan ihan tuosta vain. Totta kai voi mennä, jos rohkeutta löytyy. Kaikki eivät välttämättä suhtaudu asiaan kovin myötämielisesti, mutta niitä, jotka pitävät spontaaneista juttutuokioista tuntemattoman kanssa, löytyy varmasti paljon.
Lisäksi tuohon kännisekoilu asiaan, voisin kommentoida sen verran, että lähdeppä joskus baariin ihan vaikka selvinpäin. Baareissa liikku valtavasti tyttöjä, jotka kaipaavat seuraa, eivätkä ole siellä vaan dokaamassa (jostain syystä sinkut tuppavat etsimään itselleen seurustelukumppania baareista). Kun et itse ole humalassa pystyt antamaan itsestäsi hyvän ja aidon ensivaikutelman. Niin ja baareissa ei ainakaan katsota pahalla jos alkaa rupatella tuntemattomien kanssa.
Raittiiseen mieheen yleensä suhtautudutaan baareissa varsin kielteisesti, onhan hän siellä vapaamatkustaja joka vie yhden asiakaspaikan muttei tuo tuloja baarin omistajalle. Lisäksi jostain syystä juopuneet eivät pidä raittiista seurasta. Kaikki tämä aiheuttaa selvälle miehelle ikävän olon baarissa jolloin naisiin tutustuminenkin vaikeutuu.
Selvään naiseen ei suhtautuda yhtä kielteisesti. Raittius onkin naiselle sallittua ja toisaalta baarinpitäjäkin hyväksyy naisväen baarissaan vaikkeivät he joisikaan. Houkutteleehan naisväki baariin lisää maksavia miesasiakkaita.
"Kulttuuria syytät varmuuden vuoksi?
No onpahan jotain mitä osoittaa sormella."
Tää ei minusta ihan tuulesta temmattu oo, kun kulttuuria syyttää. Toisiin ihmisiin lähestymisen vaikeus on itseään ruokkiva juttu, yhteisöllisyys on aika paljon heikentynyt ja siinä samalla sosiaalinen kynnys lähestyä toista ihmistä on paljon noussut. Ihmisten kanssa ei olla yhtä paljon tekemisissä kuin ennen oltiin. Ajatelkaas Helsingissä yhden korttelin ja kaupungin osan asukkaat tunsivat toisensa, joten muutos on tosi iso.
Olet ihan oikeassa siinä, että harvemmin tulee mentyä juttelemaan kellekään tuntemattomalle esim, kaupassa. Itte en tykkää baareissa pyöriä ku en jaksa niitä känniääliöitä katella. Toivoisin että miehet tulis enemmän juttelemaan ihan tavallisissa tilanteissa ja paikoissa. Yleensä kun siihen mielenkiintoiseen ihmiseen törmää just sillon ku sitä vähiten odottaa. Olkaa rohkeempia miehet! Ja toki me naisetki voidaan niitä alotteita tehdä..
Olen sun kanssa täysin samaa mieltä kaikesta mitä kirjotit
Mesetätkö?
"Toivoisin että miehet tulis enemmän juttelemaan ihan tavallisissa tilanteissa ja paikoissa. Yleensä kun siihen mielenkiintoiseen ihmiseen törmää just sillon ku sitä vähiten odottaa. Olkaa rohkeempia miehet!"
Ongelma vain on siinä, että ne miehet jotka eivät kiinnosta ulkonäöllisesti "kirotaan alimpaan helvettiin" ja taas tuo oikeus olisi lähinnä niille "mielenkiintoisimmille tapauksille".
Yleensäkin tuommoista asiaa vierastetaan että "tulisi juttelemaan ihan tavallisissa tilanteissa", koska sitä ei odoteta. On usein todella helppoa kieltäytyä sen takia jatkamasta juttelua.
Rohkeus on tietysti avainsana tutustumisessa ja sempä takia aina pitäisi löytyä sitä pokkaa mennä juttelemaan. Tosin itsekin on saanut sen verran "huonoa palautetta", etten ihan vähällä taitaisi mennä juttelemaan tuntemattomille.
Naisille tuokin asia olisi kyllä paljon helpompaa. Miesten kiinnostavuuden kun huomaa hetkessä, mutta naisten kiinnostumisesta voi helposti erehtyä.
Tule juttelemaan minulle! Ymmärrän täysin, mitä tarkoitat. Itse yritän jatkuvasti hakeutua seuraan, mutta siitä ei ole mitään hyötyä. Minusta pidetään, olen ystävällinen, nuori ja kaunis, mutten silti saa kontaktia muihin.
On todella nöyryyttävää, kun miehet katsovat silmiin ja hymyilevät, mutta jokin vaisto ajaa minut pyrkimään tilanteesta pois, niin pian kuin pystyn. Tämä on typerää! Olen niin väsynyt omiin neurooseihini, väsynyt olemaan aina yksin. Enkä minäkään tahdo mennä hukkaan! Mutta tästä tyhjyyden tunteesta en voi kenellekään puhua. Ei kukaan läheiseni näe, missä ongelma on.
Koeta jaksaa! Tiedän, mistä puhut.
Niinpä
Miksi profiilisi ei toimi?
"Jäsentä joka vastaisi nimimerkkiä Vedenkantaja ei löytynyt"
piilotettu ei-rekisteröityneiltä suomi24:ään kirjoittelijoilta tai vastaavaa.