onko tää kaikilla tällästä. lapsi ylivilkas ja kun on vastasyntynyt niin kerää huomioo kaikin keinoin. vanhempi siis ei pysy paikallaan päivän aikana yhtään aina on LIIKKEESSÄ ympäri asuntoa tutkii joka paikan sorkkii kaikki mahdolliset alas hukkaa tavaransa heittää pönttöön vetää roskat. kun vauva vaatii osansa ei voi aina keretä valvomaan. ihmetyttää että onko tuo AHDH tosiaan kun ei istu eikä tutki kirjaa ellei itse mene katsomaan myös ei leiki itsekseen. huutaa isosti kulkiessaan keittiossa vetää tavarat kaapista samoin muualla. tavarat on heti levällään kun ne siivotaan. vetää kyllä housut jalkaansa jopa sukat ja auttaa kun puetaan eli ei oo tyhmä. mutta rauhaton. valitettavasti pienet ympyrät kotona.
kauhea ikä reilu
vuosi
17606
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Meidän poika on 1 v 7 kk ja meno on ihan samanlaista. Pikkuisen jo leikkii yksikseen, mutta ei montaa minuuttia. Meillä ei onneksi ole toista lasta huolehdittavana. Parhaiten meillä menee ulkona, aidattu leikkipuisto on ihan ehdoton paikka. Siellä lapsi saa turvallisesti purkaa energiaansa. Toki liukumäestä tms. tullaan välillä nurin niskoin alas, mutta eiköhän se kuulu asiaan.
Olen todella onnellinen että ollaan päätetty että jos lisää lapsi tulee niin ikäeroa on ainakin 2,5 vuotta. En millään jaksaisi jos olisi vauva vielä tuon pikku riiviön lisäksi.
Tsemppiä!
Mä olen tehnyt koko kämpästä lapsiturvallisen, joten täällä ei ole mitään paikkaa, johon ei saisi mennä. Kaapit ja laatikot on suljettu lapsilukoilla (voi myös ruuvata vetimet irti), johtoja ei ole näkyvillä, eikä muutakaan mitä voisi vetää alas, kaataa tms. Vessan ovi on aina kiinni, ja ainoa huone, jossa on johtoja sun muita, on myös suljettuna. Huonekalut ovat joko tarpeeksi massiivisia tai ruuvattu seinään kiinni.
Helpottaa kummasti elämää, kun ei tarvitse tiskaamisen tms. yhteydessä koko ajan ravata perässä, vaan uskaltaa päästää reilun vuoden vanhankin yksinään katselemaan. Koskaan ei ole mitään sattunut, sohvaltakaan tuo ei putoa, kun opetin miten sieltä tullaan oikeaoppisesti mahallaan jalat edellä alas.
Meillekin nimittäin kohta syntyy kuopus, joten oli pakko nyt helpottaa tätä hommaa niin paljon kuin pystyy!
Ei vuoden ikäistä pysty mitenkään rauhoittamaan, eikä se tarkoita että lapsella olisi jotain ADHD-ongelmaa. Kämppä vaan kuntoon niin saapi sitten rauhassa tutkia. Minä en ainakaan usko jatkuvaan kieltämiseen kasvatusmetodina, vaan mieluummin teen kämpästä turvallisen, jolloin ei tarvitse koko ajan olla mäkättämässä, ja ne harvat kiellotkin menevät sitten jakeluun :).
Meillä 1v3kk poitsu. Ja toinen tulossa.
Ovien sulkeminen ei meillä auta kun poika yltää aukaisemaan ne. Meidän kämpästä on mahdotonta tehdä turvallista=/ Poju osaa kiivetä tietokonepöydällekkin.
Mun mielestä ihan suoraan sanottuna on laiskuutta väittää, että on mahdotonta tehdä kämpästä lapsiturvallista.
Ovet voi lukita, siihen tarkoitukseen on ratkaisuja monia, mm.hakasten ruuvaaminen ovien yläreunoihin.
Läppärin tai tietokoneen voi laittaa muuallekin kuin tietokonepöydälle. Esim. ruokapöydälle, jonne lapsi ei yllä.
Ei se vaadi kuin hiukan kekseliäisyyttä.
Mutta toisaalta kukaan ei kiellä juoksemista taaperon perässä koko päivää, jos sellainen itseä miellyttää ;).
Ei lapsi tietokoneeseen koske, vaan kiipeää pöydälle ja nousee siinä seisomaan. Ihan sama onko konetta vai ei, kun nousee pöydälle vain kiipeämisen ilosta. Keittiöön kone ei mahdu. Sitäpaitsi, mitäpä jos lapsi kiipeää tuolien kautta myös keittiön pöydälle? Yltämisestä ei ole kyse. Poika on pitkä ja kone pitäisi olla keskellä ruokapöytää ettei yltäis. Ja pöytäkone, pyhpah, viitsi keittiöön laittaa muutenkaan. Ja kun kone ei nyt edes ollut se juttu.
Meillä kotona on montakin asiaa, joita on mahdoton muuttaa lapsiturvalliseksi, koska poika kiipeilee niin taitavasti. Pitäis laittaa aivan uusiksi monet huonekalut, ja siihen ei aleta kun talouskaan ei anna periksi. Meillä onkin ollut sellainen periaate, että tutkikoon lapsonen, vaarallisimmat kamat on siirretty johonkin ylös.
Hakaset tosiaan, eipä olekkaan käynyt mielessä, vaikka niitähän oli meillä lapsuudessa kotonakin. Tuo olikin hyvä.
keittön pöydällekin, katsos kun siinä on tuolit vieressä. Vai onko teillä tuolitkin laitettu jemmaan? En ymmärrä, miten kämpästä saisi lapsiturvallisen. Jos on oikeasti vilkas ja ehtiväinen lapsi, niin ei siinä ruuvailut paljoa auta! En voisi kuvitellakaan, että lapsi voisi vapaasti temuta kotona. Poika olisi heti mm. kiipeämässä kirjahyllyyn. No voisihan kirjahyllyn pultata seinään, mutta kun asutaan vuokrakämpässä, niin ei viitsisi kauheasti huonekaluja pulttailla. Ja vaikka hylly olisikin tukevasti kiinni, niin sen ilmeisesti täytyisi olla tyhjä? Entäs kukkaset, nekin täytyisi laittaa ilmeisesti veks? Pöydät? olisiko se enää sitten koti? Laatikotkin täytyisi kyllä sulkea jotenkin muuten kuin kahvat irrottamalla, se ei kyllä estäisi meidän viikaria. Mun mielestäni on kyllä järkevämpää opettaa lapsi tavoille kuin että tehdään kodista tuolla tavalla "lapsiturvallinen".
Meillä on tosiaankin kukat ja koriste-esineet siirretty pois. Kyllä kodista ehtii nauttia sittenkin, kun lapsi on hiukan isompi.
Minusta on turhaa riskinottoa jättää vaarallisia esineitä ulottuville, eikä huonekalujen pulttaaminen seinäänkään ole liioittelua. Minun korvaani "vuokrakämpän seinän rei'ittämisen hankaluus" kuulostaa vaan tekosyyltä. Miten on muka niin vaikeaa saada laatikot suljettua, kun sulkijoita myydään melkein joka marketissa?
Miksei lapsi saisi kiipeillä, jos häntä valvotaan?
Kyllä meidäkin lapsi kiipesi alkuun kirjahyllyyn. Valvoin vieressä ettei putoa. Viikon verran jaksoi kiipeillä, ja sitten kyllästyi.
Kuten jo aiemmin sanoin, mikään ei kiellä juoksemasta kakaran perässä päivät pitkät, mutta minä en henkilökohtaisesti siihen halua ryhtyä. Haluan kasvattaa lapseni niin, että hän saa vapaasti olla ja tutkia omassa kodissaan, ilman että pitää koko ajan kytätä ja kieltää. Ja kyllä meidänkin lapsi osaa tavat niin hyvin kuin nyt vuoden vanha voi osata. Ei siihen tarvita jatkuvaa räpätystä, että tavoille oppii.
räpätetä tai juosta perässä. Mistä sellaista sait päähäsi? Lapselle opetetaan rajat ja käytöstavat. Silloin ei tarvitse räpättää. Minkä ihmeen vuoksi lapsen tulisi saada kiipeillä kirjahyllyssä? Ihmisiähän tässä ollaan, ei apinoita. Ja minä en ainakaan jaksaisi olla muutamaa vuotta vain omassa kodissa. Eihän sellaisen lapsen kanssa, jonka mielestä kirjahyllyssä kiipeily ja paikkojen rajaton tutkiminen on täysin sallittua, voi edes käydä kylässä. Ei kukaan voi olettaa, että vieraatkin keräävät kukkaset, koriste-esineet ja muut särkyvät talteen jokaista kyläreissua varten.
En myöskään sanonut kokevani vuokrakämpän seinien reijittämistä pulttaamalla hankalaksi, vaan kalliiksi. Vakuusmaksua ei takuulla saa takaisin, jos seinät on pultinreikiä täynnä. Sinun mielestäsi sekin on tietysti tekosyy.
Menee jo vähän naurettavaksi.
Kyllä lapsi ymmärtää eron kodissa ja kylässä, ainakin meidän lapsemme ymmärtää.
Se, että lapsi saa tutkia ja kiipeillä, ei tee hänestä apinaa, eikä myöskään estä käytöstapojen oppimista.
Meillä on myös nostettu kaikki kukat ja koriste-esineet niin ylös ettei lapsi yllä tai sitten kokonaan huoneeseen, johon lapsi ei yksin pääse. Muutenkin koti on tehty mahdollisimman lapsiturvalliseksi. Kotona pitää lapsenkin pystyä olemaan ja touhuamaan ilman että joku koko ajan hiostaa niskassa kieltämässä. Ehtiväisen vauhtipakkauksen kanssa tulee silti vähän väliä esiin asioita, joista kuitenkin pitää kieltää ja neuvoa toimimaan oikein.
Ihan varmasti reilu vuosikkaani laittaisi kyläpaikan sileäksi, jos se sinne yksin jätettäisiin rementämään kukkien ja muun särkyvän kanssa. Mutta kylässä se valvova silmä onkin selässä koko ajan ja kieltoja satelee tarpeen mukaan.
Jopas on hassua aliarviointia lapsen suhteen, jos luulee, ettei lapsi pysty ollenkaan erottamaan eri tilanteita ja eri käytäntöjä.
Koti on tehty mahdollisimman lapsiturvalliseksi ja vähitellen lapsen kasvun myötä ja järjen lisääntymisen myötä palataan normaalitilanteeseen, jossa on särkyviäkin asioita alahyllyillä jne.
Meillä 1v 6kk tyttö ruuvasi kaappien vetimet irti ja vaihtoi tietokoneeseen salasanan. emme pääse enää kaapeille, ja surffaaminenkaan ei enä kotoa onnistu. Lähetän tätäkin viestiä kirjastosta. Oikein hirvittää mennä kotiin katsomaan mitä koiruuksia tällä välin on keksinyt.
vanhan salasanan. auttoko joku vaihtamisessa?
tulee todennäköisesti olemaan sitten juuri sellainen ihana kullannuppu joka saa tehdä mitä haluaa ja missä haluaa, koska kaikkea pitää saada kokeilla...
Meillä reilu vuosikas saa kulkea kämpässä vapaasti mut ei todellakaan kokeilla kaikkea, esim juurikin hyllyillä kiipeilyä, mutta sekään ei vaadi jatkuvaa kieltämistä kun on heti tehty selväksi ettei siihen vaan kiivetä... Kukat ovat olleet ikkunalaudalla ja saavat olla edelleen, rauhassa... Sen verran olen niistä huolehtinut, että jos lapsi saisikin päähänsä salaa kokeilla kukkia, ovat kukat myrkyttömiä ja muovisissa ruukuissa... En ymmärrä miksi pienen lapsen myötä pitäisi luopua asumismukavuudesta ja kodista kotina, ei meilläkään todellakaan kielletä tai juosta lapsen perässä koko aikaa eikä lapsi silti mene kielletyille paikoille vaikka onkin kuin duracell-pupu aamusta iltaan...
Sivusta vain kommentoin, että "ruokapöydälle, johon lapsi ei yllä..." Heh, heh. Meillä reilun vuoden ikäinen on lempipuuhissaan, kun kiipeää syöttötuoliaan pitkin ruokapöydälle.:) Siellä sitten hypitään ja nauraa rätkätetään! Kirjahyllyllekin punnerretaan vaikka väkisin. En enää jaksa kieltää kiipeilyä, kun onneksi tajuaa tulla nätisti korkeista paikoista alaskin. Isojen lasten valtavat kiipeilykaaret meidän poika valloittaa puistossa ihan minuutissa. Kyllähän se välillä hirvittää, mutta toisaalta hienoa katsella, miten näppärästi pieni mies kiipeää. Harvemmin moista näkee.
Kuulostaa oikein tutulta, meillä oli tuollaista, kun tuli pikkusisko taloon, se menee ohi, koita kestää... Meidän rauhallinen ja kiipeilemätön 2 vuotias muuttui aika totaalisesti vauvan tultua kuvioihin, menee ohi ajan kanssa. Mä hankin keittiöön portin, että sain pojan pysymään pois keittiöstä, kun imetän, kun meni aina tekemään sinne konnuuksia... parissa kuukaudessa rauhoittui...
mutta kun jää auki on jotain luvatonta huoneessa taas tapahtunut. kun siivoaa jossain aina tulee viereen ja tekee jotain joka vaatii korjaamista. ketttiön kaappeja on vaikee lukita illään remmillä.samoin kirjahylllyiltä kirjoja.leikkiminen ei todellakaan onnistu yksin enää senkään vertaa kuin aiemmin.
pahan tekoon kun kaipaa huomiota.. Ei sitä huomiota aina tuolla keinoin saa, mutta välillä on täytyny ihan tuumata et olenko kotona lapsen vai kotitöiden takia. Tietenkin kaikista pahuuksista seuraa kielto mut sen jälkeen koitan ohjata lapsen jonkun mielekkään puuhan pariin, se useimmiten auttaa tai jos todellakin olen vain puurtanut koko päivän niin annan sille lapselle sitä huomiota mitä se kaipaa ja leikin hänen kanssaan...