Merituuli
suolaista tuoksua
pisaroina huulillani
sydämeni Taivaanväreissä
mieleni keinuen aaltojen
kuohuissa
siintävä avaruus
siirtyy minuun
koskettaen kämmenellään minuun
ulapoilla seilaa sisäinen kehtoni
hellyys
hurjuus
tunteiden kyyneleet
satuttaa
järkyttää
pauhaten velloo mereni
suonistojeni virroilla
huuleni hamuten tuultaan
tyrskeet
sinfonioi sävelillään
rakkauden laivaamme
maailmaame rauhaa
Satamaamme -
löydämmekö
sielujemme
tyyssijaamme
välillämme
merituulemme.
suolaista tuoksua
pisaroina huulillani
sydämeni Taivaanväreissä
mieleni keinuen aaltojen
kuohuissa
siintävä avaruus
siirtyy minuun
koskettaen kämmenellään minuun
ulapoilla seilaa sisäinen kehtoni
hellyys
hurjuus
tunteiden kyyneleet
satuttaa
järkyttää
pauhaten velloo mereni
suonistojeni virroilla
huuleni hamuten tuultaan
tyrskeet
sinfonioi sävelillään
rakkauden laivaamme
maailmaame rauhaa
Satamaamme -
löydämmekö
sielujemme
tyyssijaamme
välillämme
merituulemme.
Vastaukset 10
Vanhimmat
runossasi on paljon hienoja elementtejä merestä,
avaruudesta, ulapoista ja ihmisen tunnetiloista.
Mutta minun mielestäni hyvä alku rispaantuu kyllä
jossain kohtaa, herpaantuu. Ehkä ' sydämeni taivaanväreissä '
vaikea oikeastaan sanoa, onko se juuri siinä.
Pituus tekee myös runosta hiukan levottoman
ja kenties tässä olisi taas ollut aihetta kahteen runoon.
Siitä on luettavissa eksyneisyys ja yksinäisyys,
onnen löytämisen odotuskin.
Paras osuus siitä on
' hellyys
hurjuus
tunteiden kyyneleet
satuttaa
järkyttää ' ja niin totta jokainen sana.
Kokonaisvaltaisesti pidin runostasi,
vaikkakin löysin siitä miinusmerkkiä jonka tiedän Sinun
kyllä ottavan avoimin mielin vastaan, niin luulen ja
toivon ainakin.
Rakkauteen - liittyy monenlaisia elementtejä,
joista luonnon rikkaus ei ole niistä vähin vaan
ehkä suurin elementti,joka elää livenä meissä.
Yhdistän - tarkoituksella värejä - runoihini ja
vihkiytymättömälle lukijalle ne eivät välttämättä
avaudu lainkaan mikä minulle on selvää niin
toiselle tuottaa jopa ihmetystä.
Pituus - on tarkoitettua - mutta myös siinä on
omat kielteiset puolensa jos puhutaan teknisestä
toteuttamisesta että ryhdikkyydestä.
Arvostan kommentteja jotka perustuu rakentaviin
elementteihin eikä ainoastaan - typeriin oman maun
heittoihin - joille en koskaan anna mitään painoarvoa.
Yhdyn tietyiltä osin kommenttisi sisältöön että
niistä Sinua - Kiittäen.
Upeaa kynänjälkeä dolan!
Haluatko että kirjoitan jotain muutakin... ;))
Lyhyestä virsi...
eli kaunis kiitos että kirjoitit tämän silmieni ja mieleni ilokseni!
http://www.luontokuva.org/media/kuvaajat/profiilit/2040/Kesä.jpg
Hei - ja kirjoita vain mitä tunnet kuin koet
ilman välispiikkejä mutta jotka tavallaan
myös värittävät hyvällä tavalla tunnelmaa,
jos haluaa korostaa "arkisia sanoja".
Kiitos - kun hetken viivähdit ja hyvältä
tuntuu jos näin hyvänä tunteena
runoani pidit.
Siis mä en niin kuin ole koskaan käsittänyt sitä miksi joku MIES saa aikaa jotain tällaista. Jos esim. tällaisen berliininmunkin tuominen nenäni eteen saa hampaat vihlomaan jo ilman kosketusta, niin mitä tapahtuisi sitten jos ottaisin koko paketin suuhuni ja imisin?
Siis jotain rotia, voi helvetti!
Mulla on mennyt usko miehiin, tähtiin ja taivaisiin. Ja pahoin pelkään että he itse eivät tätä edes käsitä, vaan heijastelevat kuvajaisiaan pitkin seiniä.
Pahoittelen persoonasi vajavuuttasi kuin oman napasi
tuijottelusta tuolla ahdaskatseisuudellasi,sillä minä en
tälläisiin aikaani tuhlaisi,vaan katsoisin parempia mestoja.
Kuitenkin yritän ymmärtää vajavaista sielun kuin elämäsi
käyttöä mutta ilmeisesti jokaisella palstalla pitää olla omat
hörhöt omilla pikkusieluisuuden omaavia henkilöitä
ja näyttää omat
typeryytensä - Näytille.
Runoissasi joskus olen viivähtänyt
mutta - mitään niistä sanomatta
kuin tuntematta...olkoon nyt oma
vastineeni kuin - Palkinnoksi Sinulle
ja hymyllä varustettuna.
Yritetään tulla toimeen tai sivistyneesti
kiertäen kuin kissa kuumaa puuroa.
Kiitän omasta naurettavuudestasi
jota itselläsi osoitat - minua nyt
todella naurattaa ja saat hyvälle
mielelle...että kehittymisellesi on
tovi matkaa - Hymyillen !
Mä tunnen suunnatonta riemua ruottaessani iloa ihmisten elämään. Olen sellainen ilolintu, joka laulaa kauniisti kun sitä huvittaa, mutta loppujen lopuksi se on vain lintu joka nokkii silmät raatojen päästä ja kaivaa maasta ötököitä, keppejä ja rakentaa pesäänsä.
Musta on tullut niin kuin dinojen jälkeläinen, sillä täytin eilen täysiä kymppejä (ei vielä kovin montaa, joten mulla on skarppaamisen mahis, babyboy).
(suudelma nenääsi)
"tuottaessani"... ei ruottaessani tai juottaessani.
Hei - joo...ei oteta herneitä nenään ja paistatellaan
tätä pyhäpv.vaikka runojemme sekamelskassa,sillä
varmaan tässä sukupolvetkin lähenevät toisiaan.
Hyvää pyhäpv.Sinulle toivotan.
Täyttäkäämme tämäkin suvipäivämme
hyvällä yhteismaulla että saatteeksi
yli ensi viikonkin.
Runoilemisiin.