Mutsi on savosta, mutta on ikänsä asunu Stadissa, Krunikassa. Mulla on oma kämppä Valkassa.
Mutsi pyys mua kuskiks Savoon, Luuniemelle. Mennään moikkaan mutsin systeriä. Emmä voinu kieltäytyä. Käyn monta kertaa kuussa mutsin luona skruudaamassa ja se pesee mun sukat, kalsarit ja teepaidat.
Mutsin systeri oli meitä Mikkelissä vastassa. Oli ollut siellä joillakin asioilla ja pääs himaansa meidän kyydissä. Oli meillä varsinainen opas. Matkalla Matikkarantaan yhessä tienhaarassa alko viittilöidä ja neuvoa "Aja tuonne oikiaa tietä". Käänsin fiuden oikeelle, alko mutsin systeri mäkättää, että ajoin oikeelle, joka oli väärä tie, vaikka piti ajaa vasemmalle, joka oli oikia tie. Ota sitten selvää näistä turveikkaista.
Tyhmyys periytyy niiltä ajoilta, ku landelaisjätkät ei oppinu ruotuväessä marssiin. Piti laittaa toiseen kenkään olkia ja toiseen heiniä. Sitten vaan tahdissa mars: heiniä-olkia-heiniä-olkia j.n.e. Mä oon itte ikävä sanoo samassa perimässä.
No päästiin sitten Matikkarantaan, josta mentiin botskilla Luuniemeen. Botskia ohjas taitamaton nuori kundi, Hemppa. Vuolas virta vei venettä miten sattu ja kippari komens: "Hemppa! heitä ankkuri! Ja Hemppa stikkas ankkurin. Tsiigasin Hempan touhuja ja funtsasin, että jätkä on ihan dorka. Heitti ankkurin järveen eikä siinä ollu köyttä tai kettinkiä.
Ankkurista ei ollut apua, kun vene piti pysäyttää. Kippari komensi: "Hemppa, nosta ankkur! Hemppa siihen: "Ei maha onnistua, ketingit on pajass!".
Mä luulen, että Hemppaa oli opetettu että kipparin käskyjä ei kyseenalaisteta. Kliffa tilanne. Kippari ohjas sitten botskin Luuniemen rantaan. Taitavasti.
Mutsi pyys mua kuskiks Savoon, Luuniemelle. Mennään moikkaan mutsin systeriä. Emmä voinu kieltäytyä. Käyn monta kertaa kuussa mutsin luona skruudaamassa ja se pesee mun sukat, kalsarit ja teepaidat.
Mutsin systeri oli meitä Mikkelissä vastassa. Oli ollut siellä joillakin asioilla ja pääs himaansa meidän kyydissä. Oli meillä varsinainen opas. Matkalla Matikkarantaan yhessä tienhaarassa alko viittilöidä ja neuvoa "Aja tuonne oikiaa tietä". Käänsin fiuden oikeelle, alko mutsin systeri mäkättää, että ajoin oikeelle, joka oli väärä tie, vaikka piti ajaa vasemmalle, joka oli oikia tie. Ota sitten selvää näistä turveikkaista.
Tyhmyys periytyy niiltä ajoilta, ku landelaisjätkät ei oppinu ruotuväessä marssiin. Piti laittaa toiseen kenkään olkia ja toiseen heiniä. Sitten vaan tahdissa mars: heiniä-olkia-heiniä-olkia j.n.e. Mä oon itte ikävä sanoo samassa perimässä.
No päästiin sitten Matikkarantaan, josta mentiin botskilla Luuniemeen. Botskia ohjas taitamaton nuori kundi, Hemppa. Vuolas virta vei venettä miten sattu ja kippari komens: "Hemppa! heitä ankkuri! Ja Hemppa stikkas ankkurin. Tsiigasin Hempan touhuja ja funtsasin, että jätkä on ihan dorka. Heitti ankkurin järveen eikä siinä ollu köyttä tai kettinkiä.
Ankkurista ei ollut apua, kun vene piti pysäyttää. Kippari komensi: "Hemppa, nosta ankkur! Hemppa siihen: "Ei maha onnistua, ketingit on pajass!".
Mä luulen, että Hemppaa oli opetettu että kipparin käskyjä ei kyseenalaisteta. Kliffa tilanne. Kippari ohjas sitten botskin Luuniemen rantaan. Taitavasti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.