Vaari ja seinäkello

Pysähtynyt seinäkello
niin kuin sydän vaarinkin,
vanhuuttaan jo sydän väsyi
niin kai kävi kellonkin?

Eipä tuvan lämpimässä
kuulu tutut askeleet,
pois on tästä elämästä
taivastielle lähteneet.

Seinäkello vuosiansa
aikaa vaarin raksutti,
vaari pirtin hämärässä
vihon kulmaan piirusti.

Monet värssyt lapsillensa
jätti vaari tietäen,
runon kautta sydämessä
aukee muisto kultainen.

Seinäkello paikallansa
muistaa tuvan kulkijaa,
kaikki poistuu ajallansa
iäisyys ei milloinkaan.

Taivastiellä kulkee vaari
soittaa iki sävelmää,
seinälle vaik`viulu jäikin
täällä sävel helkähtää.

Kello joskus seinällänsä
uutta katsoo kulkijaa,
vaari myöskin taivastiellä
kohtaa varmaan tuttujaan?

Nurmettunut saunapolku
vaarin kalapaikan luo,
kiviin eivät airot kolku
Herra hälle armon suo.
4541
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

nostalginen ja yhtä aikaa haikea runo.

Siitä välittyy pienen pirtin tunnelma,
jossa seinäkello raksuttaa lyöntejään hirsiseen
seinään. Villasukilla töpsöttävä vaari ja muori,
joka nyt ei kyllä runossa ollut, mutta sinne aikanaan
hänkin kuului.

Aika kulkee ja Luoja korjaa satoaan,
tulee hetki, jolloin poistutaan maalliselta
taivallukselta taivaan ikivihreille niityille.
Niin jäljelle jää vain muistot ja nurmettunut
polku.

Runosi helkähti ja nostatti itselläkin muistoja
mieleen - kiitos tunnelmapalasta.

Äänestä
  • Aloittaja

    Aika tekee työtään meidän
    jokaisen kohdalla.
    Silti se jättää kultaiset muistot
    jotka ovat koetun elämän
    aarreaittana.

    Kiitos Sinulle! J

    Äänestä

Hymyillen, kyynelsilmin
näin lapsuudesta filmin
- kun runoasi luin
Kuvat omikseni puin

Ei enää ole vaaria ei mummua
tuota köyryselkäistä ihanaa tummua
jonka raskas työ oli kumaraksi vienyt
Ei hän elämästä helposta tiennyt...

Kiitos, ystäväni, taas kerran hienosta lukuhetkestä!
Toivottavasti tämä vastaus tulee oikealle kohdalle :))

Äänestä
  • Aloittaja

    kauniista vastarunostasi.
    Muistot veivät kauas vuosien taa
    niillä on kantava voima elämän
    pitkospuita kulkiessa.

    Kiitos Sinulle ystävä. J

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


bacgal kirjoitti:

Pysähtynyt seinäkello
niin kuin sydän vaarinkin,
vanhuuttaan jo sydän väsyi
niin kai kävi kellonkin?

Eipä tuvan lämpimässä
kuulu tutut askeleet,
pois on tästä elämästä
taivastielle lähteneet.

Seinäkello vuosiansa
aikaa vaarin raksutti,
vaari pirtin hämärässä
vihon kulmaan piirusti.

Monet värssyt lapsillensa
jätti vaari tietäen,
runon kautta sydämessä
aukee muisto kultainen.

Seinäkello paikallansa
muistaa tuvan kulkijaa,
kaikki poistuu ajallansa
iäisyys ei milloinkaan.

Taivastiellä kulkee vaari
soittaa iki sävelmää,
seinälle vaik`viulu jäikin
täällä sävel helkähtää.

Kello joskus seinällänsä
uutta katsoo kulkijaa,
vaari myöskin taivastiellä
kohtaa varmaan tuttujaan?

Nurmettunut saunapolku
vaarin kalapaikan luo,
kiviin eivät airot kolku
Herra hälle armon suo.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu