H-veneestä

Tultiin aamulla Nauvosta Paraisille H veneellä. Viime yönä oli perheen kanssa ensimmäinen yöpyminen paatissa. Aamulla tuuli mittarin mukaan 10-13m/s ja oli se vähän raskasta. Oltiin ainoat, jotka kryssivät siihen suuntaan (siis vastatuuleen). Purjeet olivat täysin auki, en viitsinyt opetella reivaamista kun perhe oli mukana. Kotona vaimo kehui, että kivaa oli. Olisi varmaan reivatulla purjeella ja myrskyfokalla ollut kipparillakin kivaa, mutta nyt mentiin näin.

Minulla on H veneen retkivarusteina bilteman salkkumallinen kaasukeitin. Sillä keittää rannalla kätevästi porokahvit ja perunat tai paistaa lätyt. Joskus pläkällä kelillä on keitetty kahvit takakannen päälläkin, mutta siinä on omat vaaransa. Lämmittimenä on 700w öljytäytteinen sähköpatteri, mutta sitä ei ole kertaakaan käytetty.

Vene on niin ahdas sisältä, että sitä on turha liikaa varustaa. Siellä nukutaan ja korkeintaan pelataan korttia. Vahvoja kangaskasseja (pakolaiskasseja) tarpeeksi. Vedenkestävät tavarat voi yöksi laittaa sitloodaan.

Patjat uusittiin ja 10cm vaahtomuovipatjoila on mukava nukkua. Nyt veneessä on puhallettavat retkityynyt, mutta jatkossa otan itselle kunnon tyynyn mukaan. Paksussa makuupussissa nukkuu vaikka ei olisi lämppäriäkään.

Ostin pari 36lbs sähkömoottoria halvalla ja tarkoitus oli testata niitä veneessä. Testauksen jälkeen laitin bensamoottorin huonosti takaisin paikalleen ja se putosi mereen. Oli siis pakko ottaa sähkökoneet oikeasti käyttöön. Yhdellä moottorilla ajaa 2.5kn pläkällä, mutta peruutus vasta-aallokkoon oli perseestä ja meinattiin mennä kiville epäonnistuneen rantautumisen seurauksena. Tein tellingin, jossa on kaksi konetta rinnan ja nyt vene kulkee hyvin eteenpäin ja jotenkuten taakse. 60ah akku riitti ainakin tämän viikonlopun satama-ajot. Takapoksissa on pieni agregaatti ja 22A/15V poweri hätätilannetta varten.

nyt rouva hinkuu intternettiin, joten sepustukset jää tähän. hauskoja purjehduksia.

Unohdin tosiaan tuossa aiemmin mainita puomiteltan. Erittäin käytännöllinen hoossa. Itseltäni se puuttuu, joinain kesinä oli sellainen kaikesta pienin yleispeite, mutta ei se tahtonut oikein kunnolla istua siinä. Sekin kuitenkin ajoi asiansa, eli sateinen kesä Saimaalla ei tuntunut ollenkaan niin ikävältä. Täytynee jossain vaiheessa värkätä kunnollinen sellainen. Yhdessä hoossa näin todella älykkään, se toimi myös hellesuojana.
Vielä yksi juttu. Kylmäsysteemiin kannattaa satsata. Pilssi pitää juomat vielä kohtuukylminä, mutta jos rahaa riittää, kannattaa sijoittaa kunnolliseen kylmälaukkuun ja sen myötä rakennella akkukapasiteetti tätä käyttöä vastaavaksi. keulabunkan alle mahtuu kaksi tällaista perinteisen mallista akkua, eli noin 120 - 160 amp. käyttöön. Eli käytännössä merkitsee aurinkopaneelien hankintaa, lataavaa konetta ja mahdollisuutta ottaa maasähköä mahdollisimman useissa paikoissa. Itselläni on ollut vuosikaudet kylmälaukku varaajien kanssa, mutta alan hiljalleen kyllästyä niiden kanssa touhuamiseen. Ne kun eivät pidä laukkua todellisuudessa kylmänä kuin muutamia päiviä ja tuottavat laukkuun kosteutta sulaessaan. Toisaalta niidenkin kanssa pärjää, mutta edellämainitut asiat ovat kyllä aika hyviä ja täysin mahdollisia toteuttaa.

Tuota mastonhuipusta puominpäähän laitettavaa narua sanotaan muuten dirkiksi. Isommissa veneissä se on vakiovaruste, niinkuin ratsastajat isopurjeessakin, ja jos ratsastajia alkaa isossa käyttää, kannattaa dirkki asentaa kiinteäksi. Itse tein niin hankkiessani uuden isopurjeen jossa ratsastajat. Se onnistuu H-veneessäkin kun asentaa siihen puominpään helaan ns.häränsilmän tai muun helan, johon dirkkinarun voi kiinnittää. Puominpäähela on ainakin omassa veneessäni yhdellä ruuvilla kiinni ja lähtee irti ulospäin vetämällä. Sitten poraa siihen kaksi reikää ja läpipulteilla hela kiinni.Helppo juttu.
Vielä noista kilpapurjeista ja reivaamisesta. On totta että kun vaihtaa vanhaankin veneeseen uudet vähänkäytetyt latteat kisapurjeet, kallistelu vähenee ja vauhti paranee. Mutta. Tuntuu näin järveltä merelle siirtyneestä h-veneilijästä, että kun enemmän alkaa tuulla,täytyy mennä ulos ja jos on kryssiä tiedossa, saa kyllä ihan itsekseen kryssiä. Tämä oli tilanne hiljakkoin juuri kuukauden seilattuani Helsingistä itään suomenlahdella. Näin kuukauden aikana 3 h-venettä liikenteessä. Parina päivänä painuttiin ulos, oli 15 m/s tuulta vastaan. myrskäri, 1.reivi, levanki laidassa, parimetrin aallot löi koko ajan yli. Pinnassa ei mitään painetta, 5 solmua kryssivauhtia, vene kohtuullisessa kallistuksessa kahden hengen laitapainolla. Avotuulessa 8 - 10 solmua. Harvoin olen nauttinut purjehduksesta niin paljon. Tällä halusin vain sanoa, että h-vene on hieno purjevene, jolla voi myös lähteä koviin tuuliin ja avomerelle ilman että siitä tulee kestävyysurheilua, jos vain varustautuu oikein. Jollei nyt se häiritse, että runko ja takila 'paukkuu' aalloilta alastullessa. Ne nimittäin kyllä kestää. H-veneen fokka on, jos verrataan muihin venetyyppeihin, oikeastaan genua. Eli liian iso kun alkaa tosissaan tuulla, jollei sitten ole kolmen hengen 'kisamiehistö' laidalla remmeistä hengaamassa. Ja isopurjetta reivataan niinkuin muidenkin veneiden isopurjeita.
Mutta eihän ulos ole - aina- pakko lähteä, voihan pyöriä rantaränneissä. Se on vähän kuin järvellä purjehtimista, turvallista, saarten suojissa, matalassa aallokossa.

Hoobo kirjoitti:

Tuota mastonhuipusta puominpäähän laitettavaa narua sanotaan muuten dirkiksi. Isommissa veneissä se on vakiovaruste, niinkuin ratsastajat isopurjeessakin, ja jos ratsastajia alkaa isossa käyttää, kannattaa dirkki asentaa kiinteäksi. Itse tein niin hankkiessani uuden isopurjeen jossa ratsastajat. Se onnistuu H-veneessäkin kun asentaa siihen puominpään helaan ns.häränsilmän tai muun helan, johon dirkkinarun voi kiinnittää. Puominpäähela on ainakin omassa veneessäni yhdellä ruuvilla kiinni ja lähtee irti ulospäin vetämällä. Sitten poraa siihen kaksi reikää ja läpipulteilla hela kiinni.Helppo juttu.
Vielä noista kilpapurjeista ja reivaamisesta. On totta että kun vaihtaa vanhaankin veneeseen uudet vähänkäytetyt latteat kisapurjeet, kallistelu vähenee ja vauhti paranee. Mutta. Tuntuu näin järveltä merelle siirtyneestä h-veneilijästä, että kun enemmän alkaa tuulla,täytyy mennä ulos ja jos on kryssiä tiedossa, saa kyllä ihan itsekseen kryssiä. Tämä oli tilanne hiljakkoin juuri kuukauden seilattuani Helsingistä itään suomenlahdella. Näin kuukauden aikana 3 h-venettä liikenteessä. Parina päivänä painuttiin ulos, oli 15 m/s tuulta vastaan. myrskäri, 1.reivi, levanki laidassa, parimetrin aallot löi koko ajan yli. Pinnassa ei mitään painetta, 5 solmua kryssivauhtia, vene kohtuullisessa kallistuksessa kahden hengen laitapainolla. Avotuulessa 8 - 10 solmua. Harvoin olen nauttinut purjehduksesta niin paljon. Tällä halusin vain sanoa, että h-vene on hieno purjevene, jolla voi myös lähteä koviin tuuliin ja avomerelle ilman että siitä tulee kestävyysurheilua, jos vain varustautuu oikein. Jollei nyt se häiritse, että runko ja takila 'paukkuu' aalloilta alastullessa. Ne nimittäin kyllä kestää. H-veneen fokka on, jos verrataan muihin venetyyppeihin, oikeastaan genua. Eli liian iso kun alkaa tosissaan tuulla, jollei sitten ole kolmen hengen 'kisamiehistö' laidalla remmeistä hengaamassa. Ja isopurjetta reivataan niinkuin muidenkin veneiden isopurjeita.
Mutta eihän ulos ole - aina- pakko lähteä, voihan pyöriä rantaränneissä. Se on vähän kuin järvellä purjehtimista, turvallista, saarten suojissa, matalassa aallokossa.

Lue lisää

Olen justiinsa asentamassa ison puominkannatita (dirkkiä) omaan veneeseen. Ajattelin laittaa plokin takastaakiin n 2-3m korkeuteen. Narun toinen pää isopurjeen päätyhelaan (samaan missä outhauli) ja toinen pää rapulukkoon takastaagin taljan yhteyteen. Vai onko maston huippuun asentamisessa jokin etu ajattelemaani (2-3m korkeuteen) nähden?

Tänään, jos tuulee tarpeeksi hiljaa, niin nostan spinnun ensi kertaa ylös. Ajattelin laittaa plokit vanttien viereen skuuteja varten, ne vissiin tarvitaan jottei purje nouse liian ylös. Takana onkin plokit valmiina. Entäs spinnupuomi, ylösvetonaru on mastolla, mutta alasvetonaru (alagaia?) pitää itse soveltaa. Mihin kohtaa alasvetonarun kiinnityspiste (ploki) laitetaan? Tuleeko se mastonjalalle vai fokan etureunan kiinnityksen yhteyteen?

Airistolla muuten oli aika monta H venettä katsomassa isojen purjelaivojen paraatia. Yksi "hullu" H veneilijä näkyi ajavan spinnulla :)

H veneilijä kirjoitti:

Olen justiinsa asentamassa ison puominkannatita (dirkkiä) omaan veneeseen. Ajattelin laittaa plokin takastaakiin n 2-3m korkeuteen. Narun toinen pää isopurjeen päätyhelaan (samaan missä outhauli) ja toinen pää rapulukkoon takastaagin taljan yhteyteen. Vai onko maston huippuun asentamisessa jokin etu ajattelemaani (2-3m korkeuteen) nähden?

Tänään, jos tuulee tarpeeksi hiljaa, niin nostan spinnun ensi kertaa ylös. Ajattelin laittaa plokit vanttien viereen skuuteja varten, ne vissiin tarvitaan jottei purje nouse liian ylös. Takana onkin plokit valmiina. Entäs spinnupuomi, ylösvetonaru on mastolla, mutta alasvetonaru (alagaia?) pitää itse soveltaa. Mihin kohtaa alasvetonarun kiinnityspiste (ploki) laitetaan? Tuleeko se mastonjalalle vai fokan etureunan kiinnityksen yhteyteen?

Airistolla muuten oli aika monta H venettä katsomassa isojen purjelaivojen paraatia. Yksi "hullu" H veneilijä näkyi ajavan spinnulla :)

Lue lisää

Mastonhuippuun kiinnitetystä dirkistä on eräs etu: se on aina oikealla kireydellä. Takastaagissa oleva dirkki on löysällä kun puomi on sivulla ja siinä tilanteessa kun laskee ison niin puomi kolisee kannelle tai ruffiin...
Alagaian sijoituksessa on kahta koulukuntaa. Toiset kiinnittää sen mastolle, jolloin puomi pääsee sivusuunnassa vapaasti liikkumaan pelkästään skuuttia säätämällä. Jos sen kiinnittää edemmäs, joutuu pientäkin puomin liikettä varten säätämään sekä skuutteja että alagaiaa, mutta toisaalta puomi pysyy tarkasti siinä kohtaa missä halutaan. Toisinaan olen käyttänyt kahta alagaiaa, toinen mastolla ja toinen edempänä pitämässä puomia halutussa kohtaa vaikka skuutista on purjetta päästänytkin hieman....
Tai oikeastaan puomin kautta kulkevaa skuuttiakin pitäisi kutsua gaijaksi. Vain leen puolella on skuutti, luuvartin puolella on ylägaia, alagaia ja gaia. Muttä tämä on jo semantiikkaa, kaikki kuitenkin varmaan ymmärsivät mitä tarkoitin...
Siitä vaan spinnuttelemaan, H-veneessä on sen verran ieni spinnu, että sen kanssa pärjää kuvemmassakin tuulessa. Ja spinnuttelu on kivaa....

H veneilijä kirjoitti:

Olen justiinsa asentamassa ison puominkannatita (dirkkiä) omaan veneeseen. Ajattelin laittaa plokin takastaakiin n 2-3m korkeuteen. Narun toinen pää isopurjeen päätyhelaan (samaan missä outhauli) ja toinen pää rapulukkoon takastaagin taljan yhteyteen. Vai onko maston huippuun asentamisessa jokin etu ajattelemaani (2-3m korkeuteen) nähden?

Tänään, jos tuulee tarpeeksi hiljaa, niin nostan spinnun ensi kertaa ylös. Ajattelin laittaa plokit vanttien viereen skuuteja varten, ne vissiin tarvitaan jottei purje nouse liian ylös. Takana onkin plokit valmiina. Entäs spinnupuomi, ylösvetonaru on mastolla, mutta alasvetonaru (alagaia?) pitää itse soveltaa. Mihin kohtaa alasvetonarun kiinnityspiste (ploki) laitetaan? Tuleeko se mastonjalalle vai fokan etureunan kiinnityksen yhteyteen?

Airistolla muuten oli aika monta H venettä katsomassa isojen purjelaivojen paraatia. Yksi "hullu" H veneilijä näkyi ajavan spinnulla :)

Lue lisää

Jos aiot käyttää dirkkiä vain puomin pitämiseksi ylhäällä satamassa, voit kiinnittää sen suunnittelemallasi tavalla takastaagiin. Itse käytän satamassa dirkkinä ison nostinta silloin kun viikkaan ja peittelen purjetta tai käytän puomitelttaa. Muuten annan puomin levätä istumakaukalon laitaa vasten, koska siinä se on mielestäni vähemmän tiellä.

Mikäli sen sijaan aiot käyttää dirkkiä myös trimmaamiseen (kannattelemaan puomia lähes nollatuulella, muussa tilanteessa sille ei ole käyttöä) suosittelen maston huippuun kiinnittämistä, jotta se toimisi muulloinkin kuin puomin ollessa keskellä. Tällaiseen dirkkiin helppo ratkaisu on kiinnittää ohut köysi huippuun yhdessä takastaagin kanssa. Puomin päätyhelaan sitten rapulukko, jolla dirkin kireyttä voi säätää.

Muistathan, että spinnun skuutteja ei vedetä niiden vanttien viereen tulevien plokien läpi, vaan niiden plokien läpi tulee köydet, joiden päässä olevista plokeista viedään skuutit läpi. Näin skuuttikulman korkeutta voidaan säätää.

Puomin "alasvetonarun" eli alagaijan plokin suosittelen laittamaan maston etupuolelle, niin lähelle keulaluukkua kuin mahdollista. Näin alagaija auttaa kireänä ollessaan pitämään puomia edessä spinnua nostettaessa.

Osoitteesta http://www.h-vene.net löytyy paljon tietoa h-veneistä ja foorumi, josta saat asiantuntevia vastauksia mieltä askaruttaviin kysymyksiin.

Hauskaa H-veneilyä!

-Mika- kirjoitti:

Mastonhuippuun kiinnitetystä dirkistä on eräs etu: se on aina oikealla kireydellä. Takastaagissa oleva dirkki on löysällä kun puomi on sivulla ja siinä tilanteessa kun laskee ison niin puomi kolisee kannelle tai ruffiin...
Alagaian sijoituksessa on kahta koulukuntaa. Toiset kiinnittää sen mastolle, jolloin puomi pääsee sivusuunnassa vapaasti liikkumaan pelkästään skuuttia säätämällä. Jos sen kiinnittää edemmäs, joutuu pientäkin puomin liikettä varten säätämään sekä skuutteja että alagaiaa, mutta toisaalta puomi pysyy tarkasti siinä kohtaa missä halutaan. Toisinaan olen käyttänyt kahta alagaiaa, toinen mastolla ja toinen edempänä pitämässä puomia halutussa kohtaa vaikka skuutista on purjetta päästänytkin hieman....
Tai oikeastaan puomin kautta kulkevaa skuuttiakin pitäisi kutsua gaijaksi. Vain leen puolella on skuutti, luuvartin puolella on ylägaia, alagaia ja gaia. Muttä tämä on jo semantiikkaa, kaikki kuitenkin varmaan ymmärsivät mitä tarkoitin...
Siitä vaan spinnuttelemaan, H-veneessä on sen verran ieni spinnu, että sen kanssa pärjää kuvemmassakin tuulessa. Ja spinnuttelu on kivaa....

Lue lisää

Niin ihmeellistä kuin se onkin, on H-vene kilpavene joka on myös retkiveneeksi erittäin sopiva. Monenlaista hyvää ja kätevää retkikäyttöön sopivaa vinkkiä on purjehtijatoverit jo ehtineetkin kertoa. Listaan muutamia omassa käytössämme hyviksi havaittuja, sekä muutamia kommentteja joistain joita en pidä niinkään tärkeinä.

- Ratsastajat isopurjeessa; ehdottoman kätevät, itseasennettuna n. 15 €
- levanki; helposti irroitettava malli jotta satamissa voi poistaa kokonaan pois "jaloista"
- lämmitin; ei kajuuttaan asennettuna, poistaa kosteutta ja hiljainen
- kylmäkaappi; kompressori kylmälaukku toimii viikon yhdellä akulla ja aurinkokennolla
- sade/hellekatos; voi olla luukku auki satamassa myös sateella, ja esim. kokata istumalaatikossa
- kokkaaminen; kaasu- tai spriikeitin joka helppo siirtää, kokkaamme lähes yksinomaan istumalaatikossa
- liinakela; käytännössä lähes ainut mahdollisuus 50 metrin "ankkuriköyteen", kätevä käytössä
- purjeen nostinköydet istumalaatikosta käytettäviä

Turhana pidän kemiallista Wc-pönttöä. Miehistöä valitessa voi ilmoittaa että tässä aluksessa ei tuhlata tilaa, eikä pilata ilmapiiriä p**n hajuisella systeemillä, kiintojätös puretaan maihin (suoraan ruumasta), ja pilssivesi pumpataan tarvittaessa laidanyli.

Keskustelussa esille noussut dirkki on mielestäni tarpeeton H-veneessä kahdestakin syystä; purje on perin vaikea saada pysymään siinä puomilla purjetta laskiessa. Toisekseen puomi on niin alhaalla, että kovin on hankala liikkua istumalaatikossa väistellen sitä kokoajan. Mielestäni helpoin ja toimivin tapa on että antaa puomin pudota kannelle (kajuutan luukun kansi kiinni) purjetta laskiessa, laskostaa purjeen siinä puomille ja siirtää puomin lopuksi sivulle kantta vasten nojaten. Ei ehkä niin kaunista mutta toimivaa. Näin saadaan istumakaukaloon täysi seisomakorkeus ja kun levankikaan ei ole edessä, on siinä veneen paras oleskelutila. Ja siinä H-veneen istumalaatikossa on muuten yksi juttu jota isompien pursien omistajat kadehtivat, -voit kaapaista vettä laidanyli suoraan istualtasi huuhdellaksesi astian tms.

Sisätilathan H-veneessä soveltuvat parhaiten vain nukkumiseen, ja siihen kannattaa satsata 10 cm laadukkaat vaahtomuovipatjat. Ja myös jo mainitut ikkunaverhot antavat yksityisyyttä ja nukkumarauhaa auringon paisteelta.

Unohtumattomia retkiä H-veneellä, -äläkä unohda lokikirjan täyttöä!

toinen h-veneilijä kirjoitti:

Jos aiot käyttää dirkkiä vain puomin pitämiseksi ylhäällä satamassa, voit kiinnittää sen suunnittelemallasi tavalla takastaagiin. Itse käytän satamassa dirkkinä ison nostinta silloin kun viikkaan ja peittelen purjetta tai käytän puomitelttaa. Muuten annan puomin levätä istumakaukalon laitaa vasten, koska siinä se on mielestäni vähemmän tiellä.

Mikäli sen sijaan aiot käyttää dirkkiä myös trimmaamiseen (kannattelemaan puomia lähes nollatuulella, muussa tilanteessa sille ei ole käyttöä) suosittelen maston huippuun kiinnittämistä, jotta se toimisi muulloinkin kuin puomin ollessa keskellä. Tällaiseen dirkkiin helppo ratkaisu on kiinnittää ohut köysi huippuun yhdessä takastaagin kanssa. Puomin päätyhelaan sitten rapulukko, jolla dirkin kireyttä voi säätää.

Muistathan, että spinnun skuutteja ei vedetä niiden vanttien viereen tulevien plokien läpi, vaan niiden plokien läpi tulee köydet, joiden päässä olevista plokeista viedään skuutit läpi. Näin skuuttikulman korkeutta voidaan säätää.

Puomin "alasvetonarun" eli alagaijan plokin suosittelen laittamaan maston etupuolelle, niin lähelle keulaluukkua kuin mahdollista. Näin alagaija auttaa kireänä ollessaan pitämään puomia edessä spinnua nostettaessa.

Osoitteesta http://www.h-vene.net löytyy paljon tietoa h-veneistä ja foorumi, josta saat asiantuntevia vastauksia mieltä askaruttaviin kysymyksiin.

Hauskaa H-veneilyä!

Lue lisää

Hei! Mun kaveri tuli just tänään Vergistä yksinään 12 tuntia Helsinkiin H-veneellä! mennyt maanantaina sinne, yksinään! Vergi oli kuulemma hanurista mutta avolla oli mahtava seilata! VAU!

helpoimmillaan kirjoitti:

Niin ihmeellistä kuin se onkin, on H-vene kilpavene joka on myös retkiveneeksi erittäin sopiva. Monenlaista hyvää ja kätevää retkikäyttöön sopivaa vinkkiä on purjehtijatoverit jo ehtineetkin kertoa. Listaan muutamia omassa käytössämme hyviksi havaittuja, sekä muutamia kommentteja joistain joita en pidä niinkään tärkeinä.

- Ratsastajat isopurjeessa; ehdottoman kätevät, itseasennettuna n. 15 €
- levanki; helposti irroitettava malli jotta satamissa voi poistaa kokonaan pois "jaloista"
- lämmitin; ei kajuuttaan asennettuna, poistaa kosteutta ja hiljainen
- kylmäkaappi; kompressori kylmälaukku toimii viikon yhdellä akulla ja aurinkokennolla
- sade/hellekatos; voi olla luukku auki satamassa myös sateella, ja esim. kokata istumalaatikossa
- kokkaaminen; kaasu- tai spriikeitin joka helppo siirtää, kokkaamme lähes yksinomaan istumalaatikossa
- liinakela; käytännössä lähes ainut mahdollisuus 50 metrin "ankkuriköyteen", kätevä käytössä
- purjeen nostinköydet istumalaatikosta käytettäviä

Turhana pidän kemiallista Wc-pönttöä. Miehistöä valitessa voi ilmoittaa että tässä aluksessa ei tuhlata tilaa, eikä pilata ilmapiiriä p**n hajuisella systeemillä, kiintojätös puretaan maihin (suoraan ruumasta), ja pilssivesi pumpataan tarvittaessa laidanyli.

Keskustelussa esille noussut dirkki on mielestäni tarpeeton H-veneessä kahdestakin syystä; purje on perin vaikea saada pysymään siinä puomilla purjetta laskiessa. Toisekseen puomi on niin alhaalla, että kovin on hankala liikkua istumalaatikossa väistellen sitä kokoajan. Mielestäni helpoin ja toimivin tapa on että antaa puomin pudota kannelle (kajuutan luukun kansi kiinni) purjetta laskiessa, laskostaa purjeen siinä puomille ja siirtää puomin lopuksi sivulle kantta vasten nojaten. Ei ehkä niin kaunista mutta toimivaa. Näin saadaan istumakaukaloon täysi seisomakorkeus ja kun levankikaan ei ole edessä, on siinä veneen paras oleskelutila. Ja siinä H-veneen istumalaatikossa on muuten yksi juttu jota isompien pursien omistajat kadehtivat, -voit kaapaista vettä laidanyli suoraan istualtasi huuhdellaksesi astian tms.

Sisätilathan H-veneessä soveltuvat parhaiten vain nukkumiseen, ja siihen kannattaa satsata 10 cm laadukkaat vaahtomuovipatjat. Ja myös jo mainitut ikkunaverhot antavat yksityisyyttä ja nukkumarauhaa auringon paisteelta.

Unohtumattomia retkiä H-veneellä, -äläkä unohda lokikirjan täyttöä!

Lue lisää

Ohjaa purjeen hyvin puomille kun on ensin puomi kiinnitetty "dirkkiin". Katsokaa mallia jostain isommasta purjeveneestä ja virittäkää sellainen. Alle 20 eurolla saa viritettyä. Ei haittaa purjehdusta mitenkään! Purjehduksen aikana "dirkki" narun voi solmia perään kiinni (narun oltava pidempi kuin vain maston huipusta puomille asti) samalla kun moottoria kippaa.

Timppa

Hoobo kirjoitti:

Hei! Mun kaveri tuli just tänään Vergistä yksinään 12 tuntia Helsinkiin H-veneellä! mennyt maanantaina sinne, yksinään! Vergi oli kuulemma hanurista mutta avolla oli mahtava seilata! VAU!

Lue lisää

Kannattaa kuitenkin katsoa hyvä sää matkalle, kerran tulin takaisin kovassa myräkässä ja silloin ei ollut kovin nautinnollista, tuskin millään muullakaan veneellä. Kerran olen ajanut matkan spinnulla kun tuuli oli sopiva... pitkä legi spinnu päällä ja aurinko paistoi.

Rannassa on satamatoimisto, sauna, pieni hotelli, mistä saa huoneen ja satamabaari sekä kauppa ja bensaa saatavissa, toinen kauppa on kävelymatkan päässä:

http://lh5.ggpht.com/_xBTTWeSHXzQ/SPsqSxBG2wI/AAAAAAAACJw/Q3PAZFNNqcE/From Trishka_3.jpg

Vergissä ei ole paljon nähtävää, tietysti Lamba Adan baari on kiva paikka, alle 1 km päässä laiturista. Tosi suosittu paikka ja omistajat soittavat kitaralla kappaleita ja lauletaan, savustettua kampelaa saa ja porukkaa on paljon. Loppuillasta jo tanssitaan pöydillä:

http://www.lamba-ada.ee/

Rakvereen on matkaa 40 km ja sinne pääsee Vergistä bussilla ja tietysti myös taksilla:

http://www.rakvere.ee/

Matkan varrella on iso supermarketti, jos taksilla tulee Rakveresta takaisin Vergiin niin kannatta poiketa.

muutaman kerran kirjoitti:

Kannattaa kuitenkin katsoa hyvä sää matkalle, kerran tulin takaisin kovassa myräkässä ja silloin ei ollut kovin nautinnollista, tuskin millään muullakaan veneellä. Kerran olen ajanut matkan spinnulla kun tuuli oli sopiva... pitkä legi spinnu päällä ja aurinko paistoi.

Rannassa on satamatoimisto, sauna, pieni hotelli, mistä saa huoneen ja satamabaari sekä kauppa ja bensaa saatavissa, toinen kauppa on kävelymatkan päässä:

http://lh5.ggpht.com/_xBTTWeSHXzQ/SPsqSxBG2wI/AAAAAAAACJw/Q3PAZFNNqcE/From Trishka_3.jpg

Vergissä ei ole paljon nähtävää, tietysti Lamba Adan baari on kiva paikka, alle 1 km päässä laiturista. Tosi suosittu paikka ja omistajat soittavat kitaralla kappaleita ja lauletaan, savustettua kampelaa saa ja porukkaa on paljon. Loppuillasta jo tanssitaan pöydillä:

http://www.lamba-ada.ee/

Rakvereen on matkaa 40 km ja sinne pääsee Vergistä bussilla ja tietysti myös taksilla:

http://www.rakvere.ee/

Matkan varrella on iso supermarketti, jos taksilla tulee Rakveresta takaisin Vergiin niin kannatta poiketa.

Lue lisää

kiitos neuvoista! Eilen tuuli liikaa, eikä lähdetty kokeilemaan. Tänään aamulla tuuli 0-2m/s ja spinnu oli todella helppo nostaa ylös. Vauhtia saatiin 4 solmua. Barberit jäi vielä tekemättä, sillä köysilukot loppuivat kesken. Mutta hyvin spinnu toimi ilmankin.

H veneilijä kirjoitti:

kiitos neuvoista! Eilen tuuli liikaa, eikä lähdetty kokeilemaan. Tänään aamulla tuuli 0-2m/s ja spinnu oli todella helppo nostaa ylös. Vauhtia saatiin 4 solmua. Barberit jäi vielä tekemättä, sillä köysilukot loppuivat kesken. Mutta hyvin spinnu toimi ilmankin.

Lue lisää

Hei kaikille,

Ensiksikin, paras H-venefoorumi netissä on

h-vene piste net

Sen hWiki-osassa on iso nippu asiallisia artikkeleita ja perustietoa retkiveneeksi varustelusta, suosittelen!

Onpa hienoa nähdä että jossain pinnan alla H-venettä osataan käyttää ja arvostaa.

Itselläni on -75 Artekno ja vene on parin omistusvuoden aikana jatkanut muuntumistaan retkeilykäyttöön. Nyt alkaa nappulat olla kohdillaan mikä tuli todistettua juuri käydyn 3 viikon loman aikana.

Eli näitä löytyy:

-Pentteri liukulaatikossa istumakaukalon alla. Pois tieltä ja "savupiippu"-oviaukko poistaa kosteuden. 2-liekkinen origo. Alakaappeihin saa matkakäyttöön paremman keinuvan lieden mutta samalla kosteutta sisätiloihin tulee aina ruokaa laittaessa.

-Lämmitin Wallas 1300. Veneen mukana ostettu sisätilalämmitin. Kosteudenpoisto onnistuu lämmittämällä ilman ja päästämällä sen luukuista ulos, mutta uutta ostaessa kannattaa hommata esim. peräboksista käsin toimiva malli niin ilman laatu ja mukavuus paranee

-Juokseva vesi. Kyllästyimme "sumopainojoihin" eli isoihin lötkötankkeihin (vievät vähemmän tilaa kun isot kovat tankit. Nyt toisen punkan alla on kaksi 13L säiliötä ja käsikäyttöinen vemputuspumppu ruoka-alakaapin yhteydessä. Ähellys ruokaa laittaessa väheni selvästi.

-Jätehuolto. Roskis kaukalon luukun alla, sisällä pikkuroskis jonka voi pääroskikseen dumpata.

-Kemiallinen wc. Ekat kaksi vuotta mentiin ämpärin kanssa mutta sitten alettiin käyttää veneen mukana ostettua vessaa. Aivan loistavaa kunhan muistaa käyttää biologisesti hajoavaa septiainetta. Näin vessan voi kipata käytännössä vaikka roska-roopejen kuivakäymälöihin tms. sopivaan paikkaan. Stydimmät aineet pitää kipata vesiveskeihin tai muihin järjestettyihin paikkoihin joita ei saaristossa ole viljalti (tai ainakin siltä vaikutti kun imutyhjennykset ovat yleistyneet). Näppärä paikka veskille olisi keulapiikin irtokolmion alla mutta tarpeeksi matalia malleja ei meinaa löytyä. Itsellämme pönttö on siten istuimena kaappien välissä ruoanlaittoa ym. varten.

-Huokea ja vähävirtainen peräpeilikalakaiku pohjanläpikaikuna (onnistuu umpilaminaattirunkoisessa hooparissa melko helposti) ja käsi-gps-teline oviluukun yhteyteen sekä läppäri hätäplotteriksi ja reittien suunnitteluun ja siirtelyyn gps:lle. Kaiku on lisännyt kölin kolinaa rantakiviin mutta selvästi hallitumpaan suuntaan. Kalakaiku piirtää pohjan muutoskäppyrää jatkuvasti mikä helpottaa tilanteen hahmottamista. Gps reitteineen oli oikein hyvä jo utuisella matkalla Jurmoon ja läppärillä voi tehdä nopeasti reitit mikäli keli tai pimeys yllättää. Käsi-gps:n virta-pc-johto ottaa virran akusta ja koska laite toimii normaalistikin pattereilla, on virrankulutus minimaalinen.

-Puomipeitteet isolle ja fokalle. Purjeiden ollessa aina ulkona ja valmiina ne ovat säältä suojassa peitteen alla. Etenkin fokkapeitettä käyttäessä lähtövalmistelut supistuivat n. 5minuuttiin ja purjeet olivat ylhäällä! Siisti ja voi jättää laituriin tuohon jamaan pitemmäksikin aikaa.

- Isossa pikareivijärjestelmät, vanhasta fokasta teetetty suhteessa reivatun ison kanssa tasapainoinen kovan tuulen fokka joka antaa n. 5solmun kryssikyydit kovemmallakin tuulella

-Dyneemanostimet kaukaloon. Aiempi vaijerinostin oli korvattu venyvällä narulla jonka onneksi äkkäsin vaihtaa sitkempään dyneemaan. Venyvistä naruista johtuva purjeiden lerpahtaminen kovalla tuulella on turvallisuusriski!

-Perämoottori e-v-t-vaihteistolla. Pakin ei tule puuttua. Toisin kun isoilla veneillä, perämoottorilla varustetua H:ta pystyy kääntämään paikallaan kun osaa niksit ja vaihteet pelaa. Auttaa usein ja tekee hommasta sujuvampaa ja ketterämpää satamissa. Muuten emme konetta käytä kun täydellisessä pläkässä. Mahdollisimman kevyt kone on tärkeä valinta, mutta potkua pitäisi olla ainakin 4hv ja itse suosin polttomoottoreita sillä akut pitää ladata yms. ja homma on vaikeaa.

-Akusto keulapiikissä tukevalla pohjanmuotoisella telineellä tasapainottamassa perässä olevan koneen painoa. Tällä hetkellä kaksi akkua ettei tule ongelmia pitemmillä reissuilla.

-Tunnelmavalaistuksena öljylamppu. Riittää hyvin iltapuuhiin ja lueskeluun eikä kuluta sähköä.

Siinä kai tärkeimmät. Kulkuvalot ja sisävalot voisi vaihtaa jatkossa ledeiksi ja kylmäkoneongelma pitäisi jotenkin ratkoa. Täydellisessä maailmassa ratkaisu voisi olla pilssistä kölin päältä olevalta lämmönvaihtimelta vuorattuun alakaappiin kylmää tuova kompressori joka siten veisi vähiten virtaa. Voi tulla kalliiksi mutta voihan tuota talvella miettiä. Jäisi tilaa vielä olveillekin eikä pihviostoksista tarvitsisi niin tinkiä.

MUTTA. Tuunatessa haluan painottaa että pyrkikää pitämään veneenne luokkasäännön puitteissa niin veneenne arvo säilyy. Tosiasiassa toimivuus myös, sillä noin loistavaa venettä ei kannata lähteä mutulla rikkomaan.

Nähdään vesillä. Menkää ihmeessä tuonne h-nettiin, siellä on selvää vajetta retkiveneilijöistä vaikka foorumit sun muut on perustettu kisapurjja odottamassa käyttäjiä!

Ja kun lapsista oli puhe niin tarkoitan n. 10 vuotiasta. Ihan näin selvennyksenä. :)

mahdostaja1 kirjoitti:

Ja kun lapsista oli puhe niin tarkoitan n. 10 vuotiasta. Ihan näin selvennyksenä. :)

Terve,

Olen pätkiä nähnyt joissa neljäkin aikuista seilailee, mutta tukalinta on tuulen alapuolen "pohjalla istujilla". Jos halutaan mukavat oltavat niin kolme.

Muksuihin taitaa päteä sama laskuoppi, mutta varmaan niitä vois viiskin mennä.